OVA-ohje: KLOORIVETY JA SUOLAHAPPO - tiivistelmä


 Kloorivedyn ja suolahapon OVA-ohjeeseen


Kloorivetyä käytetään metsä- , metalli- ja kemianteollisuudessa

Suomessa valmistettava kloorivety liuotetaan veteen 30 - 33-prosenttiseksi liuokseksi. Osa haposta puhdistetaan tislaamalla muun teollisuuden tarpeisiin. Suolahappoa (kloorivetyhappoa) käytetään kemiallisessa metsäteollisuudessa klooridioksidin valmistuksessa ja erilaisissa pesuissa, metalliteollisuudessa metallien peittauksessa ja syövytyksessä, kemianteollisuudessa kloridisuolojen valmistuksessa, orgaanisissa synteeseissä ja ioninvaihtohartsien elvytyksessä.

Kloorivetykaasu ja suolahappo ovat pistävänhajuisia

Kloorivety on väritön tai heikosti kellertävä kaasu, jolla on pistävä, tukahduttava haju. Kloorivetyä voidaan varastoida puristettuna kaasuna. Suomessa valmistettava kloorivety liuotetaan veteen ja varastoidaan vesiliuoksena. Tämä suolahappo on kirkas, väritön tai vaalean kellertävä, pistävänhajuinen neste. Kloorivety reagoi voimakkaasti vahvojen hapettimien kanssa, jolloin vapautuu kloorikaasua. Reagointi metallien ja pelkistävien aineiden kanssa vapauttaa syttyvää vetykaasua. Kloorivety voi reagoida alkoholien, glykolien, amiinien, ketonien ja tyydyttymättömien alifaattisten hiilivetyjen kanssa vapauttaen lämpöä. Reaktiossa aldehydien ja epoksidien kanssa tapahtuu voimakasta polymeroitumista. Kloorivety voi reagoida formaldehydin kanssa muodostaen myrkyllistä bis(kloorimetyyli)eetteriä. Suolahappo on vahva happo, joka syövyttää metalleja. Suolahappo reagoi räjähdyksenomaisesti kaliumpermanganaatin ja natriumin kanssa. Väkevän suolahapon kuumentaminen ja sekoittuminen rikkihapon kanssa vapauttavat kloorivetykaasua. Kloorivety ei ole syttyvä tai syttyy vain hyvin korkeassa lämpötilassa. Kloorivetysäiliö voi repeytyä kuumennuttuaan.

Kloorivedyn haitallisuus ympäristölle perustuu sen voimakkaaseen happamuuteen

Ilmassa kloorivetykaasu imee itseensä kosteutta, jolloin muodostuu erittäin hapanta suolahapposumua. Sumu on haitallista kasvillisuudelle ja eliöstölle. Kloorivety haihtuu pintamaasta välittömästi. Suolahappo on maaperässä kulkeutuvaa. Liuoksen väkevyydestä riippuen se liuottaa maaperästä aineksia, erityisesti karbonaatteja. Suolahappo voi neutraloitua jonkin verran kulkeutumisen aikana, mutta se voi myös joutua erittäin happamana liuoksena pohjaveteen. Kloorivety dissosioituu täysin vedessä ja sen vesiliuos on erittäin hapan. Suolahapon haitallisuus vesieliöille perustuu sen voimakkaaseen happamuuteen. Kaloille haitallinen veden pH on alle 5 ja muille vesieliöille alle 5,5. Kloorivety on haitallista vesieliöille. Kloorivedyn ei ole todettu kertyvän ravintoverkkoon.

Kloorivety ja suolahappo ärsyttävät ja syövyttävät

Kloorivetykaasu ja suolahapposumu ovat hyvin syövyttäviä. Altistuminen 50 - 100 ppm:n (75 - 150 mg/m3) kloorivetypitoisuuksille tunnin ajan aiheuttaa voimakasta nenän ärsytystä, tukehtumisen tunnetta, yskää ja hengitysvaikeuksia. Pitkäaikainen altistuminen voi aiheuttaa syövytystä ja haavaumia nenässä ja kurkussa. Altistuminen suurille pitoisuuksille voi aiheuttaa hengenvaarallisen keuhkopöhön ja jopa kuoleman. Altistuminen kaasulle tai sumulle ärsyttää silmiä ja ihoa aiheuttaen ärsytystä ja punoitusta. Suuret pitoisuudet voivat aiheuttaa syövytysvammoja iholla ja jopa pysyvän silmävamman. Suolahapon roiskeet voivat aiheuttaa syövytysvammoja iholla ja silmissä. Suolahapon nieleminen syövyttää ruoansulatuskanavaa aiheuttaen kipua, pahoinvointia, oksentelua, ripulia ja janontunnetta. Suuren määrän nieleminen voi aiheuttaa sokkitilan ja kuoleman.

Pitkäaikainen altistuminen pienehköille kloorivetypitoisuuksille voi aiheuttaa hampaiden syöpymistä ja värjäytymistä ruskeaksi. Myös nenäverenvuotoa, kroonista keuhkoputkentulehdusta ja mahakatarria voi ilmetä.

Toiminta onnettomuustilanteissa

Palo- ja pelastushenkilöstö: TOKEVA Ohje T8b

Arvioitu vaara-alue 33-prosenttiselle suolahapolle: Pienessä vuodossa eristä 25 metriä kaikkiin suuntiin. Suuressa vuodossa eristä 50 metriä kaikkiin suuntiin sekä 150 metriä tuulen alapuolella.


TÄRKEÄ HUOMAUTUS:

OVA-turvallisuusohjeet on laadittu asiantuntijaryhmässä, johon on kuulunut asiantuntijalaitosten, kemianteollisuuden sekä viranomaisten edustajia. Turvallisuusohjeiden ja käyttäjän oppaan sisältämät tiedot perustuvat laatimis- tai päivittämishetkellä käytettävissä olleeseen tietoon sekä tällöin voimassa olleisiin määräyksiin. OVA-ohjeita saa kopioida VAIN omaan käyttöön. OVA-ohjeita ei saa sellaisenaan käyttää tuoteselosteena tai käyttöturvallisuustiedotteena, niiden asemasta tai niiden liitteenä tai muuna vastaavana asiakirjana. Ohjeet laatinut asiantuntijaryhmä ja Työterveyslaitos eivät ole vastuussa tietojen perusteella tehdyistä toimenpiteistä.



OVA-etusivulle

Päivitetty 15.8.2014.
Näitä ohjeita kehitetään jatkuvasti ja kaikki palaute on tervetullutta. Lähetä palautetta.
© Työterveyslaitos