Työterveyslaitos

Keskeiset kemialliset haittatekijät lattianpäällystäjän työssä ovat:

• puupölyt ja tasoitepölyt
• liuottimet liimoissa, lakoissa ja lattiamassoissa
• herkistävät aineet liimoissa, lakoissa ja massapinnoitteissa: epoksit, akrylaatit, uretaanit, maalien säilöntäaineet

Altisteet ja altistavat työvaiheet
Liuotinohenteiset lakat ja liimat

• liuotinohenteiset parkettilakat ovat nykyisin melko harvinaisia
• suurimmat kotimaiset lakkojen valmistajat ovat lopettaneet liuotinohenteisten katalyyttilakkojen valmistuksen
• pienet yritykset ja itsenäiset yrittäjät käyttävät edelleen jossakin määrin liuotinlakkoja
• lattioiden kittauksessa ja pohjalakkauksessa käytetään vielä melko usein nitroselluloosalakkoja
• liuotinohenteisten kontakti- ja hartsiliimojen käyttö myös melko satunnaista
• lakkojen  ja liimojen liuottimet ja ohenteet ovat hyvin helposti haihtuvia, joten niistä vapautuu nopeasti työilmaan suuri liuotinpitoisuus; haitalliseksi tunnettujen pitoisuuksien ylittäminen on melko tavallista suurien pintojen käsittelyssä
• tyypillisiä liuottimia liuotinlakoissa ja liimoissa ovat erilaiset alkoholit (etanoli, butanoli), ketonit (asetoni, metyylietyyliketoni), asetaatit (etyyliasetaatti) ja aromaattiset hiilivedyt (tolueeni)

Vesiohenteiset lakat ja liimat

• puu- ja parkettilattioiden lakkaus tehdään pääosin vesiohenteisilla tuotteilla
• parkettiliimat ja suuri osa mattoliimoista on vesiohenteisia
• osa kaakeleista kiinnitetään liimoilla
• näissäkin tuotteissa on mukana pieniä määriä apuliuottimia, kuten glykolieettereitä
• glykolieetterien pitoisuudet ilmassa yleensä pieniä
• altistumista voi tapahtua myös ihon kautta

Puupölyt

• parketit suureksi osaksi kovapuuta, kuten tammea ja pyökkiä
• kovapuupöly nykyisin luokitettu syöpäsairauden vaaraa aiheuttavaksi (STMa 1014/2003)
• parketin hionnassa pölypitoisuudet suuria, vaikka laitteissa onkin pölynpoistot

Tasoite- ja kiinnityslaastipölyt

• lattiatasoitteet ja laattojen kiinnityslaastit ovat pääosin sementtiperustaisia
• emäksisinä tasoitteet, kiinnityslaastit ja niiden pöly ärsyttävät ihoa, silmiä ja hengitysteitä
• hionnassa voi tapahtua altistumista myös betonipölylle (kvartsipitoista)

Massalattiat

• massalattiamateriaaleina käytetään mm. epoksi-, uretaani- ja akryylimassoja
• polymeerit ihoa ja/tai hengitysteitä herkistäviä
• akryylilattioihin käytettävät metakryyliyhdisteet voimakkaan hajuisia ja hengitysteitä ärsyttäviä
• massojen täyteaineina mm. kvartsihiekkaa, altistumista kvartsille tuotteiden sekoituksessa ja tasoituksessa

Allergisen ihottuman aiheuttajia

• epoksit ja amiinikovetteet
• formaldehydihartsit
• akryylihartsit
• atsiridiinikovetteet
• uretaanihartsit ym.
• tärpätti
• pellavaöljy
• kolofoni
• isotiatsolinonit ym. säilöntäaineet
• dibutyylitiourea
• kumikäsineet
• koboltti, nikkeli, sinkkikromaatti

Ärsytysihottuman aiheuttajia

• liuotinaineet
• tasoite- ym. pölyt
• ammoniakki, hapot
   

• liuotinohenteisten lakkojen ja liimojen korvaaminen vesiohenteisilla tai liuotteettomilla
• vesiohenteisten tuotteiden käyttöä tulisi edelleen rohkaista sekä tuotekehityksen että suunnittelijoille ja yrityksille suunnatun tiedotuksen avulla

