OVA-etusivulle Ohje PDF-muodossa

OVA-ohje: MOOTTORIBENSIINI

Tässä ohjeessa käsitellään hiilivetypohjaisia moottoribensiinilaatuja (95E5, 95E10, 98E5 ja 99).


Sisällysluettelo

Synonyymit



1. Aineen ominaisuudet, merkinnät ja käyttö
vaararuudukko: 2-3-0

oranssikilpi: 33/1203

varoituslipuke: 3




2. Terveysvaara
3. Vaikutukset ympäristöön
4. Toiminta onnettomuustilanteissa
5. Käsittely ja varastointi
6. Kuljetusmääräyksiä
7. Kirjallisuus





Tiivistelmä



Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 (ns. CLP-asetus) mukaiset varoitusmerkit

Terveysvaara


CAS- ja EINECS-numerot ovat valmistajakohtaisia, ja ne riippuvat tuotteen valmistusprosessista. Alla on esitetty yleisin määritelmä.

CAS-numero 86290-81-5 (gasoline)
Indeksinumero 649-378-00-4
EY-numero (EINECS-numero) 289-220-8
YK-numero 1203 (BENSIINI)

Synonyymit

suomi: bensiini
ruotsi: bensin, motorbensin
englanti: gasoline, petrol, motor spirit, motor fuel
saksa: Benzin, Gasolin, Ottokraftstoff

1 Aineen ominaisuudet, merkinnät ja käyttö

1.1 Aineen kuvaus

Moottoribensiini on kellertävä neste, jolla on tyypillinen aromaattinen ja eetterimäinen haju. Se on C4 - C12 hiilivetyjen seos, jossa on aromaattisia hiilivetyjä enimmillään noin 40 % ja ei-aromaattisia noin 60 % koostumuksesta. Bensiinilaadusta riippuen käytetään myös lisäaineita, kuten hapettumisenestoaineita, metalleja inaktivoivia aineita, ruosteenestoaineita ja jäätymisenestoaineita sekä moottoreita puhtaanapitäviä lisäaineita. Suomessa myydään nykyään vain lyijytöntä bensiiniä. MTBE:tä eli metyylitertiääributyylieetteriä ja TAME:a eli tert-amyylimetyylieetteriä käytetään happirikkaina aineina (oksygenaatteina) parantamaan hiilivetyjen palamista. Tätä happirikasta bensiiniä kutsutaan myös reformuloiduksi bensiiniksi.

1.2 Yleisiä fysikaalis-kemiallisia ominaisuuksia

Tiheys  0,72 - 0,77 (vesi = 1) 15 °C:ssa 
Kiehumisalue 20 - 210 °C
Höyrynpaine  30 - 50 kPa (225 - 375 mmHg) 20 °C:ssa
Höyryn tiheys  > 3 (ilma = 1)
Tasapainotilakonsentraatio 20 °C:ssa 30 - 50 % (300 000 - 500 000 ppm);
erittäin helposti haihtuva
Liukoisuus vesiliukoisuuksia:
90 - 120 mg/l (alhainen aromaattipitoisuus, happirikastamaton);
220 - 250 mg/l (korkea aromaattipitoisuus, happirikastamaton);
2 300 mg/l (alhainen aromaattipitoisuus, happirikastettu);
42 g/l 20°C:ssa,  83 g/l 0 °C:ssa (MTBE);
11 g/l 20 °C:ssa (TAME);
moottoribensiini liukenee useimpiin orgaanisiin liuottimiin
Jakautumiskerroin
P (n-oktanoli/vesi)
log Pow = 2 - 7 (bensiinihiilivedyt)
log Pow = 1 (MTBE)
log Pow = 2 - 3 (alkyylimetyylieetterit);
jotkin aineosat ovat rasvahakuisia
Muuntokertoimet
(höyry) 20 °C:ssa
1 ppm = noin 3 mg/m3
1 mg/m3 = noin 0,33 ppm
Hajukynnys noin 1 ppm (3 mg/m3)
(MTBE 0,62 ppm = 2 mg/m3);
haju varoittaa terveysvaarasta
Rikkipitoisuus 0,02 painoprosenttia
Lyijypitoisuus < 0,003 g/l
MTBE-pitoisuus noin 11 tilavuusprosenttia
Bentseenipitoisuus 1 tilavuusprosentti

Tyypilliset happirikkaan bensiinin fysikaalis-kemiallisten ominaisuuksien arvot voivat vaihdella muun muassa bensiinin alkuperästä riippuen. Edellä esitetyt arvot kuvaavat Suomessa tavallisimpia tuotteita.

