OVA-etusivulle
| OVA-etusivulle |
|
Tiivistelmä| CAS-numero | 7727-37-9 |
| EY-numero (EINECS-numero) | 231-783-9 |
| YK-numero | 1066 (TYPPI, PURISTETTU) |
| 1977 (TYPPI, JÄÄHDYTETTY NESTE) | |
| Molekyylikaava | N2 |
| Rakennekaava | NºN |
| suomi: | nestetyppi |
| ruotsi: | kväve, nitrogen |
| englanti: | nitrogen |
| saksa: | Stickstoff, Nitrogen |
Typpi on hajuton, väritön ja mauton, hieman ilmaa kevyempi kaasu. Nestemäinen typpi on hajutonta, väritöntä ja erittäin kylmää. Yhdestä litrasta nestemäistä typpeä saadaan noin 700 litraa kaasumaista typpeä. Typpeä kuljetetaan ja varastoidaan joko puristettuna tai jäähdyttämällä nesteytettynä kaasuna.
| Molekyylimassa | 28 g/mol |
| Nesteen tiheys | 0,8 (vesi = 1) |
| Sulamispiste | -210 °C |
| Kiehumispiste | -196 °C |
| Kaasun tiheys | 0,97 (ilma = 1) |
| Liukoisuus | veteen liukenematon (0,020 g/l) |
| Jakautumiskerroin P (n-oktanoli/vesi) |
log Pow = 0,92; ei rasvahakuinen |
| Muuntokertoimet (höyry) 20 °C:ssa |
1 ppm = 1,16 mg/m3 1 mg/m3 = 0,86 ppm |
Typpi on inertti kaasu. Nestetypen vuodot voivat aiheuttaa rakenteiden haurastumista kylmävaikutuksen takia.
Typpi ei ole syttyvää. Typpisäiliö voi kuitenkin revetä tulipalon kuumentamana.
Typpipullon tunnusväri on musta.
Typpi ei ole Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 (ns. CLP-asetuksen) vaarallisten aineiden yhdenmukaisessa luokitus- ja merkintäluettelossa.
| YK-numero: | 1066 (TYPPI, PURISTETTU) | |
| 1977 (TYPPI, JÄÄHDYTETTY NESTE) | ||
| Kuljetusluokka: | maakuljetus 2 | |
| merikuljetus 2.2 | ||
| Varoituslipuke: | 2.2 (ei palava, ei myrkyllinen kaasu) | |
| Vaaran tunnusnumero: | 20 (tukahduttava kaasu tai kaasu, jolla ei ole lisävaaraa) (1066) | |
| 22 (jäähdytetty nesteytetty kaasu, tukahduttava) (1977) | ||
Suomessa typelle ei ole annettu HTP-arvoa (työpaikan ilman haitalliseksi tunnettu pitoisuus).
Nestemäistä typpeä käytetään teollisuudessa mm. elintarvikkeiden jäähdytykseen ja pakastukseen, liuotinhöyryjen talteenottoon ja prosessijäähdytykseen. Nestemäistä typpeä käytetään myös kumipurseiden poistoon, maalinpoistoon, puolijohteiden jäähdytykseen, biologisten aineiden säilytykseen, kutistusliitoksiin ja maanjäädytykseen. Koska typpikaasu on kemiallisesti inerttiä, sitä käytetään mm. hapettumissuojana, elintarvikkeiden suojakaasupakkaamisessa, palojen ja räjähdysten ehkäisyssä ja rasvojen suojaamisessa eltaantumiselta.
Typen pitoisuus ilmassa on 78 %. Korkeampina pitoisuuksina typpi syrjäyttää happea ja voi aiheuttaa hapenpuutteesta johtuvan tukehtumisen suljetussa tilassa. Hapenpuutteen oireita alkaa ilmetä, kun happipitoisuus laskee alle 18 %:n. Puhtaan typen hengittäminen aiheuttaa hapenpuutteesta johtuvan välittömän tajuttomuuden ja lähes välittömän kuoleman. Nestemäisen typen kylmien höyryjen hengittäminen voi aiheuttaa paleltumia hengitysteissä.
Ilmakehän painetta korkeammissa paineissa typpikaasu voi vaikuttaa narkoottisesti, aiheuttaen nk. typpinarkoosin.
Suora kosketus nestemäiseen typpeen tai altistuminen kylmille typpihöyryille aiheuttaa paleltumavamman iholla ja silmissä. Silmien paleltumavamma voi johtaa pysyvään vaurioon tai sokeutumiseen. Paljas iho voi jäädä kiinni nestemäisen typen jäähdyttämään metalliin ja repeytyä irrotettaessa.
