OVA-ohje: KREOSOOTTI - tiivistelmä


 Kreosootin OVA-ohjeeseen


Kreosoottia käytetään puutavaran teollisessa painekyllästyksessä

Suomessa käytetty kreosootti on maahantuotua ja sitä käytetään ainoastaan puutavaran teollisessa painekyllästyksessä.

Kreosootin palaessa vapautuu myrkyllisiä huuruja

Kreosootti on kivihiilitervan tisle, joka koostuu sadoista yhdisteistä, pääasiassa polysyklisistä aromaattisista hiilivedyistä (PAH) (60-85%), fenoleista sekä heterosyklisistä rikki- ja typpi-yhdisteistä. Kreosootti on ruskeanmusta, öljymäinen neste, jolla on pistävä, aromaattisille hiilivedyille ominainen haju. Kreosootti ei ole reaktiivista. Kreosootti on palava neste. Lämpimästä kreosootista vapautuvat höyryt voivat muodostaa syttyviä seoksia ilman kanssa. Kreosootin ja kreosootilla käsitellyn puutavaran palaessa vapautuu myrkyllisiä huuruja, kuten PAH-yhdisteitä ja furaaneja.

Kreosootti on erittäin myrkyllistä vesieliöille, huonosti hajoavaa ja kertyvää

Haihtuvat kreosootin PAH-yhdisteet hajoavat ilmassa hydroksyyliradikaalien vaikutuksesta ja niiden määrän on arvioitu puoliintuvan yhdestä seitsemään tuntiin (esim. naftaleenit, fluoreeni ja fenantreeni). Asenaftyleeni, asenafteeni ja fenantreeni reagoivat myös nitraattiradikaalien kanssa ja puoliintumisajaksi on arvioitu neljästä minuutista kolmeen tuntiin. Maaperässä kreosootin PAH-yhdisteiden hajoaminen vaihtelee melkoisesti nopeasti hajoavasta (puoliintumisaika < yksi viikko esim. naftaleeni) erittäin hitaasti hajoavaan (puoliintumisaika > yksi vuosi esim. fluorantreeni). Hapettomissa olosuhteissa ei hajoamista ole havaittu. Kreosootin ainesosien sitoutuminen maa-ainekseen vaihtelee. Osa aineosista kulkeutuu hieman tai ei ollenkaan (esim. naftaleeni, antraseeni, bents(a)antraseeni), mutta osa aineosista on helposti kulkeutuvia (esim, ksylenolit, kresolit). Kreosootti on ympäristön kannalta veteen niukkaliukoista, mutta sen komponenttien liukoisuudessa on selviä eroja (esim. fenolit ja osa heterosyklisistä yhdisteistä veteen hyvin liukenevia). PAH-yhdisteiden vesiliukoisuus vaihtelee 0,5 ug/l - 260 mg/l, mutta pääosa kreosootin PAH-yhdisteistä on ympäristön kannalta vain vähän liukenevia. Kreosootti ei merkittävissä määrin haihdu veden pinnasta. Pintavedessä osa kreosootin PAH-yhdisteistä hajoaa fotolyyttisesti ja niiden puoliintumisajat vaihtelevat päivästä vuoteen. Pääosin fotolyyttiset hajoamistuotteet ovat kinonijohdannaisia. Alkyloidut PAH-yhdisteet (esim. 1-metyylinaftaleeni ja 9-metyyliantraseeni) hajoavat fotolyyttisesti helpommin kuin alkuperäiset PAH-yhdisteet (esim. naftaleeni ja antraseeni). Kreosootti ei ole biologisesti nopeasti hajoavaa. Vedessä kreosootin ja sen sisältämien PAH-yhdisteiden määrän on arvioitu puoliintuvan noin kuukaudessa haihtumisen, adsorption, eliöstöön kertymisen, fotolyysin ja biologisen hajoamisen myötä. Kreosootti on erittäin myrkyllistä vesieliöille. Kreosootin PAH-yhdisteiden (esim. fenantreeni, fluoreeni, fluorantreeni ja pyreeni) on todettu kertyvän ravintoverkkoon. Voimassa olevien kriteerien perusteella kreosootti on todettu ympäristölle vaaralliseksi.

Kreosootti saattaa aiheuttaa syöpää, myös häiriöt ihmisen lisääntymisessä ja sikiön kehityksessä ovat mahdollisia

Osa kreosoottikomponenteista haihtuu ilmaan, jolloin voi esiintyä hengitysteiden tai silmien lievää ärsytystä. Iholla kreosootti voi aiheuttaa herkistymistä ja ärsytysoireita. Myös herkistymistä auringonvalolle voi esiintyä. Osa kreosootin komponenteista voi imeytyä ihon kautta elimistöön, jolloin myös systeemiset vaikutukset, kuten heikkouden tunne, päänsärky, sekavuus, huimaus, pahoinvointi, lisääntynyt limaneritys tai oksentaminen ovat mahdollisia.Nieltynä kreosootti on aiheuttanut kuoleman aikuisella noin 7 g annoksella (lapsella 1-2 g).

Kreosootti on tutkimuksissa osoittautunut syöpää aiheuttavaksi aineeksi. Toistuvan altistumisen kreosootille on todettu lisäävän erityisesti iho- ja huulisyövän riskiä. Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos (IARC) on arvioinut kreosootin ihmisessä todennäköisesti syöpää aiheuttavaksi aineeksi (ryhmä 2A). Kreosootin epäillään eläinkokeiden perusteella voivan haitata ihmisen lisääntymistä ja sikiön kehitystä.

Toiminta onnettomuustilanteissa

Palo- ja pelastushenkilöstö: TOKEVA Ohje T6a

Arvioitu vaara-alue: Eristä lammikon välitön ympäristö.


TÄRKEÄ HUOMAUTUS:

OVA-turvallisuusohjeet on laadittu asiantuntijaryhmässä, johon on kuulunut asiantuntijalaitosten, kemianteollisuuden sekä viranomaisten edustajia. Turvallisuusohjeiden ja käyttäjän oppaan sisältämät tiedot perustuvat laatimis- tai päivittämishetkellä käytettävissä olleeseen tietoon sekä tällöin voimassa olleisiin määräyksiin. OVA-ohjeita saa kopioida VAIN omaan käyttöön. OVA-ohjeita ei saa sellaisenaan käyttää tuoteselosteena tai käyttöturvallisuustiedotteena, niiden asemasta tai niiden liitteenä tai muuna vastaavana asiakirjana. Ohjeet laatinut asiantuntijaryhmä ja Työterveyslaitos eivät ole vastuussa tietojen perusteella tehdyistä toimenpiteistä.



 OVA-etusivulle

Laadittu 03.01.2011.
Näitä ohjeita kehitetään jatkuvasti ja kaikki palaute on tervetullutta. Lähetä palautetta.
© Työterveyslaitos