1.3 Reaktiivisuus

Moottoribensiini reagoi hapettavien aineiden kanssa.

1.4 Palo- ja räjähdysvaara

Leimahduspiste: -46 °C
Syttymisrajat: 1,4 - 7,6 %
Itsesyttymislämpötila: yli 340 °C

Moottoribensiini on erittäin helposti syttyvää. Moottoribensiini syttyy herkästi staattisen sähkön, lämmön, kipinöiden ja liekkien vaikutuksesta. Höyryt voivat kulkeutua maata pitkin ja syttyminen on mahdollista pitkähkön matkan päässä päästökohdasta.

Moottoribensiinistä haihtuvat höyryt voivat muodostaa ilman kanssa syttyvän seoksen erityisesti tyhjissä puhdistamattomissa säiliöissä ja suljetuissa tiloissa. Aineen vuoto aiheuttaa räjähdysvaaran sisätiloissa ja viemäreissä. Moottoribensiinisäiliö voi repeytyä tulipalon kuumentamana.

1.5 Merkinnät

CLP-asetuksen ((EY) N:o 1272/2008) mukaiset varoitusmerkinnät

Varoitusmerkit

Huomiosana: VAARA

Terveysvaara


Vaaralausekkeet

H350: Saattaa aiheuttaa syöpää.
H340:Saattaa aiheuttaa perimävaurioita.
H304:Voi olla tappavaa nieltynä ja joutuessaan hengitysteihin.

Turvalausekkeet

Ennaltaehkäisyyn, pelastustoimenpiteisiin, varastointiin ja jätteiden käsittelyyn liittyvät turvalausekkeet valitaan aineen vaaraluokituksen ja käyttötapojen perusteella.

Huomautukset

Moottoribensiiniä ei tarvitse luokitella syöpää aiheuttavaksi tai perimää vaurioittavaksi, jos voidaan osoittaa, että se sisältää alle 0,1 paino-% bentseeniä (EY 200-753-7).

Seuraavassa on esitetty esimerkki valmistajien moottoribensiinille (95 E10 / 98 E5) antamista varoitusmerkinnöistä:

Huomiosana: VAARA

Varoitusmerkit

syttyvä terveysvaaravakava terveysvaara
ympäristövaara

Vaaralausekkeet

H224: Erittäin helposti syttyvä neste ja höyry.
H304: Voi olla tappavaa nieltynä ja joutuessaan hengitysteihin.
H315: Ärsyttää ihoa.
H336: Saattaa aiheuttaa uneliaisuutta ja huimausta.
H340:
Saattaa aiheuttaa perimävaurioita.
H350:
Saattaa aiheuttaa syöpää.
H361:
Epäillään heikentävän hedelmällisyyttä. Epäillään vaurioittavan sikiötä.
H411:
Myrkyllistä vesieliöille, pitkäaikaisia haittavaikutuksia.

Turvalausekkeet

P210: Suojaa lämmöltä, kuumilta pinnoilta, kipinöiltä, avotulelta ja muilta sytytyslähteiltä. Tupakointi kielletty.
P261:
Vältä höyryn hengittämistä.
P301+P310: JOS KEMIKAALIA ON NIELTY: Ota välittömästi yhteys
MYRKYTYSTIETOKESKUKSEEN/lääkäriin.
P331:
EI saa oksennuttaa.
P273:
Vältettävä päästämistä ympäristöön.
P403+P233:
Varastoi paikassa, jossa on hyvä ilmanvaihto. Säilytä tiiviisti suljettuna.

Kuljetusluokitus ja -merkinnät

Kuljetusluokitus ja -merkinnät määräytyvät kansainvälisten ja kansallisten kuljetusmääräysten mukaan.

