OVA-etusivulle Ohje PDF-muodossa

OVA-ohje: VETYPEROKSIDI

Tämä turvallisuusohje käsittelee vetyperoksidin vesiliuosta. Yleisimmät teollisuuden käyttämät laadut ovat 50-prosenttinen ja 35-prosenttinen vetyperoksidi, mutta myös väkevämpää vetyperoksidia valmistetaan.


Sisällysluettelo

Synonyymit 5 < 50 -prosenttinen H2O2: > 50-prosenttinen H2O2:


1. Aineen ominaisuudet, luokitus ja käyttö
vaararuudukko: 2-0-1-oxy

vaararuudukko: 2-0-3-oxy

oranssikilpi: 58/2014

kts. muut oranssikilvet


varoituslipuke: 5.1


varoituslipuke: 8
2. Terveysvaara
3. Vaikutukset ympäristöön
4. Toiminta onnettomuustilanteissa
5. Käsittely ja varastointi
6. Kuljetusmääräyksiä
7. Kirjallisuus






Tiivistelmä



Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1272/2008 (ns. CLP-asetus) mukaiset varoitusmerkit

Liekki ympyrän päällä Syöpyminen Huutomerkki


CAS-numero 7722-84-1
Indeksinumero 008-003-00-9
EY-numero (EINECS-numero) 231-765-0
YK-numero 2014 (VETYPEROKSIDIN VESILIUOS, joka sisältää vähintään 20 % mutta enintään 60 % vetyperoksidia (tarvittaessa stabiloituna))
2015 (VETYPEROKSIDIN VESILIUOS, STABILOITU, yli 60 % mutta enintään 70 % vetyperoksidia sisältävä)
2015 (VETYPEROKSIDIN VESILIUOS, STABILOITU, yli 70 % vetyperoksidia sisältävä)
2984 (VETYPEROKSIDIN VESILIUOS, vähintään 8 % mutta alle 20 % vetyperoksidia sisältävä (stabiloitu tarvittaessa))
Molekyylikaava H2O2
Rakennekaava H-O-O-H

Synonyymit

suomi: vetysuperoksidi
ruotsi: väteperoxid, vätesuperoxid
englanti: hydrogen peroxide, hydrogen dioxide, hydroperoxide, perhydrol
saksa: Wasserstoffperoxid, Hydrogenperoxid, Hydroperoxid

1 Aineen ominaisuudet, luokitus ja käyttö

1.1 Aineen kuvaus

Vetyperoksidi on pistävänhajuinen, väritön neste. Laimea vetyperoksidiliuos on hajutonta.

1.2 Yleisiä fysikaalis-kemiallisia ominaisuuksia

Molekyylimassa 34,0
Tiheys 1,44 (100-prosenttinen H2O2)
1,29 (70-prosenttinen H2O2)
1,20 (50-prosenttinen H2O2)
1,13 (35-prosenttinen H2O2)
Sulamispiste -0,4 °C (100-prosenttinen H2O2)
-40 °C (70-prosenttinen H2O2)
-52 °C (50-prosenttinen H2O2)
-33 °C (35-prosenttinen H2O2)
Kiehumispiste 152 °C (100-prosenttinen H2O2)
126 °C (70-prosenttinen H2O2)
114 °C (50-prosenttinen H2O2)
108 °C (35-prosenttinen H2O2)
Höyrynpaine 20 °C:ssa n. 0,3 kPa (2,3 mmHg) (100-prosenttinen H2O2)
n. 0,1 kPa (0,8 mmHg) (70-prosenttinen H2O2)
n. 0,05 kPa (0,4 mmHg) (50-prosenttinen H2O2)
Höyryn tiheys 1,2 (ilma = 1)
Tasapainotilakonsentraatio n. 0,3 % (3 000 ppm) (100-prosenttinen H2O2)
n. 0,1 % (1 000 ppm) (70-prosenttinen H2O2)
n. 0,05 % (500 ppm) (50-prosenttinen H2O2);
vaikeasti haihtuvia
Liukoisuus liukenee hyvin veteen, liukenee alkoholeihin, glukoleihin ja ketoneihin
Jakautumiskerroin
P (n-oktanoli/vesi)
log Pow = -1,36;
ei rasvahakuinen
Muuntokertoimet
(höyry) 20 °C:ssa
1 ppm = 1,41 mg/m3
1 mg/m3 = 0,71 ppm

1.3 Reaktiivisuus

Vetyperoksidi on voimakkaasti hapettava aine. Se hajoaa lämmön ja auringonvalon vaikutuksesta, jolloin vapautuu happea ja vettä. Myös metallit (esimerkiksi rauta, kupari, sinkki, kromi, nikkeli) ja epäpuhtaudet katalysoivat hajoamista. Hajoamisen estämiseksi vetyperoksidiin on lisätty stabiloimisainetta, kuten esimerkiksi fosfori-, rikki-, boori- tai sitruunahappoa, asetanilidia tai asetofenetidiiniä.

