OVA-ohje: HIILIDIOKSIDI - tiivistelmä


 Hiilidioksidin OVA-ohjeeseen


Hiilidioksidia käytetään teollisuudessa mm. elintarvikkeiden jäähdytyksessä ja pakastamisessa, virvoitusjuomien ja oluen hiilihapotuksessa sekä elintarvikkeiden suojakaasupakkaamisessa. Hiilidioksidikaasua käytetään myös juoma-, pesu-, prosessi- ja jäteveden käsittelyssä, selluteollisuudessa massan pesun tehostuksessa, mäntyöljyn valmistuksessa, kutistusliitoksissa, putkenjäädytyksessä, hiilidioksidilannoituksessa kasvihuoneissa sekä eläinten tainnutuksessa. Koska hiilidioksidikaasu on kemiallisesti inerttiä, sitä käytetään hapettumissuojauksessa, hitsaussuojakaasuissa, laserkaasuissa, palojen ja räjähdysten ehkäisyssä ja palonsammutuksessa. Hiilidioksidia käytetään myös lääkkeellisessä karbogeenissa (lääkkeellisen hapen ja lääkkeellisen hiilidioksidin seos).

Hiilidioksidi on väritön ja hajuton kaasu

Vapaana hiilidioksidi esiintyy kaasuna tai kiinteässä muodossa hiilidioksidijäänä. Kaasumainen hiilidioksidi on väritöntä, lähes hajutonta ja ilmaa raskaampaa. Kiinteä hiilidioksidijää on erittäin kylmää, hajutonta, lumenkaltaista ainetta. Hiilidioksidijää muodostaa ilman kanssa sumua. Hiilidioksidi esiintyy nesteenä vain säiliön sisällä. Vuotaessaan nestemäinen hiilidioksidi muuttuu kaasuksi ja lumenkaltaiseksi hiilihappojääksi. Yhdestä litrasta nestemäistä hiilidioksidia saadaan noin 440 litraa kaasumaista hiilidioksidia. Hiilidioksidia kuljetetaan ja varastoidaan nesteytettynä kaasuna. Hiilidioksidi ei ole syttyvää eikä ylläpidä palamista. Hiilidioksidisäiliö voi kuitenkin revetä tulipalon kuumentamana. Hiilidioksidi reagoi kiivaasti voimakkaiden emästen ja alkalimetallien kanssa aiheuttaen palo- ja räjähdysvaaran.

Hiilidioksidi ympäristössä

Hiilidioksidi muodostaa vedessä hiilihappoa. Hiilihappoa on luonnonvesissä yleensä luontaisesti sekä vapaana hiilihappona että bikarbonaattina. Hiilidioksidilla on todettu haitallisia vaikutuksia kalalle 35 mg/l (96 h) pitoisuudella. Joillakin vesieliölajeilla haitallisia vaikutuksia on todettu jo alle 20 mg/l pitoisuuksilla. Voimassa olevien kriteerien perusteella hiilidioksidia ei luokitella ympäristölle vaaralliseksi.

Suuri hiilidioksidipitoisuus voi aiheuttaa hapenpuutetta

Lyhytaikaisen altistumisen alle 2 % (20 000 ppm) hiilidioksidipitoisuuksille ei ole todettu aiheuttavan haitallisia terveysvaikutuksia. Yli 2 % hiilidioksidipitoisuudet kiihdyttävät hengitystä ja aiheuttavat päänsärkyä. Yli 7,5 % pitoisuudet huonontavat henkistä suorituskykyä, aiheuttavat levottomuutta, sekavuutta ja näköhäiriöitä. Yli 10 % hiilidioksidipitoisuudet aiheuttavat hengenahdistusta, kovaa päänsärkyä, kuulon heikentymistä, pahoinvointia, oksentelua, tukehtumisen tunnetta, hikoilua, tokkuraista oloa ja tajuttomuuden n. 15 minuutin kuluessa. Erittäin suurina pitoisuuksina hiilidioksidi syrjäyttää hapen ja voi aiheuttaa hapenpuutteesta johtuvan tukehtumisen suljetussa tilassa. Hapenpuutteen oireita alkaa ilmetä, kun happipitoisuus laskee alle 18 %:n. Nestemäisen hiilidioksidin vuodosta muodostuvan kylmän kaasun tai hiilihappolumen hengittäminen voi aiheuttaa paleltumia hengitysteissä.

Suora kosketus kiinteään tai nestemäiseen hiilidioksidiin sekä altistuminen kylmille hiilidioksidihöyryille voi aiheuttaa paleltumavamman iholla ja silmissä. Paljas iho voi jäädä kiinni kiinteän tai nestemäisen hiilidioksidin jäähdyttämään metalliin ja repeytyä irrotettaessa. Käsiteltäessä nestemäistä hiilidioksidia voivat kylmät työskentelyolosuhteet laskea työntekijöiden ruumiinlämpötilan vaarallisen alas (hypotermia).

Toiminta onnettomuustilanteissa

Palo- ja pelastushenkilöstö:
TOKEVA Ohje T2b (puristettu kaasu)
TOKEVA Ohje T2f (jäähdyttämällä nesteytetty kaasu)

Arvioitu vaara-alue: Pienessä nesteytetyn hiilidioksidin vuodossa eristä 25 metriä kaikkiin suuntiin. Suuressa nesteytetyn hiilidioksidin vuodossa eristä 50 metriä kaikkiin suuntiin sekä 150 m tuulen alapuolella.

Kaasumaisen hiilidioksidin vuotaessa eristä ulkona tai hallissa pullojen lähiympäristö, sisällä koko huone.


TÄRKEÄ HUOMAUTUS:

OVA-turvallisuusohjeet on laadittu asiantuntijaryhmässä, johon on kuulunut asiantuntijalaitosten, kemianteollisuuden sekä viranomaisten edustajia. Turvallisuusohjeiden ja käyttäjän oppaan sisältämät tiedot perustuvat laatimis- tai päivittämishetkellä käytettävissä olleeseen tietoon sekä tällöin voimassa olleisiin määräyksiin. OVA-ohjeita saa kopioida VAIN omaan käyttöön. OVA-ohjeita ei saa sellaisenaan käyttää tuoteselosteena tai käyttöturvallisuustiedotteena, niiden asemasta tai niiden liitteenä tai muuna vastaavana asiakirjana. Ohjeet laatinut asiantuntijaryhmä ja Työterveyslaitos eivät ole vastuussa tietojen perusteella tehdyistä toimenpiteistä.



OVA-etusivulle

Päivitetty 28.2.2003.
Näitä ohjeita kehitetään jatkuvasti ja kaikki palaute on tervetullutta. Lähetä palautetta.
© Työterveyslaitos