YK-numero: 1203 (BENSIINI)varoituslipuke: 3
Kuljetusluokka: maantiekuljetus 3
merikuljetus 3 (meriympäristölle vaarallinen)
Pakkausryhmä: II
Varoituslipuke: 3 (tulenarkaa (palavat nesteet))
Vaaran tunnusnumero: 33 (helposti palava neste (leimahduspiste alle 23 °C))

Syöpäsairauden vaaraa aiheuttava aine

Moottoribensiini on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 aineluettelossa luokiteltu kategoriaan 1B kuuluvaksi syöpää aiheuttavaksi aineeksi (Carc. 1B).  Moottoribensiiniä ei kuitenkaan luokitella syöpää aiheuttavaksi, jos voidaan osoittaa, että aine sisältää vähemmän kuin 0,1 painoprosenttia bentseeniä. Kategorian 1B aineisiin tulee suhtautua niin kuin ne olisivat ihmiselle syöpää aiheuttavia.

Perimää vaurioittava aine

Moottoribensiini on Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 aineluettelossa luokiteltu mutageenisuudeltaan kategoriaan 1B kuuluvaksi (Muta. 1B). Moottoribensiiniä ei kuitenkaan luokitella perimää vaurioittavaksi, jos voidaan osoittaa, että aine sisältää vähemmän kuin 0,1 painoprosenttia bentseeniä. Kategorian 1B aineisiin tulee suhtautua niin kuin ne aiheuttaisivat periytyviä mutaatioita ihmisen sukusoluissa.

1.6 Raja-arvoja

Valtioneuvoston päätöksen (786/1999) mukaan moottoribensiini saa sisältää lyijyä enintään 0,005 g/l ja bentseeniä enintään 1 tilavuusprosenttia.

Akuutin altistumisen raja-arvot

ERPG-arvot
(Emergency response planning guidelines, USA)
ERPG-1 200 ppm (600 mg/m3) /60 min
ERPG-2 1000 ppm (3000 mg/m3) /60 min
ERPG-3 4000 ppm (12000 mg/m3) /60 min

Työhygieeniset raja-arvot

Suomessa moottoribensiinille ei ole annettu HTP-arvoa (työpaikan ilman haitalliseksi tunnettu pitoisuus).
TLV (ACGIH 20214)
(threshold limit value
300 ppm (900 mg/m3) / 8 h
500 ppm (1500 mg/m3) / 15 min
Raja-arvojen määritelmät on esitetty käyttäjän oppaassa (kappale 1.6).

1.7 Käyttö

Moottoribensiiniä käytetään moottoripolttoaineena; muu käyttö on kielletty.

2 Terveysvaara

2.1 Välittömät vaikutukset

Altistuminen moottoribensiinistä haihtuville hiilivetyhöyryille vaikuttaa keskushermostoon, minkä seurauksena voi ilmetä päänsärkyä, huonovointisuutta, huumaantumista ja muita hermostollisia oireita. Altistuminen hyvin suurille pitoisuuksille esimerkiksi tuulettamattomia säiliöitä puhdistettaessa voi lyhyessäkin ajassa aiheuttaa tajunnanmenetyksen ja kuoleman.

Moottoribensiinihöyryn on todettu ärsyttävän silmiä, kun pitoisuus on yli 700 mg/m3.

Moottoribensiinin nieleminen aiheuttaa voimakasta ärsytystä nielussa ja mahasuolikanavassa, pahoinvointia, ripulia ja huumausta. Nielemisen ja oksentamisen yhteydessä on vaarana, että nestemäisiä hiilivetyjä vedetään keuhkoihin (aspiroiminen), mikä voi aiheuttaa vakavan kemiallisen keuhkotulehduksen ja johtaa jopa kuolemaan.

2.2 Toistuvan altistumisen vaikutukset

Pitkäaikainen, toistuva altistuminen moottoribensiinihöyryille voi aiheuttaa kroonisia aivotoiminnan häiriöitä, joiden oireita ovat muun muassa väsyneisyys, päänsärky, muistin ja keskittymiskyvyn heikkeneminen, unihäiriöt ja ärtyneisyys. Toistuva ihokosketus kuivattaa ihoa ja aiheuttaa ihottumaa. Moottoribensiinin sisältämä bentseeni voi vahingoittaa luuydintä ja aiheuttaa leukemian (verisyövän) vaaraa.

