Työpaikkaselvitys- ja riskinarviointimenetelmät, tyky-toiminta
Turvallisuuden hallinta
Kertarakentajan ja pienrakentajan työterveyshuolto (ks. Rakennusalan työterveyshuolto)
-
Pienyrityksen työterveyshuolto: sopimus ja toimintasuunnitelma (pdf) ja lomakkeen käyttöohjeet (pdf)
-
Kertarakentajan työterveyshuoltovastuu: sopimus ja toimintasuunnitelma (pdf) ja lomakkeen käyttöohjeet (pdf)
Työpaikkaselvitysmenetelmiä
- uusi työkalu rakennusalan työpaikkaselvitysten tekemiseen
- asiantuntijahavainnointiin perustuva työpaikkaselvitysmenetelmä
- rakennustyöntekijöiden itsearviointiin perustuva työpaikkaselvitysmenetelmä
- rakennustöiden tulesriskien havainnointimenetelmä
Järjestelmällisellä työpaikkaselvitysmenetelmällä (JTPS) saadaan rakennusalan ammattien ja työtehtävien vaihtelevista työoloista järjestelmällistä ja objektiivista havaintotietoa.
JTPS:n päävaiheet ovat:
- Ennakkotietojen hankkiminen yrityksestä, työkohteesta, työmaasta ja työmaalla vaarallisista aineista ja työtehtävistä. Ennakkotiedot hankitaan yleistietolomaketta käyttäen. Työmaan työnjohto täyttää lomakkeen ennakolta.
- Alkukeskustelu työmaan edustajien kanssa, jolloin mm. ennakolta täytetyn yleistietolomakkeen tiedot täydennetään. Samalla selvitetään työmaalla meneillään olevat työt ja niihin liittyvät erityispiirteet.
- Havainnointi ja sitä täydentävät keskustelut, välittömät toimenpide-ehdotukset. Havainnointi tehdään JTPS-ohjeen mukaisesti.
- Loppukeskustelu työmaan edustajien kanssa, lisätoimenpiteistä sopiminen. Loppukeskustelun aikana on tarkoitus antaa työmaan edustajille välitön palaute tehdyistä havainnoista. On hyvä tuoda esiin myös työmaalla hyvin hoidettuja asioita.
- Kirjallinen raportti yritykselle ja työmaalle
- Tietojen kokoaminen työsuojelun toimintaohjelmia varten
- Tietojen analysointi, työoloprofiili-pankin kasvattaminen, joko lähettämällä havaintotulokset TaATTL:lle tai omalla ATK-ohjelmalla.
Havainnointi perustuu käyttöoppaan muodossa julkaistuihin kirjallisiin ohjeisiin, joiden mukaan kullekin arvioitavalle 28 osiolle annetaan arvio nollasta kolmeen.
Nolla merkitsee sitä, ettei kyseinen vaara tai haitta aiheuta vaaraa tai kuormitusta, Kolme taas suurta vaaraa tai kuormitusta, jolloin terveysvaara on ilmeinen.
Arvioitavat osiot kuvaavat työympäristöstä fysikaalisia, kemiallisia, ergonomisia, psyykkisiä ja turvallisuuteen liittyviä tekijöitä. Ohjeissa on määritelty tarkasti eri osioiden kunkin arviointiluokan sisältö. Aistinvaraisia arvioita tehtäessä voidaan ja on hyväkin käyttää suoraan osoittavia mittalaitteita. Havainnointiaika vaihtelee työkohteen luonteen mukaan, mutta voi olla esim. 10-20 minuuttia.
Menetelmän ydin on yksittäisten työtehtävien havainnointi. Luotettavaa työoloprofiilia varten tarvitaan vähintään 25-30 havaintoa. Tampereen aluetyöterveyslaitos on koonnut tähän mennessä noin 1900 havaintoa. Niiden perusteella on ollut muodostettavissa talonrakennusalan kaikkien ammattien ja tyypillisten työtehtävien työoloprofiileja.