1.4 Palo- ja räjähdysvaara

Vetyperoksidi ei ole palava neste, mutta voimakkaana hapettimena se voi kiihdyttää ja ylläpitää palamista. Sekoittuminen orgaanisten aineiden, kuten alkoholien, asetonin ja polttoaineiden kanssa voi aiheuttaa palo- ja räjähdysvaaran. Vetyperoksidin kastelemat vaatteet (erityisesti puuvillavaatteet) ja nahkajalkineet voivat syttyä itsestään palamaan. Vetyperoksidin imeytyminen muuhun palavaan materiaaliin voi aiheuttaa palon. Väkevä vetyperoksidi voi aiheuttaa räjähdysvaaran. Vetyperoksidin hajoaminen säiliön kuumentuessa esimerkiksi tulipalon vaikutuksesta aiheuttaa hapen muodostumista säiliössä, mikä nostaa painetta ja aiheuttaa säiliön repeytymisen, ellei säiliötä ole asianmukaisesti suunniteltu.

1.5 Merkinnät

CLP-asetuksen ((EY) N:o 1272/2008) mukaiset varoitusmerkinnät

Varoitusmerkit

Huomiosana: VAARA

Liekki ympyrän päällä Syöpyminen Huutomerkki

Vaaralausekkeet

H271: Aiheuttaa tulipalo- tai räjähdysvaaran; voimakkaasti hapettava.
* H332: Haitallista hengitettynä.
* H302: Haitallista nieltynä.
H314: Voimakkaasti ihoa syövyttävää ja silmiä vaurioittavaa.

* Vähimmäisluokitus.

Turvalausekkeet

Ennaltaehkäisyyn, pelastustoimenpiteisiin, varastointiin ja jätteiden käsittelyyn liittyvät turvalausekkeet valitaan aineen vaaraluokituksen ja käyttötapojen perusteella.

Erityiset pitoisuusrajat

Merkintä: Pitoisuus (C):
Hapettava neste (Ox. Liq. 1); H271: Aiheuttaa tulipalo- tai räjähdysvaaran; voimakkaasti hapettava. C > 70 % (****)
Hapettava neste (Ox. Liq. 2); H272: Voi edistää tulipaloa; hapettava. 50 % < C < 70 % (****)
Ihosyövyttävyys (Skin Corr. 1A); H314: Voimakkaasti ihoa syövyttävää ja silmiä vaurioittavaa. > 70 %
Ihosyövyttävyys (Skin Corr. 1B); H314: Voimakkaasti ihoa syövyttävää ja silmiä vaurioittavaa. 50 % < C < 70 %
Ihoärsytys (Skin Irrit. 2); H315: Ärsyttää ihoa. 35 % < C < 50 %
Vakava silmävaurio (Eye Dam.1); H318: Vaurioittaa vakavasti silmiä. 8 % < C < 50 %
Silmä-ärsytys (Eye Irrit. 2); H319: Ärsyttää voimakkaasti silmiä. 5 % < C < 8 %
Elinkohtainen myrkyllisyys - kerta-altistuminen (STOT SE 3); H335: Saattaa aiheuttaa hengitysteiden ärsytystä. > 35 %

**** Fysikaaliset vaarat vahvistetaan testaamalla.

Kuljetusluokitus ja -merkinnät

Kuljetusluokitus ja -merkinnät määräytyvät kansainvälisten ja kansallisten kuljetusmääräysten mukaan.