3 Vaikutukset ympäristöön

Moottoribensiini on helposti haihtuvaa, joten ympäristöön joutuessaan se päätyy pääasiassa ilmaan. Moottoribensiini haihtuu helposti maan pinnasta ja pintavedestä. Kylmissä oloissa haihtuminen kuitenkin hidastuu suuresti. Haihtuvat hiilivedyt voivat kuitenkin reagoida muiden ilman epäpuhtauksien kanssa, jolloin voi syntyä olosuhteista riippuen muun muassa valokemiallisia hapettimia, kuten otsonia. Nämä reaktiotuotteet voivat aiheuttaa vaurioita kasveille ja eläimistölle.

Maaperässä sen eri komponentit voivat kulkeutua pohjaveteen. Moottoribensiinin liukosuus on vaihtelee koostumuksen mukaan. Osa sen komponenteista on veteen liukenemattomia, osa niukkaliukoisia, mutta se sisältää myös liukoisia komponentteja, joista liukoisin on MTBE.

Bensiini on myrkyllistä vesieliöille. Sen akuutit LC50-arvot ovat kalalle noin 4 - 16 mg/l (96 h), vesikirpulle noin 4 - 18 mg/l (48 h) ja levälle noin 3 - 6 mg/l (72 h). Myös osa moottoribensiinin lisäaineista on vesieliöille myrkyllisiä tai haitallisia.

Moottoribensiinin kokonaisvaikutukset ympäristössä ovat riippuvaisia tuotteen koostumuksesta. Bensiineissä olevien lisäaineiden vaikutuksia ympäristöön ei kaikilta osin tunneta.

Aromaattiset komponentit:

Ilmassa moottoribensiinin sisältämistä aromaattisista hiilivedyistä tolueeni ja ksyleeni hajoavat hydroksyyliradikaalien vaikutuksesta puoliintumisajan ollessa tunnista muutamaan päivään, bentseenin kyseinen puoliintumisaika on parisen viikkoa.

Maaperässä tolueeni hajoaa biologisesti aerobisissa olosuhteissa ja sen puoliintumisajaksi on saatu noin viikosta kolmeen viikkoon. Tolueeni on kohtalaisen kulkeutuvaa maaperässä. Se on vedessä nopeasti biologisesti hajoavaa. Tolueeni on myrkyllistä vesieliölle.

Ksyleeni hajoaa biologisesti aerobisissa olosuhteissa niin maaperässä kuin vesiympäristössä. Ksyleeni on maaperässä laadusta riippuen helposti tai kohtalaisesti kulkeutuvaa. Se voi kuitenkin joutua pohjaveteen, jossa se saattaa säilyä useita vuosia. Ksyleeni on myrkyllistä vesieliöille.

Bentseeni hajoaa biologisesti aerobisissa olosuhteissa. Se on maaperässä helposti tai kohtalaisesti kulkeutuvaa, joten se voi joutua pohjaveteen ja aiheuttaa niiden pilaantumisen. Bentseeni on myrkyllistä vesieliöille. Se ei merkittävästi kiinnity sedimenttiin eikä kerry vesieliöihin.

Ei-aromaattiset komponentit:

Moottoribensiinin sisältämistä ei-aromaattisista hiilivedyistä alhaisessa lämpätilassa kiehuvat hiilivedyt haihtuvat helposti ilmaan niin maan pinnasta kuin pintavedestäkin. Ne hajoavat biologisesti aerobisissa olosuhteissa. Mikäli niitä joutuu pohjaveteen niin ne hajoavat siellä ainakin pienissä pitoisuuksissa.

Ilmassa MTBE hajoaa hydroksyyliradikaalien vaikutuksesta ja puoliintumisajaksi on saatu kolmesta viiteen vuorokautta. MTBE on biologisesti huonosti hajoavaa. Se on erittäin kulkeutuva ja voi joutua helposti pohjaveteen. MTBE voi pohjaveteen joutuessaan aiheuttaa pieninäkin pitoisuuksina haju- ja makuhaittoja. MTBE:n myrkyllisyys vesieliöille on vähäinen.

