Siirry sisältöön

Työajan joustot johtivat pidempään työuraan kunta-alalla

Palaute

Tiedote 11/2014
17.3.2014, Helsinki

Mahdollisuus vaikuttaa työaikoihin oli vahvin työssä jatkamista ennustava tekijä eläkeikää lähestyvillä kunta-alan työntekijöillä, osoittaa Työterveyslaitoksen seurantatutkimus. Hyvät vaikutusmahdollisuudet työaikoihin auttoivat jaksamaan  eläkeiän yli silloinkin, kun terveys oli heikentynyt.

Tutkimukseen osallistui 4 677 vanhuuseläkeiän vuosina 2005-2011 saavuttanutta kuntatyöntekijää. Tutkimuksessa verrattiin vanhuuseläkeikään asti työskennelleitä henkilöitä niihin, jotka jatkoivat työtä vielä vanhuuseläkeiäin jälkeen ainakin puoli vuotta.

- Tieto työuran pidennystä ennustavista tekijöistä siinä joukossa, joka jatkaa vanhuuseläkeikään asti, on kansantalouden kannalta tärkeää. Päättäjät, esimiehet ja työyhteisöt tarvitsevat tätä tietoa päätöksenteon ja toiminnan tueksi, sanoo tutkimusprofessori, akatemiatutkija Marianna Virtanen Työterveyslaitoksesta.
- Aiemmat tutkimukset ovat usein keskittyneet niihin tekijöihin, jotka ovat johtaneet ennenaikaiseen eläköitymiseen työkyvyttömyyden takia, mikä on myös tärkeä kysymys.

Työssä jatkamiseen vaikuttivat useat eri tekijät

Työuraansa yli puolella vuodella pidensi 832 henkilöä (17,8 %). Pidempään jatkaneet olivat useammin miehiä, korkeammassa ammattiasemassa olevia ja henkilöitä, jotka eivät eläneet parisuhteessa. Terveyteen liittyvistä asioista merkittävimmäksi nousi hyvä psyykkinen terveys.

Työhön liittyvistä psykososiaalisista tekijöistä mahdollisuus joustaviin työaikoihin oli vahvin työuran jatkamista ennustava tekijä sen jälkeen, kun kaikkien muiden tekijöiden, esimerkiksi terveyden ja ammattiaseman vaikutus oli analyyseissa huomioitu. Työntekijät, joilla oli hyvät mahdollisuudet joustaviin työaikoihin jatkoivat keskimäärin 9,5 kuukautta pidempään työssä kuin työntekijät, jotka kokivat mahdollisuudet vähäisiksi.

Yli 20 prosenttia (21,3 %) työntekijöistä, jotka voivat psyykkisesti hyvin ja joilla oli mahdollisuus vaikuttaa työaikoihin, jatkoivat työssä yli eläkeiän. Jos nämä tekijät puuttuivat, vain 9,2 prosenttia jatkoi (kuva 1).

Tilanteessa, jossa työntekijällä oli psyykkistä oirelua, mutta työajat olivat joustavat, 15,0 prosenttia jatkoi työssä pidempään. Psyykkisesti hyvinvoivista, joilla työajan joustot olivat heikot 10, 4 prosenttia jatkoi pidempään.

Tuloksemme osoittavat, että hyvät vaikutusmahdollisuudet työaikoihin auttavat jaksamaan työssä yli henkilökohtaisen eläkeiän silloinkin, kun terveys on heikentynyt, toteaa Kunta-10-tutkimuksen johtaja, professori Jussi Vahtera Työterveyslaitoksesta ja Turun yliopistosta.

Joustavat työajat voivat auttaa stressinhallinnassa ja säästää voimavaroja, joita erityisesti naispuoliset eläkeikää lähestyvät työntekijät tarvitsevat esimerkiksi omista iäkkäistä vanhemmistaan huolehtimiseen. Vaikutusmahdollisuudet työaikoihin voivat kertoa myös laajemmin hyvästä johtamisesta ja luottamuksesta työpaikalla.

Vaikutusmahdollisuudet työaikoihin oli kyselyssä käytetty mittari, jossa vastaaja arvioi mahdollisuuttaan vaikuttaa työpäivän alkamis- ja loppumisajankohtiin, työpäivän pituuteen, taukojen pitämiseen, yksityisasioiden hoitamiseen, työvuorojärjestelyihin, palkallisten lomien ja vapaiden ajankohtiin sekä palkattomien virka- ym. vapaiden pitämiseen.

Tutkimus ajoittui eläkeuudistukseen

Vanhuuseläkeiän saavuttavien kuntatyöntekijöiden seuranta alkoi eläkeuudistuksen alussa vuonna 2005. Rekisteritietoa oli saatavilla vuoden 2011 loppuun asti. Työntekijöille on määritelty laskennallinen eläkeikä, joka riippuu työhistoriasta ja toimialasta. Uuden eläkelain mukaisesti työntekijä voi jatkaa työssä 68 ikävuoteen asti ja eläke on sitä suurempi, mitä pidempään työssä jatketaan.

Tutkimuksessa laskennallinen eläkeikä vaihteli 57 ja 65 vuoden välillä, yleisimmin se oli 64-65 vuotta. Toteutunutta eläkkeellejäämispäivämäärää tai työssä jatkamista verrattiin laskennalliseen eläkeikään. Yli kuuden kuukauden pidennys määriteltiin työuran pidennykseksi.

Tiedot laskennallisesta eläkeiästä ja toteutuneesta eläkkeelle siirtymisestä saatiin Kevasta ja Eläketurvakeskuksesta. Tutkimuksessa käytettiin useita eri rekisteritietoja terveydentilan arvioimiseksi sekä kyselyä, johon työntekijät olivat vastanneet työssä ollessaan. Tutkimusta rahoittivat Suomen Akatemia, Työterveyslaitos ja osallistuneet kunnat.



Kuva 1.Työuran pidentäminen, työajan joustot ja psyykkinen oireilu.

Lisätiedot:
Tutkimusprofessori, akatemiatutkija Marianna Virtanen, Työterveyslaitos, puh. 030 474 2702, 043 824 1151, marianna.virtanen@ttl.fi
Professori Jussi Vahtera, Turun yliopisto ja Työterveyslaitos, puh. 030 474 7520, 040 592 9990, jussi.vahtera@ttl.fi



Artikkeli: Virtanen M, Oksanen T, Batty GD, Ala-Mursula L, Salo P, Elovainio M, Pentti J, Lybäck K, Vahtera J, Kivimäki M. Extending employment beyond the pensionable age: a cohort study of the influence of chronic diseases, health risk factors, and working conditions. Plos One 2014;9(2):e88695

Linkki: http://dx.plos.org/10.1371/journal.pone.0088695

Päivitetty 17.03.2014