OVA-ohje: KSYLEENI - tiivistelmä


 Ksyleenin OVA-ohjeeseen


Ksyleeniä käytetään liuottimena

Ksyleeniä käytetään liuottimena ja ohentimena maaleissa, lakoissa, liimoissa ja väriaineissa sekä torjunta-aineiden valmistuksessa, kumi- ja nahkateollisuudessa sekä laboratorioissa. Maaliteollisuus käyttää teknistä ksyleeniä, jonka leimahduspiste on yli 21 °C.

Ksyleeni on helposti syttyvä ja palava neste

Ksyleeni on väritön neste, jolla on makea, bentseeninkaltainen haju. Tekninen ksyleeni on ksyleenin eri isomeerien seos, joka sisältää noin 4 - 20 % o-ksyleeniä, noin 44 - 60 % m-ksyleeniä ja noin 12 - 20 % p-ksyleeniä. Jotkut laadut sisältävät myös etyylibentseeniä 16 - 28 %. Ksyleeni voi sisältää epäpuhtautena pieniä määriä esimerkiksi bentseeniä ja tolueenia. Ksyleeni reagoi hapettavien aineiden ja vahvojen happojen kanssa. Ksyleeni syövyttää joitakin muoveja, kumia sekä maalattuja ja lakattuja pintoja. Ksyleeni on syttyvä ja palava neste. Tekninen tuote voi olla helposti syttyvä. Ksyleeni syttyy herkästi lämmön, kipinöiden ja liekkien vaikutuksesta. Epäpuhtautena mahdollisesti olevat tolueeni ja bentseeni lisäävät syttymisvaaraa. Ksyleenihöyry voi muodostaa ilman kanssa syttyvän seoksen. Höyry on ilmaa raskaampaa. Ksyleenivuoto aiheuttaa räjähdysvaaran sisätiloissa ja viemäreissä. Ksyleenisäiliö voi repeytyä tulipalon kuumentamana. Ksyleenin palamistuotteita ovat hiilidioksidi ja hiilimonoksidi.

Ksyleeni kulkeutuu maaperässä helposti ja on myrkyllistä vesieliöille

Ilmaan joutunut ksyleeni hajoaa hydroksyyliradikaalien vaikutuksesta. Puoliintumisaika on tunnista kahteen vuorokauteen. Ilmasta ksyleeni voi huuhtoutua sateen mukana maahan. Maahan joutunut ksyleeni haihtuu maan pinnasta. Ksyleeni hajoaa biologisesti maaperässä aerobisissa olosuhteissa. Puoliintumisaika on viikosta neljään viikkoa. Ksyleeni on maaperän laadusta ja pH:sta riippuen helposti tai kohtalaisen kulkeutuvaa. Se voi kuitenkin joutua pohjaveteen, jossa se saattaa säilyä useita vuosia. Ksyleeni on ympäristön kannalta liukenevaa. Se kuitenkin haihtuu pintavedestä ilmaan. Ksyleeni on nopeasti biologisesti hajoavaa aerobisissa olosuhteissa, tosin eri isomeerien hajoavuus vaihtelee: p-ksyleeni hajoaa hitaimmin ja m-ksyleeni nopeimmin. Ksyleeni on myrkyllistä vesieliöille. Ksyleeni ei kerry ravintoverkkoon.

Ksyleeni voi vahingoittaa aivoja

Ksyleeni on suurissa pitoisuuksissa huumaavasti vaikuttava aine. Eri isomeerien myrkyllisyydessä ei ole havaittu suuria eroja. Jos ksyleenissä on epäpuhtautena bentseeniä, verisairauksien syntyminen on mahdollista. Altistuminen yli 100 ppm:n (435 mg/m3) ksyleenipitoisuudelle voi aiheuttaa väsymystä, tasapainohäiriöitä, päänsärkyä ja huonovointisuutta. Lievää silmien kirvelyn tunnetta voi ilmetä 460 ppm:n (2 000 mg/m3) pitoisuudessa. Hyvin suuret pitoisuudet aiheuttavat hengityselinten ärsytystä ja huumaantumisen tunnetta. Altistuminen yli 5 000 ppm:n (21 750 mg/m3) pitoisuudelle voi johtaa tajunnan menetykseen ja hengenvaaraan lyhyessäkin ajassa. Keuhkojen, maksan ja munuaisten soluvaurioita voi kehittyä. Nesteroiskeet ja sumu ärsyttävät silmiä. Kosketus nesteeseen aiheuttaa iholla punoitusta ja kirvelyä ja samalla ksyleeniä imeytyy ihosta elimistöön, mutta yleensä niin vähäisessä määrin, että terveydellisiä vaikutuksia ei ilmene. Aineen nieleminen aiheuttaa nielussa ja mahasuolikanavassa ärsytystä, polttavaa kipua ja pahoinvointia sekä imeydyttyään huumausta ja maksan tai munuaisten toimintahäiriöitä. Oksentaminen voi johtaa ksyleenin joutumiseen keuhkoihin, mikä voi aiheuttaa vakavan kemiallisen keuhkotulehduksen.

Pitkäaikainen, toistuva altistuminen ksyleenihöyryille voi aiheuttaa kroonisia aivotoiminnan häiriöitä, joiden oireita ovat väsyneisyys, päänsärky, muistin ja keskittymiskyvyn heikkeneminen, unihäiriöt, ärtyneisyys jne. Toistuvasta ihokosketuksesta voi syntyä ärsytysihottumaa.

Toiminta onnettomuustilanteissa

Palo- ja pelastushenkilöstö: TOKEVA Ohje T3a

Arvioitu vaara-alue: Pienessä vuodossa eristä 25 metriä kaikkiin suuntiin. Suuressa vuodossa eristä 25 - 50 metriä kaikkiin suuntiin.


TÄRKEÄ HUOMAUTUS:

OVA-turvallisuusohjeet on laadittu asiantuntijaryhmässä, johon on kuulunut asiantuntijalaitosten, kemianteollisuuden sekä viranomaisten edustajia. Turvallisuusohjeiden ja käyttäjän oppaan sisältämät tiedot perustuvat laatimis- tai päivittämishetkellä käytettävissä olleeseen tietoon sekä tällöin voimassa olleisiin määräyksiin. OVA-ohjeita saa kopioida VAIN omaan käyttöön. OVA-ohjeita ei saa sellaisenaan käyttää tuoteselosteena tai käyttöturvallisuustiedotteena, niiden asemasta tai niiden liitteenä tai muuna vastaavana asiakirjana. Ohjeet laatinut asiantuntijaryhmä ja Työterveyslaitos eivät ole vastuussa tietojen perusteella tehdyistä toimenpiteistä.



OVA-etusivulle

Päivitetty 28.2.2003.
Näitä ohjeita kehitetään jatkuvasti ja kaikki palaute on tervetullutta. Lähetä palautetta.
© Työterveyslaitos