"Bruttokansantuotteen sijasta kansakunnan menestystä voisi mitata myös brutto-onnellisuudella. Sitä isien vanhempainvapaa kasvattaisi", sanoo lähes kymmenen vuotta tasa-arvotyötä tehnyt Jouni Varanka tiistaina 26. tammikuuta ilmestyvässä Työ Terveys Turvallisuus -lehdessä.
Varangan mukaan isien vanhempainvapaan yleistyminen pehmentäisi kulttuurista ilmapiiriä ja inhimilliset arvot saisivat enemmän tilaa. Varanka työskentelee nykyisin suunnittelijana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Strategia- ja kehittämisyksikössä, ja hänellä itsellään on kokemusta kahdesta perhevapaasta, yhteensä 11 kuukauden verran.
Varanka kehottaa pohtimaan, mitä hyvä elämä itse kullekin on ja onko ura isyyttä tärkeämpi. "Työssä menestyminen ei vaadi kaiken muun uhraamista. Esimerkiksi monilla Nobel-palkituilla on perhe ja muutakin elämää kuin työ, vaikka he ovat alansa kirkkainta huippua."
Vanhemmuus voi jopa edistää työssä menestymistä: se lisää sosiaalisia taitoja, tehokkuutta ja organisointikykyä. "Esimerkiksi johtajien pitää nykyisin osata motivoida ja kannustaa. Lasten kanssa isätkin voivat harjoitella näitä taitoja - eivät ne ole vain naisten synnynnäisiä ominaisuuksia."
Varanka itse kokee olevansa nyt taitavampi työntekijä kuin ennen vanhemmaksi tuloaan. "Siedän paremmin väsymystä ja hyväksyn omia virheitäni sekä sitä, etteivät asiat aina mene niin kuin itse haluan." Eri tutkimukset viittaavat siihen, että isien vanhempainvapaa myös lisää puolisoiden tyytyväisyyttä töiden jakamiseen ja parisuhteeseen, mikä pienentää eroriskiä. Suomessa isyysloman pitää noin 73 prosenttia isistä, mutta vanhempainvapaalle isistä jää alle 18 prosenttia.
Lisää työkykyä, lisää euroja. TTT-lehdessä käsitellään myös Lassila & Tikanojan työkykyohjelmaa. Ympäristönhuoltoon sekä kiinteistöjen ja laitosten tukipalveluihin erikoistunut yritys on onnistunut nostamaan eläkkeelle jäävien keski-iän 62 vuoteen. Se on tarkoittanut eläkemenojen pienentymistä yli 70 prosentilla. Työkyvyttömyys- ja tapaturmaeläkkeet ovat vähentyneet 46 prosenttia. Muutokset ovat tapahtuneet vuoden 2005 tasosta. Yrityksessä on kehitetty työntekijöiden uudelleenkoulutusta ja -sijoitusta, jolloin myös osatyökykyisille on pystytty löytämään tehtäviä, joihin heidän työkykynsä riittää. Yrityksessä on lisäksi perustettu työterveyshuollon tueksi sairauskassa, jonka rahoittavat työntekijät ja työnantaja yhdessä. Kassan maksamana työntekijä voi päästä nopeasti esimerkiksi polvi-, ranne- tai olkapääleikkaukseen, jos hän muuten uhkaisi juuttua hoitojonoihin. Näin hän pääsee myös nopeammin takaisin töihin.
TTT-lehden numerossa 1/2010 on lisäksi teemana ammattitaudit. Lehti kirjoittaa mm. keuhkoahtaumataudista, johon sairastuneista kansainvälisten tutkimusten mukaan jopa joka viidennen tauti onkin työperäinen. Työssä taudille altistavat esimerkiksi hitsauskaasut, dieselpakokaasut ja kvartsipöly. Tähän asti taudin syitä on haettu yksioikoisemmin tupakoinnista, ei työolosuhteista. Keuhkoahtaumataudin oireita ovat pitkittynyt yskä, lima ja yskökset erityisesti aamuisin, hengenahdistus ja hengästyminen rasitustilanteissa, hengityksen vinkuminen ja fyysisen kunnon heikkeneminen.
Työterveyslaitoksen julkaisemalla Työ Terveys Turvallisuus -aikakauslehdellä on 182 000 lukijaa (KMT Lukija Syksy 2008/Kevät 2009), ja se ilmestyy 8 kertaa vuodessa.
Lisätiedot TTT-lehdestä: Toimituspäällikkö Merja Karjalainen
TTT-näytenumerot: Toimituksen sihteeri Iris Poutanen
TTT-lehden nettisivut: www.ttl.fi/ttt