OVA-ohje: NESTEKAASUT - tiivistelmä


 Nestekaasut OVA-ohjeeseen


Nestekaasuja käytetään polttoaineina ja ponnekaasuina

Nestekaasua käytetään polttoaineena teollisuudessa, kotitalous- ja retkeilylaitteissa ja ponnekaasuna eräissä aerosolipakkauksissa. Nestekaasuna käytetään Suomessa yleensä propaania, koska propaani höyrystyy helpommin kuin butaani. Propaanin ja butaanin seoksia käytetään ponnekaasuina ja silloin, kun halutaan säätää nestekaasun ominaisuuksia seossuhteella.

Nestekaasut ovat erittäin helposti syttyviä

Nestekaasut ovat kaasumaisten hiilivetyjen seoksia, jotka varastoidaan ja kuljetetaan nesteytettyinä kaasupulloissa ja -säiliöissä. Kaupallisen propaanin pääkomponentti on propaani ja kaupallisen butaanin n-butaani. Nestekaasut ovat erittäin helposti syttyviä. Vuodossa muodostuva nestekaasun ja ilman seos on ilmaa raskaampi ja painuu siksi lattian tai maanpinnan läheisyyteen keräytyen kuoppiin, kellareihin jne. Nestekaasujen haju on heikko ja siksi ne hajustetaan vuodon havaitsemiseksi. Turvatekniikan keskuksen luvalla saadaan käyttää ja kuljettaa hajustamatonta nestekaasua. Ilmaan sekoittunut hajustamaton kaasu voidaan havaita luotettavasti vain syttymisvaaramittarilla. Nestekaasut voivat reagoida voimakkaiden hapettimien kanssa. Nestekaasuvuoto voi aiheuttaa ulkona syttymisvaaran ja sisällä lisäksi räjähdysvaaran. Nestekaasun ja ilman syttyvä seos voi syttyä mistä tahansa syttymislähteestä. Syttynyt seos palaa humahtaen. Litra nestettä voi höyrystyttyään ja sekoituttuaan ilmaan muodostaa 3 - 12 m3 syttyvää seosta. Nestekaasun palamistuotteita ovat vesi ja hiilidioksidi sekä epätäydellisessä palamisessa hiilimonoksidi.

Nestekaasu nostaa alailmakehän otsonipitoisuutta

Ympäristöön joutuessaan nestekaasu päätyy ilmaan. Ilmassa nestekaasun komponentit propaani ja butaani vaikuttavat alailmakehän otsonin ja muiden valokemiallisten hapettimien taustapitoisuuksien kasvuun. Ilmassa propaani ja butaani hajoavat hydroksyyliradikaalien vaikutuksesta. Puoliintumisajaksi on propaanille saatu noin 13 vuorokautta ja butaanille noin kuusi vuorokautta.

Nestekaasut aiheuttavat elimistön hapenpuutetta

Propaani ja butaani aiheuttavat suurina pitoisuuksina (10 - 30 % ilmassa) keskushermoston lamaantumista (jota kuitenkin voi edeltää kiihottuminen) ja sydämen rytmihäiriöalttiutta. Kun pitoisuus ilmassa ylittää 25 %, aiheutuu hapenpuutetta. Tämä ilmenee kiihtyneenä hengityksenä ja seurauksena voi olla jopa tajuttomuus ja hapenpuutteesta johtuva kuolema. Iholle roiskuneet nestepisarat voivat aiheuttaa ihon paleltumavammoja. Humahtaen palava kaasupilvi aiheuttaa pilven sisään jääneille vaikeita palovammoja. Kun nestekaasua poltetaan sisällä ja riittävän palamisilman saannista ei huolehdita, hiilimonoksidia (häkää) voi muodostua niin paljon, että se aiheuttaa häkämyrkytyksen. Nestekaasun haitalliset palamistuotteet ovat hiilidioksidi ja hiilimonoksidi.

Toistuvan erittäin suurille nestekaasupitoisuuksille altistumisen seurauksena on havaittu keskushermostovaikutuksia sekä sydän-, maksa- ja munuaiskudoksen vaurioita.

Toiminta onnettomuustilanteissa

Palo- ja pelastushenkilöstö: TOKEVA Ohje T2g

Arvioitu vaara-alue: Jos liekit kuumentavat nestekaasusäiliötä, on ensimmäisenä toimenpiteenä ympäristön eristäminen ja tyhjentäminen ihmisistä. Eristettävän alueen säde on 400 metriä. Alle 10 m3:n säiliöillä riittää 200 metrin ja pulloilla 50 metrin säteisen ympyrän eristäminen. Jos liekit koskettavat säiliön yläosaa, säiliö on repeämisvaarassa. Tällöin palokunnan voimavarat on käytettävä vaara-alueen eristämiseen. Jos vaaratilanne jatkuu, voidaan eristettävän alueen sädettä kasvattaa: suurilla säiliöillä esimerkiksi 600 metriin.

Ulkona nestevuodosta muodostuu tuulen alapuolelle kaasupilvi, joka suuressa vuodossa voi olla syttyvä jopa 100 - 200 metrin etäisyydelle saakka. Syttyvän pilven reunat on tiedusteltava syttymisvaaramittarilla. Kaasuvuodon ja lammikosta haihtuvan höyryn tapauksessa syttyvä pilvi ei ulotu näin kauas, mutta on näkymätön ja mittaukset ovat siksi välttämättömiä. Myös kun kaasua vuotaa sisätiloihin, on räjähdysvaaran arvioimiseksi tehtävä mittauksia.


TÄRKEÄ HUOMAUTUS:

OVA-turvallisuusohjeet on laadittu asiantuntijaryhmässä, johon on kuulunut asiantuntijalaitosten, kemianteollisuuden sekä viranomaisten edustajia. Turvallisuusohjeiden ja käyttäjän oppaan sisältämät tiedot perustuvat laatimis- tai päivittämishetkellä käytettävissä olleeseen tietoon sekä tällöin voimassa olleisiin määräyksiin. OVA-ohjeita saa kopioida VAIN omaan käyttöön. OVA-ohjeita ei saa sellaisenaan käyttää tuoteselosteena tai käyttöturvallisuustiedotteena, niiden asemasta tai niiden liitteenä tai muuna vastaavana asiakirjana. Ohjeet laatinut asiantuntijaryhmä ja Työterveyslaitos eivät ole vastuussa tietojen perusteella tehdyistä toimenpiteistä.



OVA-etusivulle

Päivitetty 28.2.2003.
Näitä ohjeita kehitetään jatkuvasti ja kaikki palaute on tervetullutta. Lähetä palautetta.
© Työterveyslaitos