OVA-ohje: RIKKIHAPPO - tiivistelmä


 Rikkihapon OVA-ohjeeseen


Rikkihappoa käytetään laajalti teollisuudessa

Rikkihappoa käytetään massa- ja paperiteollisuudessa, kaivos- ja metalliteollisuudessa sekä kemianteollisuudessa muun muassa fosfaattien, lannoitteiden, titaanidioksidin ja viskoosin valmistukseen. Lisäksi rikkihappoa käytetään lyijyakkujen elektrolyyttinä ja laboratoriokemikaalina.

Rikkihappo on reaktiivinen vahva happo

Rikkihappo on kirkas, värittömästä kellertävään ja ruskeaan vaihteleva öljymäinen neste. Rikkihappo on hajutonta tai lievästi pistävän hajuista. Haju ei ole hyvä varoitusmerkki, sillä rikkihapon pitoisuus voi olla haitallinen, vaikka hajua ei tunnu. Rikkihappo voi reagoidessaan monien orgaanisten ja epäorgaanisten aineiden kanssa aiheuttaa tulipalon tai räjähdyksen. Väkevä rikkihappo tuottaa lämpöä liuetessaan veteen ja reagoi kiivaasti useiden metallien kanssa. Rikkihappo syövyttää nopeasti muun muassa alumiinia, kuparia ja niitä sisältäviä seoksia. Reaktiossa metallien kanssa voi kehittyä syttyvää vetykaasua. Väkevä rikkihappo vapauttaa myrkyllistä kaasua syanideista, sulfideista ja karbideista.

Rikkihapon haitallisuus ympäristössä perustuu sen voimakkaaseen happamuuteen

Maahan valunut rikkihappo ei juurikaan haihdu ilmaan. Maaperän kosteus edistää sen tunkeutumista maahan ja laimeat liuokset kulkeutuvat nopeammin maassa. Rikkihappo liuottaa maaperästä aineksia, etenkin karbonaatteja. Se voi jonkin verran neutraloitua kulkeutuessaan syvemmälle maaperässä, mutta sitä voi kulkeutua jopa pohjaveteen asti. Rikkihappo on haitallista vesieliöille, mikä perustuu aineen voimakkaaseen happamuuteen. Rikkihappo ei kerry ravintoverkkoon.

Rikkihappo ärsyttää ja syövyttää kudoksia

Rikkihappo ei ole kovinkaan haihtuvaa, joten yleensä työpaikalla tapahtuva altistuminen johtuu rikkihapposumusta. Rikkihapposumu voi aiheuttaa voimakasta ärsytystä ja syöpymiä hengitettynä. Rikkihappopitoisuudet 0,1 - 0,5 ppm (0,5 - 2 mg/m3) ovat lievästi kiusallisia, tätä suuremmat pitoisuudet selvästi epämiellyttäviä ja pitoisuudet 10 - 20 ppm (40 - 80 mg/m3) sietämättömiä. Rikkihapon hengittämisestä voi aiheutua hengityksen tihentymistä, nenän ja kurkun ärsytystä, aivastelua ja yskimistä sekä nenän vuotamista. Suurille pitoisuuksille altistuminen voi aiheuttaa nenäverenvuotoa, syövytystä nenän ja suun limakalvoille, hengitysvaikeuksia sekä rintakipua. Väkevän rikkihapon roiskeet silmiin voivat aiheuttaa vakavan silmävaurion ja jopa sokeuden. Rikkihappo voi aiheuttaa iholla voimakasta ärsytystä ja syöpymiä, jotka voivat arpeutua pysyvästi. Laajat syöpymät voivat aiheuttaa kuoleman. Myös rikkihapposumu voi ärsyttää ihoa. Nieltynä rikkihappo syövyttää suun, kurkun, ruokatorven ja mahalaukun limakalvoja. Oireina voi ilmetä nielemisvaikeuksia, voimakasta janoa, pahoinvointia, oksentelua ja ripulia. Vaikeassa tapauksessa potilaalle voi kehittyä sokkitila, johon hän voi menehtyä.

Toistuva altistuminen rikkihapposumulle voi aiheuttaa hengitysteiden tulehdusta, keuhkojen laajentumaa, ruuansulatushäiriöitä, hammaskiilteen syöpymistä, silmän sidekalvotulehdusta ja ihottumaa. Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos (IARC) on luokitellut väkevät rikkihappoa sisältävät epäorgaaniset happosumut ihmisessä syöpää aiheuttaviksi (ryhmä 1).

Toiminta onnettomuustilanteissa

Palo- ja pelastushenkilöstö: TOKEVA Ohje T8a

Arvioitu vaara-alue: Eristä vuodon välitön läheisyys.


TÄRKEÄ HUOMAUTUS:

OVA-turvallisuusohjeet on laadittu asiantuntijaryhmässä, johon on kuulunut asiantuntijalaitosten, kemianteollisuuden sekä viranomaisten edustajia. Turvallisuusohjeiden ja käyttäjän oppaan sisältämät tiedot perustuvat laatimis- tai päivittämishetkellä käytettävissä olleeseen tietoon sekä tällöin voimassa olleisiin määräyksiin. OVA-ohjeita saa kopioida VAIN omaan käyttöön. OVA-ohjeita ei saa sellaisenaan käyttää tuoteselosteena tai käyttöturvallisuustiedotteena, niiden asemasta tai niiden liitteenä tai muuna vastaavana asiakirjana. Ohjeet laatinut asiantuntijaryhmä ja Työterveyslaitos eivät ole vastuussa tietojen perusteella tehdyistä toimenpiteistä.



OVA-etusivulle

Päivitetty 11.2.2008.
Näitä ohjeita kehitetään jatkuvasti ja kaikki palaute on tervetullutta. Lähetä palautetta.
© Työterveyslaitos