On todettu, että JTPS-menetelmä tuottaa ohjeiden mukaisesti käytettynä luotettavia havaintoja.
JTPS perehdyttää menetelmän käyttäjät perusteellisesti rakennusalan ammatteihin ja työtehtäviin. Myös rakentamisen käytännöt tulevat tutuiksi ja siten asiointi rakennusyrityksiinkin helpottuu. Menetelmä on siis analyyttinen, tavoitteena kuormitus- ja vaaratekijöiden tunnistaminen ja niiden terveydellisen merkityksen arviointi. Lähestymistapa on asiantuntijan näkökulma. Menetelmä soveltuu parhaiten altistusta ja kuormitusta koskevan perustiedoston keräämiseen. Vuorovaikutusta voi lisätä keskustelemalla havainnoinnin jälkeen ao. työntekijän kanssa hänen työstään.
Lisätietoa menetelmästä saa menetelmän käyttöoppaasta, joka julkaistu myös englannin kielellä:
- Hantula V., Roto P., Kangasniemi T., Oksa P., Mattila M.: Rakennusalan järjestelmällinen työpaikkaselvitys. Työterveyslaitos. Helsinki 1986. 48s.
- Hantula V., Roto P., Kangasniemi T., Oksa P., Mattila M.: Systematic workplace survey. Health and safety hazards in the construction industry. Institute of Occupational Health. Helsinki 1987. 48s.
- Oksa P., Koistinen P.ym.: Rakennusalan järjestelmällinen työpaikkaselvitys JTPS. Vaaratekijöiden ja kuormituksen arvioinnin luotettavuus. Työ ja Ihminen 6(1992):4, 358-380.
ASKEL-menetelmä on työntekijöiden itsearviointiin perustuva työpaikkaselvitysmenetelmä. Tavoitteena on ollut täydentää työterveyshuollon ammattilaisen arvioitiin perustuvaa JTPS-menetelmää menetelmällä, joka olisi osallistuvampi ja antaisi tilaa myös työyhteisön osallistumiselle.
Menetelmä perustuu työyhteisön yhteiseen ongelmien käsittelyyn, työpaikan oman asiantuntemuksen ja luovuuden käyttämiseen ja omista kokemuksista oppimiseen. On todettu, että työntekijän oma arvio vaaratekijöistä ei paljon poikkea asiantuntijoiden arvioista.
Nyt saatavana:
Menetelmä koostuu seuraavista vaiheista.
Alkupalaveri
Työpaikkaselvityksen tekijät sopivat työmaan johdon kanssa tapaamisen työmaalla. Tarkoituksena on tutustua alustavasti työmaahan ja sen työsuojeluun. Samalla selvitetään tehtävän työpaikkaselvityksen tarkoitus ja etenemisvaiheet. Palaverin lopuksi sovitaan jatkotoimenpiteet ja niiden aikataulu. Työmaan johdon lisäksi alkupalaveriin tulisi osallistua työntekijöiden edustajana työsuojeluvaltuutettu, jos sellainen työmaalla on.
Työn vaaratekijöiden kartoitus
Aiemmin sovitun mukaisesti kokoonnutaan työmaalle tilaisuuteen, johon on kutsuttu työnjohto ja kaikki työntekijät. Lyhyen motivointipuheenvuoron jälkeen osanottajat arvioivat kukin oman työnsä terveysvaarat.
Arviointilomake sisältää 22 osiota työympäristön fysikaalisista ja kemiallisista tekijöistä, ruumiillisesta ja henkisestä kuormituksesta sekä tapaturmavaaroista. Tarvittaessa arviointilomakkeeseen voidaan lisätä juuri kyseessä olevan työpaikan kannalta tärkeitä osioita tai jättää jokin työpaikan kannalta epäolennainen pois.
Vaaran tai kuormituksen arviointiasteikko on kolmiportainen (0= ei ole, 1= jossain määrin, 2= on hyvin paljon). Merkittävistä kohdista pyydetään tarkennuksia eli missä työssä tai minkä koneen tai laitteen tai aineen yhteydessä vaara tai haitta esiintyy.
