Siirry sisältöön

Asiantuntijamme

Muualla verkossa

Tietoa muistin toiminnasta

Palaute
Muistia tarvitaan joka ammatissa ja lähes kaikissa työtehtävissä. Tiedonkäsittelyn vaatimukset korostuvat nykytyössä, jossa yhä useammat työntekijät käyttävät tietoteknisiä laitteita ja käsittelevät suuria tietomääriä.

 

Muistin kuormittuminen tulee esiin unohteluina ja oppimisen vaikeuksina:

  • virheet ja epätarkkuudet lisääntyvät
  • toiminta hidastuu ja takkuaa
  • olennaista tietoa hukataan ja tietoon tai järjestelmään eksytään.

Työmuisti on yksi ihmisen tiedonkäsittelyn pullonkauloista

Vaativien tehtävien suorittaminen kuormittaa työmuistia. Se on muistijärjestelmä, jossa ylläpidetään ja työstetään tämänhetkisessä tehtävässä tarvittavaa tietoa. Työmuistia tarvitaan kun luetaan, lasketaan, tehdään päätöksiä, ajatellaan, ratkaistaan ongelmia ja opitaan uutta. Työmuistiin liittyy useita rajoituksia, joiden vuoksi se muodostaa pullonkaulan ihmisen toiminnalle.

  • Työmuistissa pystytään käsittelemään kerrallaan vain noin 3–4 tietoyksikköä.
  • Tieto hiipuu työmuistista parissakymmenessä sekunnissa, jollei sitä kerrata.

Työmuisti kuormittuu erityisesti silloin, kun tehtävät ovat vaativia tai jos huomio täytyy suunnata pois varsinaisesta tehtävästä usein tai pitkäksi aikaa.

 

Edellisen kaltaisissa tehtävissä tyypillinen tulos on, että tehtävä vaikeutuu selvästi, kun muistettavien asioiden määrä lisääntyy. Keskimäärin ihmiset muistavat noin 3–4 yksikön pituisia sarjoja.

Työmuisti kuormittuu työssä

Työmuistin kuormittuminen on tuttu ilmiö työelämässä: jos tietoa tulee liian paljon, emme pysty kertailemaan ja työstämään kaikkea tietoa riittävän kauan, jotta se ehtisi tallentua pysyvämmin säilömuistiin.
 
Monet psyykkiset tekijät, kuten mieliala, vireystila ja motivaatio vaikuttavat muistisuorituksiin. Seuraavat työjärjestelyihin, työvälineisiin ja työympäristöön liittyvät tekijät kuormittavat muistia:

  • tehtävän keskeytykset
  • usean tehtävän yhtäaikainen suorittaminen, esimerkiksi samanaikaisesti kirjoitetaan muistiota, seurataan sähköpostia, vastataan puhelimeen ja keskustellaan työtovereiden kanssa
  • tehtävään liittymätön puhe
  • huomion kaappaava liike, valonvälähdykset ja äänet
  • avokonttorissa useat häiriötekijät, ei vain omat työtehtävät.

Työmuistin kuormittumista voidaan helpottaa

  • vähentämällä työympäristön häiriötekijöitä
  • järjestämällä työ sellaiseksi, että asioita voidaan hoitaa enemmän omaan tahtiin, tehtävä kerrallaan
  • noudattamalla kognitiivisen ergonomian periaatteita.

Käytännön vinkkejä:

  • kytke pois uuden viestin hälytys sähköpostista keskeyttämästä muita tehtäviä
  • hoida sähköpostit silloin, kun se ei keskeytä häiritsevästi muuta työtä ja katkaise ajatustasi
  • järjestä työ siten, että voit hoitaa yhden tehtävän kerrallaan ilman ennakoimattomia keskeytyksiä
  • sopikaa työpaikalla rauhoitetuista tunneista: työrauhaa ilman keskeytyksiä.

