OVA-ohje: PROPEENI - tiivistelmä


 Propeenin OVA-ohjeeseen


Propeenia käytetään kemianteollisuudessa laboratoriokaasuna sekä polttoaineena

Propeenia käytetään laboratoriokaasuna kemianteollisuudessa. Sitä käytetään lähtöaineena polypropeenimuovin, propyleenioksidin, asetonitriilin, kumeenin, isopropyylialkoholin sekä monien muiden orgaanisten yhdisteiden valmistamisessa. Propeenia käytetään lisäksi polttoaineena ja moottoribensiinin valmistuksessa.

Propeeni on ilmaa raskaampi, erittäin helposti syttyvä kaasu

Propeeni reagoi kiivaasti hapettimien kanssa aiheuttaen palo- ja räjähdysvaaran. Propeeni voi polymeroitua kiivaasti, jopa räjähdysmäisesti. Kylmän, nestemäisen propeenin reaktio veden kanssa voi johtaa propeenin voimakkaaseen kiehumiseen ja höyrystymiseen. Propeeni on erittäin helposti syttyvä ja palava kaasu. Ilmaa raskaampana se voi kulkeutua maata pitkin ja syttyä etäällä päästölähteestään. Propeeni aiheuttaa räjähdysvaaran reagoidessaan hapettimien kanssa. Kuumentuessaan propeenia sisältävät säiliöt voivat revetä.

Suuri propeenipitoisuus voi aiheuttaa hapenpuutetta

Propeenikaasun hengittäminen aiheuttaa uneliaisuutta ja tajunnantason heikkenemistä alimmillaan noin 4,6 % pitoisuudessa. Suurina pitoisuuksina (23,6 %) se syrjäyttää hapen ja voi aiheuttaa tukehtumisen suljetussa tilassa. Propeenikaasu ei ärsytä ihoa tai silmiä, mutta nestemäisen propeenin roiskeet voivat aiheuttaa paleltumisvammoja.

Toiminta onnettomuustilanteissa

Palo- ja pelastushenkilöstö: TOKEVA Ohje T2g

Arvioitu vaara-alue: Jos liekit kuumentavat propeenisäiliötä, on ensimmäisenä toimenpiteenä ympäristön eristäminen ja tyhjentäminen ihmisistä. Eristettävän alueen säde on 400 metriä. Alle 10 m3:n säiliöillä riittää 200 metrin ja pulloilla 50 metrin säteisen ympyrän eristäminen. Jos liekit koskettavat säiliön yläosaa, säiliö on repeämisvaarassa. Tällöin palokunnan voimavarat on käytettävä vaara-alueen eristämiseen. Jos vaaratilanne jatkuu, voidaan eristettävän alueen sädettä kasvattaa: suurilla säiliöillä esimerkiksi 600 metriin.

Ulkona nestevuodosta muodostuu tuulen alapuolelle kaasupilvi, joka suuressa vuodossa voi olla syttyvä jopa 100 - 200 metrin etäisyydelle saakka. Syttyvän pilven reunat on tiedusteltava syttymisvaaramittarilla. Kaasuvuodon ja lammikosta haihtuvan höyryn tapauksessa syttyvä pilvi ei ulotu näin kauas, mutta on näkymätön ja mittaukset ovat siksi välttämättömiä. Myös kun kaasua vuotaa sisätiloihin, on räjähdysvaaran arvioimiseksi tehtävä mittauksia.


TÄRKEÄ HUOMAUTUS:

OVA-turvallisuusohjeet on laadittu asiantuntijaryhmässä, johon on kuulunut asiantuntijalaitosten, kemianteollisuuden sekä viranomaisten edustajia. Turvallisuusohjeiden ja käyttäjän oppaan sisältämät tiedot perustuvat laatimis- tai päivittämishetkellä käytettävissä olleeseen tietoon sekä tällöin voimassa olleisiin määräyksiin. OVA-ohjeita saa kopioida VAIN omaan käyttöön. OVA-ohjeita ei saa sellaisenaan käyttää tuoteselosteena tai käyttöturvallisuustiedotteena, niiden asemasta tai niiden liitteenä tai muuna vastaavana asiakirjana. Ohjeet laatinut asiantuntijaryhmä ja Työterveyslaitos eivät ole vastuussa tietojen perusteella tehdyistä toimenpiteistä.



OVA-etusivulle

Päivitetty 30.10.2012.
Näitä ohjeita kehitetään jatkuvasti ja kaikki palaute on tervetullutta. Lähetä palautetta.
© Työterveyslaitos