YK-numero: 2014 (VETYPEROKSIDIN VESILIUOS, joka sisältää vähintään 20 % mutta enintään 60 % vetyperoksidia (tarvittaessa stabiloituna))varoituslipuke: 5.1
varoituslipuke: 8
2015 (VETYPEROKSIDIN VESILIUOS, STABILOITU, yli 60 % mutta enintään 70 % vetyperoksidia sisältävä)

2015 (VETYPEROKSIDIN VESILIUOS, STABILOITU, yli 70 % vetyperoksidia sisältävä)

2984 (VETYPEROKSIDIN VESILIUOS, vähintään 8 % mutta alle 20 % vetyperoksidia sisältävä (stabiloitu tarvittaessa))

Kuljetusluokka: maantiekuljetus: 5.1

merikuljetus: 5.1

Pakkausryhmä: I (2015)
II (2014)
III (2984)


Varoituslipuke: 5.1 (hapettava aine) ja 8 (syövyttävä aine) (2015, 2014)

5.1 (hapettava aine) (2984)

Vaaran tunnusnumero: 559 (voimakkaasti hapettava (paloa edistävä) aine, joka voi aikaansaada itsestään alkavan kiivaan reaktion) (2015)

50 (hapettava (paloa edistävä) aine) (2984)

58 (hapettava (paloa edistävä) aine, syövyttävä) (2014)

Vetyperoksidin vesiliuokset, jotka sisältävät alle 8 % vetyperoksidia, eivät ole vaarallisten aineiden kuljetusmääräyksien alaisia.

1.6 Raja-arvoja

Akuutin altistumisen raja-arvot

ERPG-arvot
(Emergency response planning guidelines, USA)
ERPG-1 10 ppm (14 mg/m3) /60 min
ERPG-2 50 ppm (70 mg/m3) /60 min
ERPG-3 100 ppm (140 mg/m3) /60 min

Työhygieeniset raja-arvot

HTP (2014)
(työpaikan ilman haitalliseksi tunnettu pitoisuus)
1 ppm (1,4 mg/m3) /8 h
3 ppm (4,2 mg/m3) /15 min
Raja-arvojen määritelmät on esitetty käyttäjän oppaassa (kappale 1.6).

1.7 Käyttö

Vetyperoksidia käytetään mekaanisen massan, sellun ja tekstiilien valkaisuun. Sitä käytetään myös desinfiointiaineena elintarvike- ja lääketeollisuudessa ja jätevesien sekä jätekaasujen puhdistuksessa. Lisäksi vetyperoksidia käytetään kemikaalien valmistukseen, metalliteollisuudessa galvanointikylpyjen puhdistamiseen sekä elektroniikkateollisuudessa etsaukseen ja puhdistukseen. Vetyperoksidia käytetään myös hiusten valkaisussa ja värjäyksessä sekä permanenteissa.

2 Terveysvaara

2.1 Välittömät vaikutukset

Altistuminen hengitysteitse pienehköille vetyperoksidin höyrypitoisuuksille (3,5 - 10 mg/m3) aiheuttaa lievää nenän, kurkun ja hengitysteiden ärsytystä. Noin 20 mg/m3 pitoisuudessa on myös havaittu silmien kuivumista, kirvelyä ja punoitusta sekä pistelyä kasvojen iholla. Suuret pitoisuudet vetyperoksidia höyrynä tai sumuna (satoja mg/m3) ärsyttävät erittäin voimakkaasti nenää ja kurkkua. Keuhkopöhön kehittyminen on mahdollista. Tällöin saattaa myös ilmetä voimakkaita keskushermosto-oireita: kouristuksia ja tajuttomuutta.

Väkevien vetyperoksidin vesiliuosten (> 10 %) roiskeet silmään voivat aiheuttaa syövytysvammoja. Alle 3-prosenttisen liuoksen roiskeet aiheuttavat silmässä lievää kipua, mutta eivät vaurioita. Suora ihokosketus väkevään (> 15 %) vetyperoksidiliuokseen aiheuttaa ohimenevää ihon vaalenemista. Jos ainetta ei huuhdella pois, voi seurauksena olla punoitusta ja rakkuloiden muodostumista. Myös suuret höyrypitoisuudet (yli 20 mg/m3) voivat ärsyttää ihoa.

