OVA-ohje: ALUMIINIKLORIDI - tiivistelmä


Alumiinikloridin OVA-ohjeeseen

Alumiinikloridia käytetään mm. lääkkeiden valmistuksessa ja öljyteollisuuden katalyyttina

Vedetön alumiinikloridi on kemian- ja petrokemianteollisuuden katalyytti ja raaka-aine, jota käytetään erityisesti Friedel-Crafts -synteeseissä. Sitä käytetään myös esimerkiksi titaanidioksidin, butyylikumin, luonnonkumin, hiilivetyhartsien, lakan, lääkeaineiden, hajusteiden ja värjäysaineiden valmistuksessa. Kidevedellinen alumiinikloridi toimii usein antiperspiranttien hikoilua estävänä ainesosana. Alumiinikloridin vesiliuosta käytetään pektiinin tuotannossa, valokuvauskiinnitteen lisäaineena, litografisen painolaatan etsausaineena, vedenkestävän paperin valmistuksessa, katalyyttina tekstiilien viimeistelyssä, nahan parkitsemisessa, puunsuoja-aineiden valmistuksessa, desinfioinnissa, kosmetiikassa ihohuokosia supistavana aineena ja saostusaineena jäteveden puhdistuksessa. Joitakin pilottihankkeita on käynnistetty nestemäisen alumiinikloridin hyödyntämiseksi myös luonnonvesien kunnostuksessa. Alumiinikloridi saostaa veteen liuenneen fosforin pohjasedimenttiin ja vähentää siten rehevöitymisestä aiheutunutta leväongelmaa ja happikatoa.

Suomessa alumiinikloridia käytetään jäteveden käsittelyssä, lääkeaineiden valmistuksessa ja öljyteollisuuden katalyyttina.

Alumiinikloridi on reaktiivinen aine

Alumiinikloridi on valkoista tai kellertävää jauhetta tai kiteitä. Alumiinikloridi on hygroskooppista eli se imee itseensä kosteutta ilmasta. Sillä on pistävä kloorivedyn haju. Alumiinikloridi reagoi kiivaasti veden, vesihöyryn ja ilman kosteuden kanssa muodostaen syövyttävää suolahappoa (kloorivetyä). Alumiinikloridi voi toimia katalyyttina monissa reaktioissa. Sillä on kiivas, lämpöä tuottava reaktio mm. alkeenien (polymeroituu), alkoholien, hapettimien ja etyleenioksidin kanssa. Räjähdysvaara on olemassa reaktiossa difluorioksidin (hajoaa), natriumboorihydroksidin, fenolin, fenyyliatsidin ja perklooribentseenin kanssa. Alumiinikloridi syövyttää kosteissa olosuhteissa useimpia metalleja.

Alumiinikloridi on myrkyllistä vesieliöille

Maahan joutunut alumiinikloridi absorboi kosteutta ilmasta sekä maaperästä. Alumiinikloridi reagoi kosteassa maaperässä veden kanssa ja muodostaa suolahappoa. Suolahappo on maaperässä kulkeutuvaa. Suolahappo voi neutraloitua jonkin verran kulkeutuessaan maaperässä, mutta sitä saattaa joutua myös pohjaveteen. Maaperän pH ja muut ominaisuudet vaikuttavat siihen, missä muodossa alumiini esiintyy. Siitä voi muodostua alumiinihydroksidia tai kompleksiyhdisteitä esimerkiksi fluoridin tai hydroksidien kanssa. Veteen joutunut alumiinikloridi reagoi veden kanssa ja muodostaa hyvin veteen sekoittuvaa suolahappoa. Suolahappo esiintyy vesiympäristössä täysin dissosioituneessa muodossa. Suolahapon haitallisuus vesieliöille perustuu sen voimakkaaseen happamuuteen. Alumiini pysyy happamissa olosuhteissa (pH n. 4 - 5) alumiini-ionina, joka on erittäin myrkyllistä vesieliöille. Onnettomuustilanteessa voivat riittävän happamat olosuhteet alumiini-ionin esiintymiselle olla mahdollisia. Vesiliuoksen pH:n kohotessa yli 5 – 6 muodostuu kolloidista alumiinihydroksidia, jonka haitallisuus vesieliöille on vähäisempää. Alumiini on kuitenkin pysyvää ja olosuhteista riippuen se voi esiintyä vesiympäristössä eri muodoissa. Alumiinikloridin on testien perusteella todettu olevan myrkyllistä vesieliöille, mutta se ei kerry ravintoverkkoon. Voimassa olevien kriteerien perusteella alumiinikloridia ei luokitella ympäristölle vaaralliseksi.

Alumiinikloridi aiheuttaa syövytysvammoja

Alumiinikloridipöly reagoi elimistön kosteuden kanssa muodostaen ihoa, silmiä ja hengitysteitä ärsyttävää ja syövyttävää kloorivetyä. Kloorivetyä muodostuu alumiinikloridista myös ilman kosteuden vaikutuksesta. Akuutti hengitystiealtistuminen aiheuttaa ärsytystä, poltetta, yskää ja kipua hengitysteissä. Suurille pitoisuuksille altistuminen voi aiheuttaa hengenvaarallisen keuhkopöhön.Nieltynä alumiinikloridi syövyttää ruuansulatuskanavan seinämiä, jolloin ilmenee polttavaa kipua, oksentelua ja ripulia.

Alumiinikloridin aiheuttamat toistuvan altistumisen vaikutukset voidaan arvioida kloorivedyn vaikutuksista: Pitkäaikainen altistuminen pienehköille kloorivetypitoisuuksille voi aiheuttaa hampaiden syöpymistä ja värjäytymistä ruskeaksi. Myös nenäverenvuotoa, kroonista keuhkoputkentulehdusta ja mahakatarria voi ilmetä. Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos (IARC) on luokitellut suolahapon ryhmään 3, eli suolahapon syöpävaarallisuus ihmiselle ei ole arvioitavissa. Suolahapposumun mahdollisiin kroonisiin vaikutuksiin on suhtauduttava varovaisuudella, sillä IARC on luokitellut esimerkiksi väkevät rikkihappoa sisältävät epäorgaaniset happosumut ihmisessä syöpää aiheuttaviksi (ryhmä 1).

Toiminta onnettomuustilanteissa

Alumiinikloridi ei ole palavaa. Tulipalossa siitä kuitenkin muodostuu ärsyttäviä ja myrkyllisiä kaasuja. Alumiinikloridi ei saa joutua kosketuksiin veden tai kosteuden kanssa.

TÄRKEÄ HUOMAUTUS:

OVA-turvallisuusohjeet on laadittu asiantuntijaryhmässä, johon on kuulunut asiantuntijalaitosten, kemianteollisuuden sekä viranomaisten edustajia. Turvallisuusohjeiden ja käyttäjän oppaan sisältämät tiedot perustuvat laatimis- tai päivittämishetkellä käytettävissä olleeseen tietoon sekä tällöin voimassa olleisiin määräyksiin. OVA-ohjeita saa kopioida VAIN omaan käyttöön. OVA-ohjeita ei saa sellaisenaan käyttää tuoteselosteena tai käyttöturvallisuustiedotteena, niiden asemasta tai niiden liitteenä tai muuna vastaavana asiakirjana. Ohjeet laatinut asiantuntijaryhmä ja Työterveyslaitos eivät ole vastuussa tietojen perusteella tehdyistä toimenpiteistä.



 OVA-etusivulle

Laadittu 8.6.2009.
Näitä ohjeita kehitetään jatkuvasti ja kaikki palaute on tervetullutta. Lähetä palautetta.
© Työterveyslaitos