Käsiteltäessä nestemäistä typpeä voivat kylmät työskentelyolosuhteet laskea työntekijöiden ruumiinlämpötilan vaarallisen alas (hypotermia).
Ympäristöön joutuessaan typpi päätyy takaisin ilmaan. Nesteytetty typpi voi alhaisen lämpötilansa vuoksi vahingoittaa kasvillisuutta.
Voimassa olevien kriteerien perusteella typpeä ei luokitella ympäristölle vaaralliseksi.
Palo- ja pelastushenkilöstö:
TOKEVA Ohje T2b (puristettu kaasu)
TOKEVA Ohje T2f (jäähdyttämällä
nesteytetty kaasu)
Varmista oma turvallisuutesi ennen kuin ryhdyt pelastustoimiin: käytä henkilönsuojaimia äläkä pelasta yksin.
Tulipalon sammutukseen käytetään kyseessä olevan palavan materiaalin sammutukseen sopivia sammutusaineita.
Jos liekki koskettaa pulloa, se voi revetä kohonneen paineen ja kuumentuneen teräksen heikkenemisen johdosta. Pullon kappaleet voivat lentää noin 100 metrin etäisyydelle. Eristä alue. Siirrä muut pullot etäämmälle, jos niitä voi käsitellä paljain käsin. Jos pulloja ei voi siirtää, jäähdytä niitä vedellä. Sammuta palava materiaali.
Jos liekki koskettaa säiliötä, sen eristyskyky huononee. Säiliön paineen noustessa sen varoventtiili aukeaa jonkin ajan kuluttua. Pitkäaikainen kuumennus johtaa säiliön repeämiseen. Repeävän säiliön vaara-alue on 200 metriä joka suuntaan. Eristä alue. Siirrä muut kuumenemisvaarassa olevat säiliöt etäämmälle. Sammuta palava materiaali. Jäähdytä säiliötä valelemalla sen kuumenevaa osaa tuetuilla suihkuilla. Huomaa, että varoventtiilin puhaltama höyry on kylmää ja valeluvesi voi jäätyä ja tukkia varoventtiilin. Jos palo on kestänyt tai näyttää kestävän pitkään, vetäydy ja eristä ympäristö vähintään 200 metrin säteellä.
Eristä vuodon ympäristö. Sulje vuoto, jos voit tehdä sen turvallisesti. Tuuleta tilat, jonne typpeä on kertynyt.
Eristä vuodon ympäristö. Tuuleta tilat, jonne typpeä on kertynyt. Sulje vuoto, jos voit tehdä sen turvallisesti. Patoa lammikko hiekalla, maalla tai imeytysaineella. Tarvittaessa laimenna höyrypilveä puhaltamalla siihen ilmaa savutuulettimella. Anna nestelammikon haihtua itsestään tai nopeuta sen haihtumista kastelemalla varovasti sumusuihkulla. Estä typpihöyryn kerääntyminen kellareihin, viemäreihin tai muihin tiloihin. Tarkista kylmään nesteeseen tai höyryyn kosketuksissa olleen materiaalin kunto.
Käytä hapenpuutteelta ja nesteroiskeilta suojautuaksesi paineilmahengityslaitetta, roiskesuojapukua, lämpöä eristäviä suojakäsineitä ja saappaita. Huomaa, että vain paineilmahengityslaite suojaa hapenpuutteelta.
Seuraavat etäisyydet on laskettu nestetypen vuodolle.
| pieni vuoto (noin 100 l): | Välitön eristys 25 m kaikkiin suuntiin. |
| suuri vuoto (noin 10 m3): | Välitön eristys 50 m kaikkiin suuntiin tai alue, jossa ilman happipitoisuus on alempi kuin 18 %. |
Kaasumaisen typen vuoto: Eristä ulkona tai hallissa pullojen lähiympäristö, sisällä koko huone.
Tulipalo: Kun kaasupullon repeäminen uhkaa, tyhjennä sivullisista ja eristä ympäristö vähintään 100 m:n säteellä. Repeävän nestetyppisäiliön vaara-alue on 200 m joka suuntaan.
Siirrä typelle (hapenpuutteelle) altistunut henkilö raittiiseen ilmaan. Jos potilaalla on hengitysvaikeuksia, anna tekohengitystä, joka on tehokkainta palkeella. Anna happea niin pian kuin mahdollista. Jos sydän on pysähtynyt, anna painantaelvytystä. Toimita välittömästi ensiapuasemalle lääkärin tutkimusta varten.