Lisäksi kysytään työn hyviä puolia, tärkeimpiä keinoja vähentää kunkin työn vaaroja ja sitä, mitä itse kukin voisi tehdä vaarojen vähentämiseksi.
Lopuksi työpaikkaselvityksen tekijät keräävät arviointilomakkeet ja sovitaan palautetilaisuudesta, jolloin esitetään yhteenveto arvioinnin tuloksista.
Kokemuksen mukaan arviointitilaisuuteen kuluu aikaa noin puoli tuntia, joten se voidaan helposti järjestään esim. ruokatauon jälkeen, jolloin kaikki työntekijät ovat muutenkin koolla.
Yhteenvedon tekeminen arvioinneista
Yhteenvedon tekemisessä olisi hyvä olla monitieteistä asiantuntemusta siten, että työterveyshoitajan ja -lääkärin lisäksi olisi tarvittaessa käytettävissä myös työfysioterapeutti ja työturvallisuustekniikan asiantuntemusta.
Teknisesti yhteenvedon tekeminen käy parhaiten tietokoneen avulla, jos on käytettävissä taulukko- tai grafiikkaohjelma (esim. Excell tai Harvard Graphics).
Yhteenvedon tekemisen jälkeen on syytä tarkasti suunnitella ajankäyttö ja puheenvuorojen käyttäjät palautetilaisuudessa.
Palautetilaisuus
Palautetilaisuutta varten tulisi löytää sellainen tila, johon kaikki työntekijät mahtuvat ja jossa ei ole merkittäviä melu- tai muita häiriöitä. Tilaksi voi sopia työmaan ruokala tai valmistuvan rakennuksen jokin huonetila.
Palautetilaisuudessa esitetään työntekijöille ja työjohdolle yhteenveto kunkin edellisellä kerralla arvioimista vaaratekijöistä. Yhteenvedon tulee mahdollisimman havainnollinen ja siitä tulee käydä ilmi vaaratekijöiden tärkeysjärjestys. Tärkeätä on, että vaaratekijöiden lisäksi tuodaan esille koetut hyvät puolet työssä ja myös ne asiat, joita kunkin työntekijä voisi henkilökohtaisesti tehdä.
Työterveyshuollon edustajat esittävät tämän jälkeen asiantuntijamielipiteen tärkeimpien havaittujen tekijöiden terveydellisestä merkityksestä. On todettu hyväksi, jos he voivat täydentää esitystään yhteenvetotiedoilla viimeisimmistä terveystarkastuksista.
Työterveyshuollon edustajat ovat myös valmistaneet tilaisuuteen lyhyen esityksen suositeltavista keinoista tai jatkotoimista esim. viiden tärkeimmän asian suhteen.
Kuulluista esityksistä keskustellaan ja pyritään työmaan johdon puheenjohdolla sopimaan toteutettavista jatkotoimista (mitä, kuka, mihin mennessä).
Työterveyshuollon tukipalvelut toteutuksessa
Riippuen sovituista asioista työterveyshuolto voi tarjota erilaisia tukipalveluja kuten koulutusta, neuvontaa tai tiedonhankintaa.
Toimenpiteiden seuranta
Yleensä puolen vuoden sisällä on syytä järjestään sovittujen toimenpiteiden seurantatilaisuus, jossa käydään läpi toimenpiteiden vaihe ja ratkaistaan mahdollisia eteen tulleita ongelmia.
Menetelmä soveltuu yritykseen, jossa on jo aikaisemmin tehty perusselvitykset eri ammattien ja työtehtävien kuormituksista asiantuntijavetoisia menetelmiä käyttäen ja yrityksessä halutaan nyt edistää työmaiden omaehtoista työolojen kehittämistä. Hyötyjen saaminen edellyttää yritykseltä kehittämishalua ja työmaajohdon niin kuin työntekijöiden edustajienkin kiinnostusta asiaan.
- tutkimushanke, jossa kehitettiin työ- ja apuvälineiden arviointimenettelyä