Tiedon jäsentäminen helpottaa muistamista

Työmuistin toimintaa voi helpottaa jäsentämällä tietoa ja muodostamalla siitä kokonaisuuksia:

  • irrallisten asioiden ryhmittely helpottaa muistamista
  • numerosarja 0304742242 on helpompi muistaa ja oppia, mikäli luvut ryhmitellään: 030 474 2242
  • ryhmittely helpottaa sekä näkö- että kuulotiedon muistamista
  • kun jätät viestiä puhelinvastaajaan tai sanelet, ryhmittele asiat kokonaisuuksiksi rytmittämällä puhettasi.

Muistamista helpottaa myös, jos asiasta on aikaisempaa tietoa, jonka avulla voidaan rakentaa irrallisista asioista suurempia kokonaisuuksia.

Äskeinen tehtävä toi esiin, että mielekkäitä kokonaisuuksia on huomattavasti helpompi muistaa ja oppia kuin irrallisia yksiköitä: jos kirjaimista muodostui tuttu sana, se muistettiin helpommin. Myös asiantuntijoiden poikkeuksellisen hyvät muistikyvyt omalla tehtäväalueella perustuvat juuri tähän: kykyyn rakentaa laajoja mieltämisyksiköitä irrallisista asioista ja näin kiertää työmuistin rajoituksia.

  • Opitun tiedon hyödyntäminen parantaa uuden asian muistamista ja oppimista.
  • Muistisääntöjen keksiminen helpottaa oppimista.
  • Muistaminen on taitolaji, jossa kehittyy.
  • Tietojen ja taitojen lisääntyessä oman alan uusienkin asioiden oppiminen ja muistaminen helpottuu.

Muisti on altis virheille

Työelämässä tarvitaan säilömuistia, jonne ovat varastoituneet opiskelun ja kokemuksen myötä kertyneet tiedot ja taidot. Säilömuistissa on tilaa kaikelle opitulle – tiedot ja taidot voivat säilyä muistissa koko iän, ja kaiken ikäisenä voi oppia uutta.

Muisti ei ole kuin nauhuri tai kirjasto, vaan kokemukset valikoidaan, talletetaan ja muistetaan suhteessa odotuksiin, tietoon ja aikaisempiin kokemuksiin. Muistissa asiat liittyvät toisiinsa ja useisiin eri yhteyksiin. Tiedon haku muistista on tiedon uudelleen rakentamista, konstruoimista. Säilömuistikin on altis virheille.

  • Asiat muokkautuvat säilömuistissa.
  • Koettu, luettu, keskusteltu ja muut tiedonlähteet sulautuvat toisiinsa.
  • Usein on vaikea jäljittää, mistä muistitieto on peräisin.
  • Oma näkökulma ylikorostuu.
  • Tapahtumien ajoitus on altis virheille.
  • Yksityiskohdat eivät aina vastaa todellisuutta.

Äskeisessä muistitehtävässä tehdään yleensä virheitä. On verrattain helppoa muistaa, että listassa ei ollut sellaisia sanoja kuin omena, vene tai leipä. Sen sijaan useimmat henkilöt muistavat virheellisesti, että listassa olisi ollut sana tuoli. Tämä johtuu siitä, että sana tuoli assosioituu eli yhdistyy muistissa voimakkaasti listassa esitettyihin sanoihin.
 
Ihminen siis muistaa usein virheellisesti asioita, ja toisiinsa kytkeytyvät asiat sekoittuvat helposti. Hyvin elävinäkin koetut muistot voivat olla vääriä. Työssä ja arjessa käydyissä kiistoissa, kuten mitä jossain tilanteessa on tapahtunut tai mitä on sovittu, on usein kyse henkilöiden erilaisista muistikuvista: eri ihmiset ovat kohdistaneet tilanteessa huomionsa eri asioihin ja siksi muistavat tilanteen eri tavoin.

  • Työmuistin kuormittumisen välttäminen auttaa kohdistamaan huomion olennaisiin asioihin.
  • Tietojen ja taitojen karttuessa opimme valikoimaan ja muistamaan olennaiset asiat.
  • Muistin ulkoisia apuvälineitä kannattaa käyttää muistin jatkeina: näitä ovat muistiot, listat, muistikirjat, muistilaput, työsuunnitelmat, kalenteri.

Päivitetty 12.03.2015