Eero Palomäki
On arvioitu, että puolessa suomalaisista rakennuksista on kosteusvaurioita. Sen ei pitäisi olla yllätys, että jokainen rakennus tarvitsee seurantaa, huoltoa ja korjauksia pysyäkseen kunnossa. Tehtyjen selvitysten mukaan kosteusvaurioiden määrä ja niiden aiheuttamat terveyshaitat ovat kuitenkin luultua yleisempiä. Tämä kertoo, että suunnittelussa ja rakennusvaiheessa on tehty virheitä ja kunnossapidosta on tingitty.
Kosteuden kertyminen rakenteisiin on aina virhe. Vaurio syntyy rakennusfysikaalisten lainalaisuuksien mukaisesti riippumatta siitä, mikä on vallitseva rakentamiskäytäntö rakennusaikana. Mikrobikasvun edellytykset rakennuksissa ovat olemassa, kun on kosteutta. Rakennusteknisesti homevaurioiden tutkiminen onkin rakenteiden kosteusteknistä tarkastelua ja vaurioiden paikallistamista. Korjausten onnistuminen edellyttää tietoa siitä, kuinka vaurio on päässyt syntymään ja kuinka rakenteen tulisi toimia, jotta virheitä jatkossa voidaan välttää.
Kosteusvaurioiden syntymekanismit voidaan jakaa karkeasti neljään ryhmään:
Maaperästä peräisin oleva kosteus
Maaperästä voi kosteusrasitusta kohdistua rakenteisiin:
pohja- ja vajovesistä, siksi muun muassa rakennuksen vierestä maanpinta tulee muotoilla siten, etteivät vedet jää seinän vierelle. Salaojien puutteellinen toiminta on yleisimpiä vaurioiden aiheuttajia. Korkealle nousseen veden hydrostaattinen paine saattaa nousta riittävästi aiheuttaen veden tunkeutumisen rakenteisiin esimerkiksi keväällä lumen sulamisvesien vaikutuksesta.
kapillaarisesti, jos esimerkiksi täytöissä käytetyt maalajit eivät kykene katkaisemaan kapillaarisen imun vaikutusta maaperästä. Kun kapillaarisen imun katkaiseva kerros ei toimi, vesi voi nousta betonilaattaan ja seiniin. Vedennousun korkeuteen esimerkiksi seinässä vaikuttaa käytetty materiaali ja pinnoitus.
diffuusion kautta, esimerkiksi jos maaperä pääsee lämpenemään eristeiden puuttuessa ja vesihöyry siirtyy sisäänpäin pienemmän höyrynpaineen suuntaan.
Virhealttiit tai väärin toteutetut rakenteet
Rakentamisessa on käytetty monia riskialttiita rakenneosia, jolloin toteutuksen virheet realisoituvat erilaisina vaurioina. Valitettavasti myös suunnittelupöydällä onnistutaan tekemään virheitä, jotka lyhentävät rakenteiden käyttöikää ja aiheuttavat homevaurioita. Rakenteita myös korjataan väärin tiedon puuttuessa.
Yleisimpiä vaurioita ovat erilaiset vesikatteen vuodot. Kaikki katteen läpiviennit tulee toteuttaa huolellisesti, koska ne ovat erityisen riskialttiita. Aluskatteen puuttuminen on valitettavan yleistä. Myös sadeveden poisto on varmistettava ja säännöllisesti huollettava.
Yläpohjaan ei saa jättää mitään tuuletusputkia tai avonaisia ilmanvaihtokanavien päitä, koska lämpimän ilman mukana yläpohjaan kulkeutuu huomattava määrä kosteutta, joka tiivistyy rakenteisiin ja katteen alapinnalle. Tällöin vettä voi kirjaimellisesti sataa sisään ilman, että katto vuotaisi.