TAME hajoaa ilmassa muutaman vuorokauden sisällä. Se haihtuu helposti pintavedestä ilmaan. TAME on lähes yhtä vesiliukoista kuin MTBE. TAME ei ole nopeasti biologisesti hajoavaa ja hajoaminen on erityisen hidasta maaperässä ja sedimentissä. Se on hyvin kulkeutuvaa ja voi siten joutua helposti pohjaveteen. TAME on vesieliöille hieman myrkyllisempää kuin MTBE.

Moottoribensiini luokitellaan ympäristölle vaaralliseksi vesieliömyrkyllisyyden ja hitaan biologisen hajoavuuden perusteella.

4 Toiminta onnettomuustilanteissa

Palo- ja pelastushenkilöstö: TOKEVA Ohje T3b (Helposti syttyvät nesteet)

4.1 Palo ja räjähdys

Tyhjennä vaara-alue ihmisistä ja estä alueelle pääsy. Pysy tuulen yläpuolella. Huomioi säiliöiden syttymisvaara. Siirrä säiliöt vaara-alueelta. Säiliöitä, joita ei voi siirtää turvallisesti, jäähdytetään vedellä. Älä lähesty säiliöitä päätyjen suunnasta repeämisvaaran vuoksi. Patoa moottoribensiiniä sisältävä sammutusvesi, jotta se ei kulkeudu viemäriin tai vesistöihin.

Palavan moottoribensiinin sammutukseen voidaan käyttää sammutusvaahtoa, hiilidioksidia tai jauhetta. Bensiinipalo sammutetaan tukahduttamalla, palavien rakenteiden sammuttamiseen käytetään vettä.

Käytä henkilönsuojaimina paloasua ja tarvittaessa paineilmahengityslaitetta.

4.2 Vuoto ja valuma

Vaara-alueen arviointi

pieni vuoto (noin 100 l): Välitön eristys 25 metriä kaikkiin suuntiin.
suuri vuoto (noin 10 m3): Välitön eristys 25 - 50 metriä kaikkiin suuntiin.

Torjunta ja suojautuminen

Moottoribensiinin vuoto aiheuttaa suuren syttymis- ja räjähdysvaaran. Poista mahdolliset syttymislähteet. Sulje vuoto, jos sen voi tehdä turvallisesti. Estä aineen leviäminen patoamalla, vesistössä öljypuomeilla. Estä nesteen valuminen viemäreihin patoamalla tai tukkimalla ne. Syttymisvaaran rajoittamiseksi peitä lammikko sammutusvaahdolla. Rajoita vaara-alueelle pääsyä. Tuuleta sisätilat.

Vältä ihokosketusta ja höyryjen hengittämistä. Käytä henkilönsuojaimina paloasua ja tarvittaessa paineilmahengityslaitetta.

Alueen puhdistaminen

Vuotanut moottoribensiini imeytetään esimerkiksi turpeeseen tai puruun. Suurissa vuodoissa padottu moottoribensiini pumputaan säiliöön. Yhdistä imukori, letkuliittimet, pumppu ja säiliö toisiinsa sekä pumppu maadoituspuikkoon maadoitusjohtimilla. Veteen joutuneen moottoribensiinin talteenottamisessa käytetään öljyntorjuntavälineistöä. Tietyissä olosuhteissa, kuten kylmällä tai kostealla ilmalla voidaan harkita valuneen bensiinin polttamista paikalla.

4.3 Ensiapu

Hengitysteitse tapahtunut altistuminen

Siirrä moottoribensiinihöyryille altistunut henkilö raittiiseen ilmaan. Jos potilaalla on hengitysvaikeuksia, anna tekohengitystä, joka on tehokkainta palkeella. Jos mahdollista, anna happea. Ota tarvittaessa yhteys lääkäriin.

Roiskeet silmään

Huuhtele silmää runsaalla juoksevalla vedellä noin viisi minuuttia silmäluomia auki pitäen (poista piilolinssit, mikäli mahdollista). Estä huuhteluveden valuminen puhtaaseen silmään. Jos ärsytystä esiintyy huuhtelun jälkeen, ota yhteys lääkäriin.