Huuhtele välittömästi haalealla juoksevalla vedellä. Riisu varovasti vaurioitunutta ihoa ympäröivä vaatetus ja peitä vaurioitunut kohta löyhällä steriilillä siteellä. Toimita välittömästi ensiapuasemalle lääkärin tutkimusta varten.
Huuhtele silmää välittömästi silmäluomia auki pitäen haalealla juoksevalla vedellä (poista piilolinssit, mikäli mahdollista). Peitä silmät steriilillä sidoksella. Toimita välittömästi ensiapuasemalle lääkärin tutkimusta varten.
Lisäohjeita saa tarvittaessa yleisestä hätänumerosta puh. 112 ja Myrkytystietokeskuksesta puh. (09) 471 977.
Hoito on oireenmukaista.
Älä tyhjennä paikkaan, jossa kaasun kertyminen suljettuun tilaan voi aiheuttaa vaaran.
Estä kaasun pääsy työpaikan ilmaan. Huolehdi tehokkaasta tuuletuksesta. Tarkkaile työskentelytilan happipitoisuutta. Älä käsittele yhdessä yhteensopimattoman litiumin kanssa. Nestemäistä typpeä käsitellessä valitse kylmyyttä kestäviä materiaaleja. Estä takaisinvirtaus käyttökohteesta pulloon. Estä veden imeytyminen pulloon.
Varastoi viileässä (alle 50 ° C), kuivassa, hyvin tuuletetussa paloturvallisessa paikassa kaukana lämpö- ja syttymislähteistä. Varastoi erossa yhteensopimattomista materiaaleista, kuten magnesiumista (nestemäinen typpi). Estä sivullisten pääsy varastoalueelle.
Säilytä kaasupullo pystyasennossa, kiinnitettynä kaatumisen estämiseksi ja venttiilisuoja paikallaan. Tarkkaile mahdollisia vuotoja. Merkitse tyhjät kaasupullot ja varastoi ne erillään täysinäisistä.
Huom. Tähdellä (*) merkityt ovat maksullisia tietokantoja.
* CHEMINFO database. Canadian Centre for Occupational Health and Safety; 2002.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1272/2008 (CLP-asetus).
* HAZARDTEXT® Hazard Management. TOMES® System. Greenwood Village (CO): MICROMEDEX; 2002.
Hommel G. Handbuch der gefährlichen Güter. Berlin: Springer-Verlag; 2002.
HSDB (Hazardous Substances Data Bank). Bethesda (MD): U.S. National Library of Medicine (NLM); 2002.
International Chemical Safety Cards (ICSC). ICSC: 1198. Nitrogen (compressed gas). WHO/IPCS/ILO; 1999.
International Chemical Safety Cards (ICSC). ICSC: 1199. Nitrogen (liquified). WHO/IPCS/ILO; 1999.
International Maritime Organization (IMO). International maritime dangerous goods code, Amdt. 33-06, London: IMO, 2006.
Oy AGA Ab. Käyttöturvallisuustiedote: Typpi (nestemäinen). 2001.
Palo- ja pelastussanasto. Suomen pelastusalan keskusjärjestö; Suomen palopäällystöliitto, 2006.
TOKEVA-ohjeet. (Torjuntaohjeet kemikaalien vaaratilanteille). 2. painos. Kuopio: Pelastusopisto; 1996.
Vaarallisten aineiden kuljetus tiellä. Lakikokoelma. Edita Publishing Oy, Helsinki, 2009.
Tämä turvallisuusohje on tehty Työsuojelurahaston tuella.
|
TÄRKEÄ HUOMAUTUS: |
|
OVA-turvallisuusohjeet on laadittu asiantuntijaryhmässä, johon on kuulunut asiantuntijalaitosten, kemianteollisuuden sekä viranomaisten edustajia. Turvallisuusohjeiden ja käyttäjän oppaan sisältämät tiedot perustuvat laatimis- tai päivittämishetkellä käytettävissä olleeseen tietoon sekä tällöin voimassa olleisiin määräyksiin. OVA-ohjeita saa kopioida VAIN omaan käyttöön. OVA-ohjeita ei saa sellaisenaan käyttää tuoteselosteena tai käyttöturvallisuustiedotteena, niiden asemasta tai niiden liitteenä tai muuna vastaavana asiakirjana. Ohjeet laatinut asiantuntijaryhmä ja Työterveyslaitos eivät ole vastuussa tietojen perusteella tehdyistä toimenpiteistä. |
Päivitetty 17.12.2009
Näitä ohjeita kehitetään jatkuvasti ja kaikki
palaute on tervetullutta. Lähetä palautetta.