Ulkoseinään kohdistuu paljon kosteusrasitusta. Sadevedet voivat päästä rakenteisiin muun muassa muurausten, vuotavien katto- ja seinäpellistysten, puutteellisten tiivistysten ja ikkunarakojen kautta. Pitkät räystäät suojaavat ulkoseinää. Myös julkisivuverhouksen taustan tuuletuksesta tulee huolehtia.
Ryömintätilaiset, niin sanotut tuulettuvat alapohjat ovat usein ongelmallisia. Alapohjan maanpinnan taso saattaa olla pihaan nähden alhaalla ja pintavedet pääsevät valumaan ryömintätilaan. Myös pelkästään maaperästä voi haihtua vettä alapohjatilaan suuria määriä ja tuuletus on usein puutteellista. Korjausten yhteydessä tuuletus on saatettu kokonaan poistaa, jolloin rakenteisiin pääsee syntymään vakavia home- ja lahovaurioita (esim. lattiasieni).
Kosteiden tilojen rakenteissa on tehty vakavia virheitä, erityisesti uudemmissa rakennuksissa. Seinissä on käytetty yleisesti levymäisiä rakenteita, usein kipsilevyä, joka yhdessä puuttuvan vesieristyksen kanssa on osoittautunut erittäin vika-alttiiksi rakenteeksi. Läpivientien puutteellinen tiivistys esimerkiksi hanakulmissa aiheuttaa myös nopeasti vakavan vaurion. Kosteissa tiloissa on tärkeää käyttää mekaanista rasitusta kestävää vedeneristystä laatoituksen alla ja huolehtia muun muassa kaivojen tiiveydestä ja liittymisestä vedeneristykseen.
LVI-järjestelmän toimimattomuus
LVI-järjestelmien toimimattomuus on varsin yleistä ja järjestelmien ikääntyminen lisää rakenteiden vaurioitumisriskiä. Putki- ja viemärivuodot ovat varsin tavallisia ja ongelmallisia erityisesti rakenteiden sisällä.
Myös ilmanvaihdon riittämättömyys tai sen puuttuminen sekä liiallinen ali- tai ylipaineisuus voivat olla osallisena vaurion syntyyn.
Käyttäjien aiheuttama kosteusrasitus
Rakennuksen käyttö rasittaa myös rakenteita. Ongelmia aiheuttavat muun muassa väärät pintamateriaalit, tilojen muuttunut käyttötarkoitus tai ihan pelkkä huolimattomuus ja välinpitämättömyys. Käyttäjien velvollisuus on ilmoittaa mahdollisista vioista tai näkyvistä vaurioista välittömästi, jotta toimenpiteisiin voidaan ryhtyä viipymättä ja estää laajempien vaurioiden syntyminen.
Miten kosteusvaurio tunnistetaan ja tutkitaan?
Vesi jättää yleensä jäljet rakenteisiin, jotka voidaan harjaantuneella silmällä tunnistaa pienistäkin merkeistä. Tyypillisiä merkkejä kosteudesta ovat erilaiset pinnoitteiden muodonmuutokset, rikkoutumiset tai irtoamiset, värimuutokset tai näkyvä homekasvu. Kokemuksen mukaan myös kellarimainen, tunkkainen haju on merkki mikrobikasvustojen olemassaolosta ja edellyttää toimenpiteitä.
Kun kohteessa tehdään rakennustekninen selvitys, sen tarkoitus on
1. selvittää käytetyt rakenteet ja tunnistaa mahdolliset riskirakenteet
2. paikallistaa vaurioiden sijainti ja niiden laajuus
3. selvittää vaurion/vaurioiden syntymekanismit
4. määritellä tarvittavat toimenpiteet syyn/syiden poistamiseksi
5. selvittää rakenteiden ja materiaalien purkutarve
6. antaa ohjeet rakenteiden korjaamiseksi
7. antaa ohjeet ympäristön suojaamiseksi.