Vetyperoksidiliuoksen nieleminen ärsyttää ruokatorvea ja mahalaukkua aiheuttaen kipuja ja oksentelua. Väkevän vetyperoksidin (tai laimeaa vetyperoksidiliuosta suuren määrän) nieleminen voi aiheuttaa tajunnan menetyksen, kooman ja jopa kuoleman. Vakavat vaikutukset perustuvat vetyperoksidin nopeaan hajoamiseen vedeksi ja hapeksi. Yhdestä millilitrasta 30-prosenttista vetyperoksidia muodostuu 100 millilitraa happea. Voimakas kaasunmuodostus suolistossa tai ruumiinonteloissa voi lähettää happikuplia verenkiertoon. Ne voivat puolestaan estää verenkiertoa paikallisesti suolen seinämässä tai etäämpänä keuhkoissa. Yksittäisissä tapauksissa on jopa kuvattu happiembolusten kylvöä suuren verenkierron puolella muun muassa sydänlihaksessa ja aivoissa vakavin seurauksin.

2.2 Toistuvan altistumisen vaikutukset

Pitkäaikaisvaikutuksista on vähän tietoja. Runsaasti tupakoivalla työntekijällä, joka altistui suurehkoille pitoisuuksille vetyperoksidihöyryä ja -sumua (keskimäärin 12 mg/m3, huiput 41 mg/m3), todettiin keuhkomuutoksia ja heikentynyttä kaasujenvaihduntaa keuhkorakkuloissa (interstitiaalinen keuhkosairaus). Tila parani altistumisen loputtua.

Vetyperoksidi on mutageenista ja genotoksista useissa erilaisissa bakteeri- ja nisäkässolutesteissä in vitro, kun taas in vivo kokeissa mutageenisuutta ei ole todettu. Vetyperoksidille altistuminen juomaveden kautta aiheutti pohjukaissuolen kasvaimia hiirissä, joilta puuttui vetyperoksidia hajoittavaa katalaasia. Monien aineenvaihdunnallisten suojamekanismien perusteella on kuitenkin päätelty, ettei vetyperoksidille altistuminen aiheuttane syöpävaaraa ihmisille. Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos (IARC) on arvioinut aineen kuuluvan ryhmään 3 eli aineen syöpävaarallisuus ihmiselle ei ole luokiteltavissa.

3 Vaikutukset ympäristöön

Ilmaan joutunut vetyperoksidi hajoaa hydroksyyliradikaalien vaikutuksesta tai reaktioissa muiden aineiden kanssa (muun muassa rikkidioksidi ja haihtuvat orgaaniset yhdisteet). Puoliintumisajaksi on kaupunki-ilmassa saatu noin vuorokausi. Vetyperoksidi hajoaa myös suoraan valon vaikutuksesta ja sen puoliintumisajaksi on tällöin arvioitu noin kaksi vuorokautta.

Maahan joutunut vetyperoksidi hajoaa helposti maaperässä olevien katalyyttien vaikutuksesta vedeksi, hapeksi ja/tai reaktiiviseksi hydroksyyliradikaaliksi. Puoliintumisajan on arvioitu olevan korkeintaan kaksitoista tuntia. Pintamaassa vetyperoksidi hajoaa myös fotolyyttisesti. Se ei juurikaan sitoudu maa-ainekseen, joten vetyperoksidi on maaperässä hyvin kulkeutuvaa.

Vetyperoksidi liukenee hyvin veteen. Sen haihtuminen vedestä on hyvin vähäistä. Luonnonvesissä vetyperoksidi hajoaa yleensä varsin nopeasti sekä biologisesti että kemiallisesti. Puoliintumisajaksi on arvioitu yhdestä kahteen vuorokautta, mutta epäsuotuisissa olosuhteissa hajoaminen voi tapahtua huomattavasti hitaammin (suuri pitoisuus >> 10 mg/l, vähäravinteinen, karu vesistö). Vetyperoksidin on todettu olevan myrkyllistä vesieliöille. Sen akuutit LC50-arvot kalalle ovat 16,4 - 37,4 mg/l (96 h) ja sen akuutit EC50-arvot ovat vesikirpulle noin 2,4 mg/l (48 h) ja leville 1,4 - 4,3 mg/l (72 h).

Vetyperoksidin ei ole todettu kertyvän ravintoverkkoon.

Voimassa olevien kriteerien perusteella vetyperoksidia ei luokitella ympäristölle vaaralliseksi.

4 Toiminta onnettomuustilanteissa

Palo- ja pelastushenkilöstö: TOKEVA Ohje T5.1 (Hapettavat aineet) (vetyperoksidi 50 %)

4.1 Palo ja räjähdys

Tyhjennä vaara-alue ihmisistä ja eristä se. Pysy tuulen yläpuolella. Siirrä säiliöt vaara-alueelta. Säiliöitä, joita ei voi siirtää turvallisesti, jäähdytetään vedellä. Älä lähesty säiliöitä päätyjen suunnasta repeämisvaaran vuoksi.

