Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan sähköisesti korkeussäädettävän synnytystuen käyttö kevensi kätilön työtä ja mahdollisti työskentelyn selkä suorana lähes koko (79 prosenttia) ponnistusvaiheen hoidon ajan. Perinteisissä synnytyksissä kätilö työskenteli 18 prosenttia vastaavasta ajasta selkä suorana. Synnytystuen avulla äidillä on mahdollisuus valita erilaisia synnytysasentoja tuntemustensa mukaisesti. Hän pystyy rentouttamaan oloaan avautumisvaiheessa ja saa voimansa kunnolla käyttöön ponnistaessaan.
Kätilöiden mielestä työn kohteen sijainti ja sen näkeminen oli helpompaa, kun käytössä oli synnytystuki. He ilmoittivat niskahartiaseudun, selän, ylä- ja alaraajojen rasitustuntemukset yli kaksinkertaisiksi perinteisissä synnytyksissä verrattuna synnytystuen avulla hoidettuihin synnytyksiin. Synnytystuen avulla kätilö voi säätää työskentelykorkeuden itselleen sopivaksi ja työskennellä seisten tai istuen selkä suorana.
Äidit pitivät parhaimpina synnytysasentoina istumista synnytystuella ja kylkiasentoa sängyllä synnytystukea käyttäen. Nämä synnytysasennot rasittivat myös kätilöä vähiten. Eniten kätilöä kuormitti, kun äiti synnytti istuen perinteisellä matalalla jakkaralla. Tällöin kätilö joutui työskentelemään lähellä lattiaa oma selkä ja alaraajat hankalissa asennoissa. Äidit pitivät huonoimpana synnytysasentona yleisesti käytettyä puoli-istuvaa asentoa sängyllä. Se edellytti myös kätilöltä työskentelyä selkä kiertyneenä.
Tutkimus toteutettiin kahdessa vaiheessa Kätilöopiston sairaalassa Helsingissä ja Kanta-Hämeen keskussairaalassa Hämeenlinnassa. Synnytystuen testikäyttäjinä oli yhteensä 48 vapaaehtoista äitiä, kätilöä ja lääkäriä. Ensimmäisessä vaiheessa tuotteen prototyyppiä testattiin todellisuutta jäljittelevissä synnytystilanteissa. Käyttäjinä olivat viimeisellä raskauskuukaudella olevat odottajat ja synnytystilannetta jäljittelevät kätilöt ja lääkärit. Testauksen perusteella synnytystukeen tehtiin useita parannuksia. Projektin toisessa vaiheessa uudistettu synnytystuki oli testikäytössä kymmenessä todellisessa synnytyksessä. Lisäksi vertailutietoa kerättiin samojen kätilöiden hoitamista perinteisistä synnytyksistä. Tutkimustietoa kerättiin videoimalla synnytystapahtumia, haastattelemalla käyttäjiä, sekä erilaisilla kyselyillä.
Relaxbirth® -synnytystuen kehittämisessä hyödynnettiin käyttäjälähtöistä suunnittelua. Työterveyslaitoksen tutkimuspalvelulla ergonomiatieto tuotiin osaksi tuotekehitysprosessia. Käyttäjien eli synnyttäjien, kätilöiden ja lääkäreiden mielipiteet ja kokemukset huomioitiin tuotteen kehittämisessä. Näin markkinoille tuleva synnytystuki vastaa mahdollisimman hyvin niitä vaatimuksia, joita synnytystapahtuma ja tuotteen käyttäjät sille asettavat. Työsuojelurahasto rahoitti tutkimusta.
Lisätiedot:
Nina Nevala, dosentti, tiimipäällikkö, Työterveyslaitos, p. 040 7344166
Ritva Ketola, dosentti, erikoistutkija, Työterveyslaitos, p. 030 4742566
Eija Pessinen, varatoimitusjohtaja, Relaxbirth Oy, p. 044 7150081, eija.pessinen@relaxbirth.com
Valokuvapyynnöt ja mainosmateriaalit: Elina Kostiainen, varatoimitusjohtaja, Relaxbirth Oy, p. 044 7150082, elina.kostiainen@relaxbirth.com