Ihokosketus

Huuhtele altistunut alue runsaalla juoksevalla vedellä ja riisu likaantunut vaatetus. Jatka ihon huuhtelua ainakin viisi minuuttia ja pese saippualla. Ota tarvittaessa yhteys lääkäriin. Laita likaantunut vaatetus merkittyyn muovisäkkiin.

Suun kautta tapahtunut altistuminen

Aseta potilas kylkiasentoon. Jos potilas on tajuton tai hänellä on kouristuksia, älä anna mitään suun kautta. Jos altistunut henkilö on tajuissaan, huuhdo hänen suunsa vedellä. ÄLÄ OKSENNUTA. Toimita potilas välittömästi ensiapuasemalle lääkärin tutkimusta varten.

Lisäohjeita saa tarvittaessa yleisestä hätänumerosta puh. 112 ja Myrkytystietokeskuksesta puh. (09) 471 977.

4.4 Lääkärin antama hoito

Oireenmukainen hoito.

4.5 Jätteiden käsittely

Moottoribensiiniä sisältävä jäte luokitellaan pitoisuudesta riippuen joko vaaralliseksi jätteeksi (ongelmajäte) tai jätteeksi.

5 Käsittely ja varastointi

Älä käsittele bensiiniä sisätiloissa. Varo roiskeita. Käytä tarvittaessa suojakäsineitä, suojalaseja, suojavaatetusta ja hengityksensuojainta (suodatintyyppi A2). Moottoribensiiniltä erittäin hyvin suojaavia materiaaleja ovat mm. nitriilikumi, Viton™ ja Barricade™. Varastosäiliöiden puhdistuksessa on noudatettava annettuja erityisohjeita.

Älä käytä mitään moottoribensiinilaatua liuottimena tai puhdistusaineena; älä koskaan käytä bensiiniä käsien pesuun.

Käsittele ainetta erillään syttymis- ja lämmönlähteistä. Tupakointi on kielletty. Staattisen sähkön aiheuttama kipinöinti on torjuttava maadoituksin. Tulitöihin tarvitaan työlupa. Älä päästä bensiiniä viemäriin. Työpisteen läheisyydessä on oltava hätäsuihku ja silmienhuuhtelupaikka.

Varastoi moottoribensiini viileässä, kuivassa, hyvin tuuletetussa, paloturvallisessa paikassa erillään syttymis- ja lämmönlähteistä ja hapettavista aineista. Suuret määrät tulee varastoida ulkona.

Vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista annetuissa asetuksissa (685/2015 ja 856/2012) on säädetty säilytysrajoituksista, jotka koskevat myös moottoribensiiniä. Moottoriajoneuvosuojassa saa moottoribensiiniä säilyttää ajoneuvoon, työkoneeseen ja niihin verrattavaan laitteeseen kuuluvassa, moottoriin liitetyssä kiinteässä polttoainesäiliössä sen tilavuuden mukainen määrä ja sen lisäksi bensiinin säilytykseen hyväksytyssä, asianmukaisesti merkityssä astiassa enintään 60 litraa. Jos suojassa säilytetään myös palavia nesteitä tai palavia kaasuja sisältäviä aerosoleja tai erittäin helposti syttyviä ja helposti syttyviä muita palavia nesteitä, pienenee em. enimmäismäärä niiden määrällä.

Erillisessä varastotilassa tai huolto- tai työpaikkahuoneessa saa säilyttää enintään 100 litraa moottoribensiiniä. Enimmäismäärä pienenee, jos tilassa säilytetään sen lisäksi muita palavia nesteitä.