Liuotintuotteiden käyttö

• liuotinohenteisia lakkoja käytettäessä tulee aina perehtyä käyttöturvallisuustiedotteeseen ennen tuotteen käyttöä
• pitkäkestoisessa työssä tai suuria pintoja käsiteltäessä tarvitaan hyvä ilmanvaihto (tuuletus, kohdepoistot) ja usein myös hengityksensuojain (lyhytkestoiseen työhön puolinaamari jossa A2-suodatin (tai nopeimmin haihtuville AX-suodatin), pitempiaikaiseen työhön puhallinsuojain)

Vesiohenteiset lakat ja liimat

• hyvä tuuletus myös vesiohenteisia tuotteita käytettäessä
• suojakäsineet tarpeen liuottimilta ja herkistäviltä säilöntäaineilta suojautumiseen

Tasoitetyöt ja keraamisten laattojen kiinnitys

• tasoitteiden ja kiinnityslaastien sekoitus tilassa missä on hyvä ilmanvaihto
• työmenetelmien ja suojainten oikea valinta on tärkeä haittojen ehkäisemiseksi
• pölyhaitan vähentämiseksi tarvitaan hiontatyön minimoimista ja kohdepoistoja hiontatyöhön
• tehostettu siivous
• hiontatyöhön hyvät hengityksensuojaimet (jatkuvassa työssä mieluiten puhallinsuojain jossa P23 suodatin).
• iho-ongelmien ehkäisyyn hyvät suojakäsineet (esim. osaksi muovitetut tai kumitetut käsineet).

Parketin hionta

• hiomalaitteisiin tehokkaat poistot
• laitteiden toimintaa seurattava, jos pölyä leviää ympäristöön, pölysäiliöt tyhjennettävä ja laite huollettava
• tarvittaessa hengityksensuojan (esim. reunojen hionta, jossa poistolla varustettua hiomalaitetta hankala käyttää)
• hengityksensuojaimena joko puhallinsuojain jossa P2/P3 suodatin, lyhytkestoisiin töihin puolinaamari
• ASA-rekisteröinti parketinhiojille (ASA-rekisteri = ammatissaan syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille altistuvien rekisteri), työnantaja tekee ilmoituksen työsuojelupiirille kalenterivuosittain

Massalattioiden valmistus

• massalattioita tehtäessä tulee aina perehtyä käyttöturvallisuustiedotteeseen ennen tuotteen käyttöä
• hyvä ilmanvaihto sekoituksen ja levityksen aikana (etenkin akryyli-, epoksi- ja uretaanilattiat)
• hengityksensuojain usein välttämätön (akryylilattiat, liuottimia sisältävät pinnoitteet), mieluiten puhallinsuojain jossa A2- suodatin, lyhytkestoiseen työhön puolinaamari
• työhön sopivat suojakäsineet (katso käyttöturvallisuustiedotteesta)

Epoksityöt

• ihon suojaukseen valmistettaessa epoksimassalattioita tai käytettäessä epoksipinnoitteita tai muita epoksia sisältäviä tuotteita tulisi kiinnittää huomiota
• epoksityöhön tarvitaan sopivat kumi- tai muovikäsineet, parhaan suojan epokseja vastaan antaa monikerroskäsine 4H ja butyylikumi.

Työterveyshuollon toiminta

Työterveyshuollon tulee terveystarkastuksissa kiinnittää huomio lattianpäällystäjien vanhaan altistustaustaan (liuotinpitoiset lakat ja liimat, asbesti) ja nykyiseen kemikaalialtistumiseen (vesiohenteiset liimat ja lakat, liuotintuotteet, tasoitteet, herkistävät aineet kuten epoksit, akryylituotteet) ja tiedottaa oikean suojautumisen tärkeydestä. 

