Siirry sisältöön

Työntekijän opastus

Palaute

Hankala työasento tai rasittavat työliikkeet voivat aiheutua myös työntekijän omaksumasta työtavasta ilman, että työpiste tai työvälineet pakottaisivat siihen. Työnopastuksessa työntekijää tulisi ohjata valitsemaan työliikkeitä, jotka eivät rasita yläraajoja kohtuuttomasti. Työliikkeet koostuvat usein erilaisista tarttumaotteista tai sormien liikkeistä.

Käden leveät otteet

Kun esineeseen tartutaan, kämmen ja sormet avautuvat ja ojentuvat, minkä jälkeen sormet puristuvat esineen ympärille. Tartuttavan esineen koko määrää ojennuksen suuruuden. Erityisesti kiivastahtisissa töissä ihmisellä on taipumus, toistojen vähentämiseksi, tarttua yhdellä kädellä yhtä aikaa mahdollisimman suureen tuotemäärään (esim. useisiin tuotepakkauksiin), jolloin käteen muodostuu ojennusvaiheessa äärimmilleen jännitetty, leveä ote ja voiman tarve lisääntyy koukistusvaiheessa.
Leveään esineeseen tai tuotenippuun tulisi tarttua kahdella kädellä ja alta tukien niin, että ei tarvitse puristaa tai pyrkiä tekemään työtä vuorotellen kummallakin kädellä ja kapeammalla otteella.

Käden kaksoistoiminta

Monissa lajittelu- ja pakkaustehtävissä käytetään käden kaksoistoimintaa. Esimerkiksi makkaranpakkaajat nostavat usein täysinäisen, noin kuusi kiloa painavan kypsytyskepin pakkauspaikalle niin, että vasen käsi nostaa normaalilla tarttumaotteella mutta oikeassa kädessä vain käden etusormi ja peukalo osallistuvat nostoon, koska muut sormet pitelevät samanaikaisesti puukkoa. Työntekijää tulisi opastaa välttämään kaksoistoimintoja erityisesti voimaa vaativissa tehtävissä. Työvälineiden sijoittelulla voidaan välttää tarvetta kuljettaa työvälineitä mukana siirryttäessä paikasta toiseen.

Kapeat puristus- ja tarttumaotteet

Kapeat puristus- ja tarttumaotteet (pinsettiotteet) ovat tavallisia esimerkiksi elektroniikkateollisuuden työtehtävissä, pakkaustehtävissä, lihanleikkuussa ja huoltotöissä. Pitkäkestoisessa kannattelussa ja kapeassa otteessa kynämäiset ja pinsettimäiset työkalut voivat pakottaa käden jatkuvaan staattiseen asentoon ja aiheuttaa ongelmia, vaikka voimankäyttö ei olisikaan suurta. Hyvin kapeassa otteessa voiman käytön ja staattisuuden kasvaessa rasitus lisääntyy erityisesti peukalon alueella (esim. painavan pahvilaatikon siirtäminen avoimista laatikon kansista). Myös suojakäsineiden käyttäminen voi synnyttää ongelmia. Oikeiden työvälineiden valinnalla, työmenetelmien muuttamisella ja työnopastuksella voidaan vähentää kapeiden ja voimaa vaativien otteiden tarvetta.

Ranteen asento

Ranteen asennon poiketessa keskiasennosta käden kuormitus kasvaa. Tämä johtuu siitä, että käden voimantuottokyky on pienempi ranteen taipuneissa asennoissa kuin keskiasennossa. Käsi joutuu siten työskentelemään suuremmalla osuudella maksimivoimastaan. Myös nivelten ja ranteiden rasitus kasvaa. Ranteiden toistuvat ääriasennot ovat tyypillisiä muun muassa teollisuuden vaihetöissä, rakennustöissä, siivoustehtävissä ja näppäimistön ja hiiren käytössä. Ääriasentoja tulisi välttää, jos samalla käytetään runsaasti voimaa tai työkalua ohjataan staattisessa asennossa. Työkalujen muotoilulla voidaan osittain vähentää ääriasentoja. Staattisissa, työpisteeseen sidotuissakin työtehtävissä työntekijä voi vaikuttaa monin tavoin ranteiden asentoon ja käden liikkeisiin.

 

Päivitetty 21.04.2010