Käytä sammutukseen vettä, sillä sammutusjauheet voivat kiihdyttää vetyperoksidin hajoamista, jolloin vapautuu happea.

4.2 Vuoto ja valuma

Vaara-alueen arviointi

pieni vuoto (noin 100 l): Välitön eristys 25 metriä kaikkiin suuntiin.
suuri vuoto (noin 10 m3): Välitön eristys 25 - 50 metriä kaikkiin suuntiin.

Torjunta ja suojautuminen

Sulje vuoto, jos sen voi tehdä turvallisesti. Vuotava säiliö tyhjennetään pumppuamalla aine toiseen vetyperoksidille sopivaan säiliöön (materiaalit: ruostumaton teräs, puhdas alumiini, polyeteeni). Pidä aine erillään syttyvistä materiaaleista ja yhteensopimattomista metalleista (esimerkiksi rauta, kupari, sinkki, kromi, nikkeli). Estä aineen leviäminen patoamalla lammikko hiekalla tai muulla palamattomalla aineella. Älä koske vuotavaan aineeseen. Laimenna vetyperoksidilammikkoa vedellä räjähdysvaaran pienentämiseksi. Tuuleta sisätilat.

Käytä henkilönsuojaimina paloasua ja kasvojensuojainta sekä tarvittaessa paineilmahengityslaitetta ja roiske- tai nestetiivistä kemikaalisuojapukua. Väkevän liuoksen ollessa kyseessä tulee varusteet pestä huolellisesti käytön jälkeen.

Alueen puhdistaminen

Maahan valunutta vetyperoksidia ei saa ottaa talteen, vaan se laimennetaan runsaalla vedellä alle 1-prosenttiseksi liuokseksi, joka voidaan huuhdella viemäriin tai vesistöön. Tähän tarvitaan paikallisten viranomaisten antama lupa.

4.3 Ensiapu

Hengitysteitse tapahtunut altistuminen

Siirrä vetyperoksidille altistunut henkilö raittiiseen ilmaan. Jos potilaalla on hengitysvaikeuksia, anna tekohengitystä, joka on tehokkainta palkeella. Pidä potilas lämpimänä ja levossa. Toimita potilas ensiapuasemalle lääkärin tutkimusta varten.

Roiskeet silmään

Huuhtele silmää huolellisesti runsaalla juoksevalla vedellä silmäluomia auki pitäen. Toimita potilas ensiapuasemalle lääkärin tutkimusta varten.

Ihokosketus

Riisu likaantunut vaatetus ja jalkineet sekä huuhtele altistunutta aluetta huolellisesti runsaalla juoksevalla vedellä. Jos ärsytystä esiintyy huuhtelun jälkeen, ota yhteys lääkäriin. Likaantunut vaatetus tulee huuhdella huolellisesti syttymisvaaran vuoksi.

Suun kautta tapahtunut altistuminen

Älä oksennuta. Potilas on toimitettava ensiapuasemalle lääkärin tutkimusta varten.

Lisäohjeita saa tarvittaessa yleisestä hätänumerosta puh. 112 ja Myrkytystietokeskuksesta puh. (09) 471 977.

4.4 Lääkärin antama hoito

Hoito on oireenmukaista. Hoidossa on kiinnitettävä huomiota mahdollisten happiembolusten syntymiseen ja ruoansulatuskanavan repeämisvaaraan.

4.5 Jätteiden käsittely

Vetyperoksidi laimennetaan runsaalla vedellä alle 1-prosenttiseksi liuokseksi, joka voidaan huuhdella viemäriin. Tähän tarvitaan paikallisen viranomaisen antama lupa.

5 Käsittely ja varastointi

Vetyperoksidi on suojattava lämmöltä. Sen käsittelyssä on noudatettava ehdotonta puhtautta ja estettävä epäpuhtauksien joutuminen vetyperoksidin joukkoon. Kaikkien vetyperoksidin kanssa kosketuksiin joutuvien laitteiden on oltava vetyperoksidille soveltuvia ja paineen muodostuminen on niissä estettävä varolaittein (varoventtiilit, murtolevyt). Laitteet on puhdistettava ja niiden metallipinnat passivoitava ennen käyttöönottoa.