Moottoribensiinin varastoinnissa jakeluasemalla on noudatettava edellä mainittua asetusta ja sen nojalla annettuja määräyksiä sekä kauppa- ja teollisuusministeriön päätöstä vaarallisten kemikaalien käsittelystä ja varastoinnista jakeluasemalla (415/1998). Jakeluun tarkoitettu polttoneste varastoidaan maan alle tai maan päälle ulos sijoitetussa säiliössä. Staattisen sähkön aiheuttaman vaaran eliminoimiseksi on jakeluaseman maanpäälliset moottoribensiiniä sisältävät kiinteät säiliöt, putkistot ja jakelulaitteet yhdistettävä potentiaalin tasaus- ja maadoitusjärjestelmään. Sähkölaitteiden tulee olla räjähdysvaarallisiin tiloihin hyväksyttyjä.

Moottoribensiinin käsittelyä ja varastointia koskee valtioneuvoston asetus räjähdyskelpoisten ilmaseosten työntekijöille aiheuttaman vaaran torjunnasta (576/2003) (ATEX-säädökset). Tilaluokituksesta on annettu ohjeita standardissa SFS-EN 60079-10-1 sekä käsikirjassa SFS 59.

6 Kuljetusmääräyksiä

Aineen pakkaus sekä kollien ja säiliöiden merkinnät on tehtävä kuljetusmääräyksissä annettujen yksityiskohtaisten ohjeiden mukaisesti.

Jokaiseen kolliin on merkittävä aineen YK-numero ja sen eteen kirjaimet "UN" (bensiini: UN 1203). Kolli on varustettava myös kyseisen aineen varoituslipukkeella (bensiini: varoituslipuke 3).

7 Kirjallisuus

Huom. Tähdellä (*) merkityt ovat maksullisia tietokantoja.

American Industrial Hygiene Association (AIHA). Emergency response planning guidelines. Fairfax: AIHA, 2010.

* CHEMINFO database. Canadian Centre for Occupational Health and Safety. Issue 98-3 (December 1998).

Environmental classification of petroleum substances - summary data and rationale. Brussels: CONCAWE, 1999, Environmental Data report (Final draft - 12.8.99).

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1272/2008 (CLP-asetus).

European Union Risk Assessment Report. tert-Butyl methyl ether. Finland, 2002.

Farligt gods. Stockholm: Svenska brandförsvarsföreningen, nr 5.

Forsberg K & Mansdorf SZ. Quick selection guide to chemical protective clothing. 3rd ed. New York: Van Nostrand Reinhold, 1997.

Gasolines. Brussels: CONCAWE (The oil companies' European organization for environmental and health protection), 1992 (Product dossier no. 92/103).

* Hall AH & Rumack BH (eds.). HAZARDTEXT Hazard Managements, Micromedex, Inc., Englewood, Colorado.

Hommel G. Handbuch der gefährlichen Güter. Merkblätter 38, 38a. Berlin: Springer-Verlag, 1997.

HSDB (Hazardous substances data bank). National Library of Medicine, Bethesda, Maryland, Micromedex, Inc., Englewood, Colorado.

Huttunen H. Risk assessment of complex petroleum substances: hazard indentification of NExTAME and reformulated gasoline. Kuopion yliopiston ympäristötieteiden laitosten monistesarja, 12/1996.

IARC monographs on the evaluation of carcinogenic risks to humans. Volume 45. Occupational exposures in petroleum refining; crude oil and major petroleum fuels. Lyon: IARC (International Agency for Research on Cancer), 1989.

International Maritime Organization (IMO). International maritime dangerous goods code, Amdt. 33-06, London: IMO, 2006.

IUCLID (International Uniform Chemicals Information Database). Brussels: European Commission, European Chemicals Bureau; 1996. Data sheet: Gasoline.

Katastrofiluontoisten työtapaturmien tutkimusjohtokunta. Työ säiliöissä ja ahtaissa tiloissa. Kuopio: Savon Sanomain Kirjapaino Oy, 1981.

Komission asetus (EY) N:o 790/2009, aineiden ja seosten luokituksesta, merkinnöistä ja pakkaamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 muuttamisesta sen mukauttamiseksi tekniikan ja tieteen kehitykseen.

* Kunkel DB. Hydrocarbons (MEDITEXT® Medical Management) in Hall AH & Rumack BH (eds.): TOMES® Information System, Micromedex, Inc., Denver, Colorado.

Käyttöturvallisuustiedote. Bensiini 95E ja 98E, lyijytön, sekä 99K, suojalisäaineistettu. Espoo: Neste Oil Oil and Gas Oy, 1998.

