OVA-ohje: RIKKI - tiivistelmä


Rikin OVA-ohjeeseen


Rikistä valmistetaan rikkihappoa ja rikkidioksidia

Rikkiä käytetään pääasiassa rikkihapon ja rikkidioksidin valmistukseen. Sitä käytetään myös esimerkiksi kumin vulkanoinnissa, sementissä, asfaltissa ja lääketeollisuudessa sekä rikkihiilen, sulfiittien, voiteluaineiden, torjunta-aineiden, lannoitteiden, kosmetiikan, ruudin ja tulitikkujen valmistuksessa.

Rikki on hyvin reaktiivinen aine ja se on helposti syttyvää

Huoneenlämmössä ja normaalipaineessa rikki on kellertävää jauhetta tai kiteitä. Noin 119 °C:ssa kiinteä rikki muuttuu kellertäväksi nesteeksi. Rikkiä varastoidaan ja kuljetetaan yleensä sulassa muodossa. Sula rikki voi sisältää merkittäviä määriä erittäin myrkyllistä ja helposti syttyvää kaasua, rikkivetyä. Rikkivedyn olemassaolosta varoittaa jo pienissä pitoisuuksissa havaittava mädän kananmunan haju. Puhdas rikki on hajutonta.

Rikki on hyvin reaktiivinen alkuaine ja monet sen reaktioista ovat lämpöä tuottavia. Rikki on voimakas pelkistin, joten se reagoi kiivaasti hapettavien aineiden kanssa. Se muodostaa pieniä määriä syövyttävää rikkihappoa ja myrkyllistä rikkidioksidia kosteassa ilmassa. Rikki reagoi heikosti happojen kanssa, jollei hapetinta ole lisätty. Reaktiossa metallien kanssa muodostuu metallisulfideja ja yleensä myös lämpöä. Rikki on helposti syttyvä, palava aine, jonka pöly voi muodostaa syttyvän seoksen ilman kanssa. Rikki voi varautua staattisesti esim. kuljetuksen tai prosessoinnin aikana aiheuttaen palo- ja räjähdysvaaran. Suljettu rikkisäiliö voi repeytyä tulipalon kuumentamana. Rikin palaessa muodostuu myrkyllistä rikkidioksidia.

Rikin ympäristövaikutuksista on vain vähän tutkimustietoa

Maaperään joutunut rikki osallistuu rikin kiertokulkuun ympäristössä. Sen esiintymismuoto riippuu hapetus-pelkistysolosuhteista, lämpötilasta ja pH:sta. Myös mikro-organismit osallistuvat rikin olomuodon muutoksiin ja kiertoon aerobisissa ja anaerobisissa olosuhteissa. Rikistä muodostuu aerobisissa olosuhteissa sulfaatti-ioneja (SO42-) ja anaerobisissa olosuhteissa sulfideja (-S-). Onnettomuustilanteessa maahan valunut sula rikki jähmettyy nopeasti. Sula rikki voi sisältää rikkivetyä. Onnettomuustilanteessa rikkivety haihtuu maanpinnasta nopeasti ilmaan. Todennäköisesti rikkivedyn vaikutukset onnettomuustilanteessa ovat vähäiset. Niukkaliukoisuutensa perusteella rikin kulkeutuminen pohjaveteen on epätodennäköistä. Sulfaatti-ionit ovat maaperässä hyvin kulkeutuvia. Onnettomuustilanteessa veteen valunut sula rikki jähmettyy nopeasti. Sula rikki voi sisältää rikkivetyä. Onnettomuustilanteessa rikkivety haihtuu nopeasti veden pinnasta ilmaan. Vedestä rikki adsorboituu sedimenttiin. Rikillä ei ole todettu haitallisia vaikutuksia vesieliöihin rikin vesiliukoisuuspitoisuudessa. Rikin vesieliömyrkyllisyydestä ei ole saatavilla luotettavaa tutkimustietoa. Rikkivety on erittäin myrkyllistä vesieliöille. Rikki ei todennäköisesti ole kertyvää. Rikin ympäristövaarallisuuden luotettavaan arviointiin ei ole saatavilla riittävästi tutkimustietoja. Rikkivety on luokiteltu ympäristölle vaaralliseksi vesieliömyrkyllisyyden perusteella.

Rikkipöy ärsyttää silmiä ja hengitysteitä

Rikkipöly ärsyttää silmiä sekä hengitysteitä aiheuttaen nenän vuotamista, kurkkukipua, yskää ja hengenahdistusta. Sulaa rikkiä sisältäviin säiliöihin saattaa muodostua erittäin myrkyllistä ja helposti syttyvää kaasua, rikkivetyä. Tapausraportteja sulan rikin aiheuttamista rikkivetymyrkytyksistä ei kuitenkaan ole tiedossa, mutta syttymisvaara esim. lastattaessa on hyvä ottaa huomioon. Sulasta rikistä vapautuvat höyryt voivat aiheuttaa myös hengitysteiden ärsytystä. Lyhytaikainen ihokosketus kiinteän rikin kanssa aiheuttaa korkeintaan vähäistä ihoärsytystä. Sula rikki aiheuttaa palovammoja. Suurten rikkimäärien nieleminen aiheuttaa ruoansulatuskanavan ärsytysoireita (ripulia, pahoinvointia, oksentelua, vatsakipua) ja hengitysvaikeuksia.

Toistuva ihokosketus rikin kanssa saattaa aiheuttaa ärsytysihottumaa, ihon haavaumia ja aknea.

Toiminta onnettomuustilanteissa

Palo- ja pelastushenkilöstö: TOKEVA Ohje T4.1


TÄRKEÄ HUOMAUTUS:

OVA-turvallisuusohjeet on laadittu asiantuntijaryhmässä, johon on kuulunut asiantuntijalaitosten, kemianteollisuuden sekä viranomaisten edustajia. Turvallisuusohjeiden ja käyttäjän oppaan sisältämät tiedot perustuvat laatimis- tai päivittämishetkellä käytettävissä olleeseen tietoon sekä tällöin voimassa olleisiin määräyksiin. OVA-ohjeita saa kopioida VAIN omaan käyttöön. OVA-ohjeita ei saa sellaisenaan käyttää tuoteselosteena tai käyttöturvallisuustiedotteena, niiden asemasta tai niiden liitteenä tai muuna vastaavana asiakirjana. Ohjeet laatinut asiantuntijaryhmä ja Työterveyslaitos eivät ole vastuussa tietojen perusteella tehdyistä toimenpiteistä.



 OVA-etusivulle

Laadittu 8.6.2009.
Näitä ohjeita kehitetään jatkuvasti ja kaikki palaute on tervetullutta. Lähetä palautetta.
© Työterveyslaitos