Rakenteen vaurion syyn selvittämisessä saatetaan tarvita useita ammattilaisia, kuten LVI-teknistä tutkimusapua (esim. putkiston vuodon paikallistamiseksi) tai maaperäanalyysia. Tärkeää on selvittää kaikki mahdollisuudet vaurion syntymiselle - ei pidä tyytyä ensiksi tarjolla olevaan oletukseen. Esimerkiksi lattiarakenteen kosteuden voi aiheuttaa pinnoitteen vuotaminen ja putkivuoto samanaikaisesti.
Kosteusvaurioiden tutkimus voidaan tehdä seuraavin tavoin:
- aistinvaraisesti, pintoja rikkomatta (näköhavainnoin, haistelemalla, kuuntelemalla ja päättelemällä). Harjaantuneet aistit ovat ammattilaisen tärkeä työkalu yhdistyneenä rakenteiden tuntemukseen.
- mittaamalla rakenteita rikkomatta, esimerkiksi pintakosteudenilmaisin, pintalämpömittari, lämpökamera.
- mittaamalla tai kuvaamalla rakenteita sisältä, esimerkiksi koetuspiikillä, suhteellisen kosteuden mittarilla, endoskoopilla tai fiberoskoopilla.
- aukaisemalla rakenteita perustelluista paikoista. Samalla voidaan ottaa tarvittavat materiaalinäytteet laboratorioanalyysiin.
- mikrobitutkimuksin.
Miten kosteus- ja homevaurio korjataan?
Korjaustyön aikana itiöpitoisuudet nousevat todella korkeiksi, joten työnsuojeluun ja ympäristön suojaukseen tulee kiinnittää erityistä huomiota.
Korjaustyön periaatteita ovat:
Selvitä vaurion aiheuttaja ja laajuus.
Tämä on avain korjausten onnistumiseen. Korjauksiin ei ole syytä ryhtyä, jos vaurion aiheuttaja ja laajuus ovat epäselviä. Jos syy jää selvittämättä, vaurio voi uusiutua ja korjaukseen käytetyt rahat menevät hukkaan.
Erota tila esimerkiksi muoviseinin ja huolehdi tilan alipaineisuudesta.
Asbestityökäytännöt ovat toimivia ja suotavia homevaurioiden korjauksen suojaamisessa. Suojaseinät estävät pölyn ja mikrobien leviämistä ja vähentävät näin siivoustarvetta.
Kytke ilmanvaihto pois ja sulje kanavien päät.
Käytä P2/P3-luokan hengityksensuojainta, suojaa myös silmät ja tarvittaessa iho.
Poista vaurioituneet, uusittavissa olevat materiaalit.
Liian nuukasti korjattu ei johda toivottuun lopputulokseen. Oireilu saattaa jatkua, jos mikrobilähteitä jää rakenteisiin. Kaikessa kastuneessa materiaalissa on tapahtunut mikrobikasvua ja kuolleetkin itiöt voivat aiheuttaa oireita. Näin ollen niin sanottua vanhaa lahoa ei tule jättää rakenteisiin.
Kuivata rakenteet.
Kaikki kosteat rakenteet, joita ei voida uusia, tulee kuivattaa. Totea rakenteen kuivatuksen riittävyys asianmukaisella mittauksella.
Puhdista peittyvät pinnat harjaamalla, hiomalla ja/tai kemiallisesti.
Aina ei kannata puhdistaa, vaan uusia esimerkiksi puurunkotolppa kokonaan.
Käytä siivouksessa HEPA-suodattimella varustettua imuria tai sijoita imuri ulos.
Itiöiden koko on niin pieni, että tavalliset suodattimet imurissa päästävät ne lävitseen. Pyyhi tilan pestävät pinnat kullekin pinnalle soveltuvalla desinfioivalla pesuaineella. Huolellinen siivous takaa korjaustyön onnistumisen.
Työterveiset 1/1997, s. 10-12