Etikkahapon OVA-ohjeeseenSuomessa etikkahappoa käytetään monokloorietikkahapon ja edelleen karboksimetyyliselluloosan (CMC) valmistukseen. Etikkahappoa käytetään myös etikkahappoanhydridin, asetaattiestereiden, selluloosa-asetaatin, vinyyliasetaattimonomeerin, peretikkahapon ja monokloorietikkahapon valmistukseen. Ainetta käytetään myös muovien, lääkeraaka-aineiden, väriaineiden, hyönteismyrkkyjen, elintarvikelisäaineiden, valokuvauskemikaalien ja lateksin kovettimien tuotantoprosesseissa ja kankaanpainatuksessa.
Puhdas etikkahappo on alle 17 ° C:ssa kiinteä ja yli 17 ° C:ssa väritön, kirkas neste. Etikkahapolla on pistävä etikan haju. Etikkahapon haju varoittaa hyvin vaarasta. Etikkahapon höyry on ilmaa raskaampaa. Aine on hygroskooppinen eli kosteutta imevä. Useimmat metallit, emäkset, amiinit ja voimakkaat hapettimet voivat reagoida kiivaasti etikkahapon kanssa. Perkloorihappo voi reagoida etikkahapon kanssa räjähtäen.
Ilmaan joutuessaan etikkahappo hajoaa hydroksyyliradikaalien vaikutuksesta. Ilmasta etikkahappo voi erittäin vesiliukoisena aineena huuhtoutua sateen mukana maahan. Maahan valunut etikkahappo voi haihtua kuivasta pinnasta. Etikkahapon imeytyminen riippuu maaperän laadusta ja sen kosteudesta. Kosteassa maaperässä se on dissosioituneessa muodossa. Etikkahappo hajoaa maaperässä aerobisissa ja anaerobisissa olosuhteissa. Etikkahappo sekoittuu hyvin veteen. Se on vesiympäristössä pääosin dissosioituneena. Laimeat liuokset vesistö pystyy neutraloimaan asetaateiksi. Etikkahappo on biologisesti nopeasti hajoavaa sekä aerobisissa että anaerobisissa olosuhteissa. Etikkahappo on haitallista vesieliöille. Etikkahapon ei ole todettu kertyvän ravintoverkkoon. Voimassa olevien kriteerien perusteella etikkahappoa ei luokitella ympäristölle vaarallisiksi.
Yli 20 ppm:n (50 mg/m3) etikkahappopitoisuus voi ärsyttää nenää ja kurkkua. Yli 100 ppm:n (250 mg/m3) pitoisuus on useimmille ihmisille sietämätön. Etikkahapon höyryjen suuret pitoisuudet (tuhansia ppm) voivat aiheuttaa pienten keuhkoputkien ja keuhkokudoksen tulehduksen tai keuhkopöhön. Etikkahapon liuos ja höyryt ärsyttävät silmiä. Väkevät liuokset aiheuttavat voimakasta ärsytystä ja syövytystä. Silmän pysyvät vauriot ovat mahdollisia. Etikkahappo ärsyttää voimakkaasti ihoa ja aine voi aiheuttaa väkevinä liuoksina aluksi ihon punoitusta, myöhemmin rakkuloita.
Pitkäaikainen altistuminen etikkahapon höyryille voi aiheuttaa kroonista nenän, kurkun ja hengitysteiden ärsytystulehdusta, silmän sidekalvon kroonisen tulehduksen, hampaiden kiilteen syöpymistä ja ruuansulatushäiriöitä. Toistuva ihokosketus voi aiheuttaa ärsytystä, ihon kuivumista, kovettumista, halkeilua ja tummumista. Lisäksi etikkahappo voi aiheuttaa ihon herkistymistä.
Palo- ja pelastushenkilöstö: TOKEVA Ohje T8c
Arvioitu vaara-alue: Pienessä vuodossa eristä 25 metriä kaikkiin suuntiin. Suuressa vuodossa eristä 25 - 50 metriä kaikkiin suuntiin ja 100 metriä tuulen alapuolella.
|
TÄRKEÄ HUOMAUTUS: |
|
OVA-turvallisuusohjeet on laadittu asiantuntijaryhmässä, johon on kuulunut asiantuntijalaitosten, kemianteollisuuden sekä viranomaisten edustajia. Turvallisuusohjeiden ja käyttäjän oppaan sisältämät tiedot perustuvat laatimis- tai päivittämishetkellä käytettävissä olleeseen tietoon sekä tällöin voimassa olleisiin määräyksiin. OVA-ohjeita saa kopioida VAIN omaan käyttöön. OVA-ohjeita ei saa sellaisenaan käyttää tuoteselosteena tai käyttöturvallisuustiedotteena, niiden asemasta tai niiden liitteenä tai muuna vastaavana asiakirjana. Ohjeet laatinut asiantuntijaryhmä ja Työterveyslaitos eivät ole vastuussa tietojen perusteella tehdyistä toimenpiteistä. |
Päivitetty 28.2.2003.
Näitä ohjeita kehitetään jatkuvasti ja kaikki
palaute on tervetullutta. Lähetä palautetta.
© Työterveyslaitos