Siirry sisältöön

Työolot raskauden aikana

Palaute

Eräät työaltisteet saattavat vaikuttaa haitallisesti sikiön kehitykseen, raskauden kulkuun ja naisen tai miehen lisääntymisterveyteen.

Työnantajan tulee huolehtia työntekijöiden turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Työolosuhteiden turvallisuus tulee aina arvioida myös raskauden ja lisääntymisterveyden kannalta.

Työterveyshuollolla on keskeinen tehtävä työhön liittyvien terveysriskien kartoittamisessa ja ennaltaehkäisyssä. Työpaikkaselvityksessä tulee kartoittaa myös ne työtehtävät ja altisteet, joilla voi olla vaikutuksia perimälle, sikiölle tai raskaudelle.

Lisääntymisterveyteen liittyen tulee antaa ohjausta ja neuvontaa. Tarvittaessa tehdään terveystarkastus raskauden aikaisten järjestelyjen suunnittelemiseksi.

Tällä sivulla kerrotaan lisääntymisterveyteen vaikuttavista vaaratekijöistä ja niitä säätävistä laeista
Raskauteen ja lisääntymisterveyteen vaikuttavista tekijöistä säädetään niin EU-lainsäädännössä, työsopimus- ja työturvallisuuslaeissa kuin KELAn erityisäitiysyrahaa ohjaavassa valtioneuvoston asetuksessa. Työntekijän ja sikiön suojelussa on otettava huomioon kaikki nämä säädökset.

Tutustu myös:
Erityisäitiysvapaa ja erityisäitiysraha
Raskaus ja työ -neuvontapalvelu

 

Keskeiset säädökset

Työturvallisuuslaissa (738/2002, § 10, 11, 38, 40) säädetään, että työnantajan on huolehdittava myös raskaana olevan työturvallisuudesta ja suojeltava häntä tapaturmilta ja terveydellisiltä vaaroilta.

Työsopimuslaissa (55/2001) säädetään, että mikäli työntekijän työtehtävät tai työolot vaarantavat hänen tai sikiön terveyden eikä työssä tai työoloissa olevaa vaaratekijää voida poistaa, työntekijä on pyrittävä raskauden ajaksi siirtämään muihin, hänen työkykynsä ja ammattitaitonsa huomioon ottaen sopiviin tehtävin.

Soveltuvia työsuojelun toimenpiteitä voivat olla vaaraa aiheuttavien aineiden ja työmenetelmien korvaaminen vaarattomilla tai altistumisen minimoivilla tasoilla, joilla riskiä ei ole, työolojen parantaminen rakenteellisin ja teknisin keinoin sekä henkilökohtaiset suojavälineet. Tosin henkilökohtaisten suojavälineiden käyttö raskauden aikana on usein varsin ongelmallista, eikä esimerkiksi hengityssuojainten kokoaikaista käyttöä voi suositella.

Valtioneuvoston asetuksen 603/2015 mukaan työnantajan on ilmoitettava työntekijöille sikiön kehitykselle tai raskaudelle aiheutuvasta vaarasta, jos työssä käytetään tai esiintyy tekijöitä, jotka voivat aiheuttaa tällaista vaaraa. Tällaisessa työssä raskaana olevan työntekijän on ilmoitettava raskaudestaan työnantajalle tai työterveyshuollolle.

Lisääntymisterveydelle työssä vaaraa aiheuttavia tekijöitä ovat valtioneuvoston asetuksen 603/2015 mukaan kemialliset aineet, jotka voivat olla sukusolujen perimää vaurioittavia, syöpää aiheuttavia, lisääntymiselle vaarallisia tai niillä on vaikutuksia imetykseen tai imetyksen kautta, tai aine on myrkyllinen yksittäiselle elimelle kerta-altistumisen jälkeen. Lisäksi on huomioitava seuraavat kemialliset tekijät: anestesiakaasut, elohopea ja sen yhdisteet, hiilimonoksidi eli häkä, orgaaniset liuotinaineet, sytostaattiset lääkkeet ja synteettiset estrogeenit ja progestiinit.

Biologisista tekijöistä vaaraa aiheuttaviksi katsotaan toksoplasma ja listeriabakteeri sekä virustaudeista hepatiitit, herpes, HI, sytomegalo, vesirokko, vihurirokko ja parvorokko. Raskaudelle vaaraa aiheuttavia fysikaalisia tekijöitä ovat ionisoiva säteily, mukaan lukien radionuklidit, sekä paineenalainen työ, joka sisältää maanalaisen kaivostyön, paineistetuissa tiloissa työskentelyn sekä vedenalaisen sukeltamisen.

 

Muita EU-lainsäädännön ja työturvallisuuslain mukaan huomioitavia tekijöitä

Melu, tärinä ja lämpöolosuhteet

Työturvallisuuslain mukaan työntekijän altistuminen turvallisuudelle tai terveydelle haittaa tai vaaraa aiheuttaville lämpöolosuhteille, melulle, paineelle, tärinälle, säteilylle tai muille fysikaalisille tekijöille on rajoitettava niin vähäiseksi, ettei niistä aiheudu haittaa tai vaaraa työntekijän turvallisuudelle, terveydelle tai lisääntymisterveydelle.

Näistä ainoastaan ionisoiva säteily oikeuttaa erityisäitiysvapaaseen, joten melulle, tärinälle, lämpöolosuhteille, melulle tai paineelle haitallinen altistuminen tulee voida poistaa tai rajoittaa vaarattomalle tasolle työpaikan keinoin.

Yötyö

EU-direktiivin 92/85/ETY mukaan raskaana olevaa ei voi velvoittaa tekemään yötyötä. Myös työturvallisuuslaki määrää, että yötyötä tekevälle työntekijälle on tarvittaessa järjestettävä mahdollisuus työtehtävien vaihtamiseen tai siirtymiseen päivätyöhön. Yötyö ei oikeuta Suomen lainsäädännön mukaan erityisäitiysvapaaseen.

Fyysiset kuormitustekijät ja taakkojen käsittely

Valtioneuvoston asetuksen 603/2015 mukaan raskaana olevan työntekijän käyttämiä työmenetelmiä valittaessa otettava huomioon siirrettävien taakkojen suuruus, työasennot ja työliikkeet, jotka voivat olla sikiölle vaarallisia.

EU-direktiivin 92/85/ETY mukaan fysikaaliset tekijät, joille altistuminen raskauden aikana on arvioitava, ovat iskut, tärinä tai liike, taakkojen käsittely (erityisesti selkään kohdistuvat riskit), melu, ionisoiva ja ionisoimaton säteily, äärimmäinen kylmyys tai kuumuus, liikkumiseen ja asentoihin liittyvät seikat, henkinen ja fyysinen väsymys sekä muut fyysiset rasitukset.

EU-direktiivin mukaan ensisijainen toimenpide näiltä suojautumiseksi on työn muokkaus, ja mikäli se ei onnistu, siirtäminen toisiin työtehtäviin. Mikäli sekään ei ole mahdollista, voi työntekijälle antaa lomaa työstä kansallisten säädösten mukaan. Nämä tekijät, ionisoivaa säteilyä lukuun ottamatta, eivät ole Suomen lainsäädännön mukaan erityisäitiysvapaan aiheita, vaan altistuminen on pyrittävä saattamaan turvalliselle tasolle työjärjestelyin.

 

 

 

Päivitetty 07.12.2015