 
Kirjallisuus

Angerer P, Marstaller H, Bahemann-Hoffmeister A, Roemmelt H, Hoeppe P, Kessel R  Alterations in lung function due to mixtures of organic solvents used in floor laying. Int arch occup environ health; 63 (1). 1991. 43-50.
Conde-Salazar L, Alomar A: Floor layers. Chapter.131. In: Handbook of Occupational Dermatology. Eds Kanerva L, Elsner P et al. Springer Verlag Heidelberg Germany 2000.
Estlander T, Kanerva L, Jolanki R. Painters, Lacquerers and Varnishers. Chapter 161.  In: Handbook of Occupational Dermatology. Eds Kanerva L, Elsner P et al. Springer Verlag Heidelberg, Germany 2000.
Hotz P, Pilliod J, Bourgeois R, Boillat M-A: Hydrocarbon Exposure, Pancreatitis, and Bile Acids.
British Journal of Industrial Medicine, Vol. 47, No. 12, pages 833-837, 1990
Hotz P, Tschopp A, Soderstrom D, Holtz J, Boillat M-A, Gutzwiller F: Smell or Taste Disturbances, Neurological Symptoms, and Hydrocarbon Exposure. International Archives of Occupational and Environmental Health, Vol. 63, No. 8, pages 525-530, 1992.
Innocent A, Mariano A: Asthma and systemic toxic reaction due to Cabreuva (Myrocarpus fastigiatus Fr. All.) wood dust. Medicina del lavoro; Sep.-Oct. 1991, Vol.82, No.5, p.446-450.
Juntunen J, Rytkönen H ym.  Työterveystutkimus. Työolot, terveys ja työkyky rakennus-, maatalous-, metsä- ja satama-alalla (3T-tutkimus). LEL Työeläkekassan julkaisuja 40:2002. Helsinki 2002.
Kanerva L, Zwanenburg R: Allergic contact reactions to poly (oxy 1,2-ethanediyl)alpha-alpha'-[(1-methylethylidene)di-4,1,1-phenyle ne]bis[omega-[(2-methyl-1-oxo-2-propenyl)oxy] (bis-ema). SO: Contact Dermatitis. Jul.2000, vol.43, no.2, 115-117.
Koskinen K ym. Screening of asbestos-induced diseases 1990-1992. Final Report. FIOH 1995.
Laitinen J: Parkettilakkaajien altistuminen lakkojen apuaineille. Julkaisussa: Työhygienian päivät 2001, Turku 15.-16.5.2001 / toimittanut Hongisto V; Helenius R. Turun aluetyöterveyslaitos Raportti 16 Turku 2001
Laitinen J, Liesivuori J, Harvima R: Pitkäketjuisten 2-(2-alkoksietoksi)etanolien työhygieenisen riskinarvioinnin kehittäminen erityisesti liuotinaineiden yhteisaltistumisessa. Työsuojelurahaston raportti. Kuopion aluetyöterveyslaitos. Kuopio 2001
Liukkonen T, Kauppinen T, Honkanen H: Wood dust exposure among construction workers in Finland. 50 Nordiska arbetsimiljömöte 20.8-1.9.2004 Reykjavik, Abstraktboken s. 161-162.
Lodi A, Mancini LL, Pozzi M, Chiarelli G, Crosti C  Occupational Airborne Allergic Contact Dermatitis in Parquet Layers.  Contact Dermatitis, Vol. 29, No. 5, pages 281-282, 1993
Nordling Nilson L, Sällsten G,  Hagberg S, Bäckman L, Barregård L:  Influence of solvent exposure and aging on  cognitive functioning: An 18-year follow-up of  formerly exposed floor layers and their controls. Occupational and Environmental Medicine. Jan. 2002, Vol. 59, No. 1, p. 49-57.
Muijser H, Geuskens RBM, Hooisma J, Emmen HH, Kulig BM  Behavioral Effects of Exposure to Organic Solvents in Carpet Layers. Neurotoxicology and Teratology, Vol. 18, No. 4, pages 455-462, 1996.
Patussi V, Kokelj, F, Buttazzi P: Occupational Airborne Allergic Contact Dermatitis due to 3-Amino-methyl-3,5,5-trimethylcyclohexylamine. Contact Dermatitis, Vol. 32, No. 4, page 239, 1995
Riala R, Pirhonen P, Heikkilä P. Asbesti purku- ja huoltotöissä. Työolot 70. Työterveyslaitos 1993.
Riala R, Riihimaki H: Liuotinaineet ja formaldehydi matto- ja parkettityössä. Työ ja ihminen  1989(3):1 ; 24-38, 74, 78.
Riala R, Riihimaki H: Liuotinaineet ja formaldehydi matto- ja parkettityössä. LEL Työeläkekassan selvityksiä 9:1987.  Helsinki 1987.
Seeber A, Sietmann B, Zupanic M: In Search of Dose-Response Relationships of Solvent Mixtures to Neurobehavioural Effects in Paint Manufacturing and Painters. Food and Chemical Toxicology, Vol. 34, Nos. 11/12, pages 1113-1120, 1996.

 

Päivitetty 26.04.2010 Ritaranta Sipriina