Käyttöturvallisuustiedote. Bensiini 95EK. Espoo: Neste Oil Oil and Gas Oy, 1998.

Käyttöturvallisuustiedote. Bensiini 95ER ja 98ER, reformuloitu lyijytön, sekä 99KR, reformuloitu suojalisäaineistettu. Espoo: Neste Oil Oil and Gas Oy, 1998.

Käyttöturvallisuustiedote. Kilpabensiini 100GR, lyijytön; FUTURA Green Racing. Espoo: Neste Oil Oil and Gas Oy, 1998.

Käyttöturvallisuustiedote. Pienmoottoribensiini 95SE; 2-tahtibensiini pienmoottoreihin 95TS. Espoo: Neste Oil Oil and Gas Oy, 1998.

Käyttöturvallisuustiedote. Shell Formula - bensiini, 95, 98, 99. Vantaa: Oy Shell Ab, 1997.

Käyttöturvallisuustiedote. Futura moottoribensiinit, 95, 98. Neste Oil Oyj, 2005.

Lautkaski R & Teräsmaa I (toim.). Vaarallisten aineiden torjunta. Helsinki: Valtion painatuskeskus, 1990.

Moottoribensiini. Tampere: Työsuojeluhallitus, 1992.

Registered substances. Euroopan kemikaalivirasto (ECHA), 2015.

Richardson ML & Gangolli S eds. The dictionary of substances and their effects. Vol. 4. Cambridge: Royal Society of Chemistry, 1994.

2014 TLVs® and BEIs®, American Conference of Governmental Industrial Hygienists (ACGIH), Cincinnati, Ohio; 2014.

Toxicological profile for automotive gasoline. Atlanta: Agency for Toxic Substances and Disease Registry, U.S. Department of Health & Human Services, 1995.

Vaarallisten aineiden kuljetus tiellä. Lakikokoelma. Edita Publishing Oy, Helsinki, 2009.

Valtioneuvoston asetus räjähdyskelpoisten ilmaseosten työntekijöille aiheuttaman vaaran torjunnasta (576/2003). 

Verschueren K. Handbook of environmental data of organic chemicals. New York: Van Nostrand Reinhold Co. Inc., 1983.

Weiss G. Hazardous chemicals data book. 2nd ed. New Jersey: Noyes Data Corporation, 1986.

Wibowo AAE. DEC and SCG basis for an occupational health standard. Gasoline. Solna: Arbetsmiljöinstitutet, Arbete och Hälsa, 1992; 7.

Öljyalan keskusliitto. Käytä bensiiniä turvallisesti, moottoribensiinin käsittelyohjeita kuluttajille. 1989.

Öljyalan keskusliitto. Moottoribensiinisäiliöiden puhdistus. 1985.

Öljy- ja Kaasualan Keskusliitto. Öljytuotteet, perusohjeita terveysvaarojen välttämiseksi. 2003.


Tämä turvallisuusohje on tehty Työsuojelurahaston tuella.


TÄRKEÄ HUOMAUTUS:

OVA-turvallisuusohjeet on laadittu asiantuntijaryhmässä, johon on kuulunut asiantuntijalaitosten, kemianteollisuuden sekä viranomaisten edustajia. Turvallisuusohjeiden ja käyttäjän oppaan sisältämät tiedot perustuvat laatimis- tai päivittämishetkellä käytettävissä olleeseen tietoon sekä tällöin voimassa olleisiin määräyksiin. OVA-ohjeita saa kopioida VAIN omaan käyttöön. OVA-ohjeita ei saa sellaisenaan käyttää tuoteselosteena tai käyttöturvallisuustiedotteena, niiden asemasta tai niiden liitteenä tai muuna vastaavana asiakirjana. Ohjeet laatinut asiantuntijaryhmä ja Työterveyslaitos eivät ole vastuussa tietojen perusteella tehdyistä toimenpiteistä.



OVA-etusivulle

Päivitetty 20.1.2016
Näitä ohjeita kehitetään jatkuvasti ja kaikki palaute on tervetullutta. Lähetä palautetta.
© Työterveyslaitos