Käsittele ainetta erillään syttymis- ja lämmönlähteistä. Käsittelypaikan läheisyydessä on oltava hätäsuihku ja silmienhuuhtelupaikka. Käytä suojakäsineitä, kumisaappaita, suojalaseja tai kasvonsuojainta ja vetyperoksidista syttymätöntä suojavaatetusta. Henkilönsuojaimiin erittäin hyviä materiaaleja 30 - 70 -prosenttiselta vetyperoksidilta suojauduttaessa ovat mm. butyylikumi, luonnonkumi, nitriilikumi, neopreenikumi, fluorikumi (Viton®), Tychem® CPF 3, Tychem® BR/LV, Tychem® Responder® ja Tychem® TK. Käytä tarvittaessa hengityksensuojainta (NO-, CO-suodatin).

Epäpuhtauksien joutuminen varastosäiliöihin on estettävä vetyperoksidin hajoamisen estämiseksi. Vetyperoksidi on varastoitava viileässä, hyvin ilmastoidussa, auringonvalolta suojatussa tilassa. Varastojen on oltava erillään palavista ja orgaanisista aineista.

Vetyperoksidille sopivia isojen varastosäiliöiden materiaaleja ovat haponkestävät teräkset (AISI 316L, AISI 304L) sekä alumiini (> 99,5 %). Metallipinnat on puhdistettava ja passivoitava ennen käyttöönottoa. Pienempiä määriä voidaan varastoida HD polyeteenisäiliöissä tai astioissa sekä auringonvalolta suojatuissa lasipulloissa.

Varastosäiliöissä ja astioissa on oltava varolaitteet vetyperoksidin hajoamisesta johtuvan paineen nousun varalta.

Vetyperoksidin käsittelyä ja varastointia koskevat valtioneuvoston asetus vaarallisten kemikaalien käsittelyn ja varastoinnin valvonnasta (685/2015) ja valtioneuvoston asetus vaarallisten kemikaalien teollisen käsittelyn ja varastoinnin turvallisuusvaatimuksista (856/2012).

6 Kuljetusmääräyksiä

Aineen pakkaus sekä kollien ja säiliöiden merkinnät on tehtävä kuljetusmääräyksissä annettujen yksityiskohtaisten ohjeiden mukaisesti.

Jokaiseen kolliin on merkittävä aineen YK-numero ja sen eteen kirjaimet "UN" (vetyperoksidi UN 2014, 2015 tai 2984). Kolli on varustettava myös kyseisen aineen varoituslipukkeella (vetyperokisidi: varoituslipuke 5.1 tai 5.1 ja 8).

7 Kirjallisuus

Huom. Tähdellä (*) merkityt ovat maksullisia tietokantoja.

American Industrial Hygiene Association (AIHA). Emergency response planning guidelines. Fairfax: AIHA, 2010.

AQUIRE (Aquatic Information Retrieval). U.S. Environmental Protection Agency (EPA), 1998.

* CHEMINFO database. Canadian Centre for Occupational Health and Safety. Issue 98-3 (December 1998).

Encyclopaedia of occupational health and safety. 4th ed. Geneva: ILO, 1998.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1272/2008 (CLP-asetus).

Farligt gods. Stockholm, Svenska brandförsvarsföreningen, nr 53.

Forsberg K & Mansdorf SZ. Quick selection guide to chemical protective clothing. 5th ed. John Wiley & Sons, Inc., New Jersey, 2007.

Hase A, Koppinen S, Riistama K & Vuori M. Suomen kemianteollisuus. Tampere: Chemas Oy, 1998.

* Hall AH & Rumack BH (eds.). HAZARDTEXT Hazard Managements, Micromedex, Inc., Englewood, Colorado.

Hommel G. Handbuch der gefährlichen Güter. Merkblätter 206, 206a, 206b. Berlin: Springer-Verlag, 1997.

HSDB (Hazardous Substances Data Bank). National Library of Medicine, Bethesda, Maryland, Micromedex, Inc., Eaglewood, Colorado.

* Hydrogen peroxide (MEDITEXT® Medical Management) in Hall AH & Rumack BH (eds.): TOMES® Information System, Micromedex, Inc., Denver, Colorado.

IARC monographs on the evaluation of carcinogenic risks to humans. Volume 71. Re-evaluation of some organic chemicals, hydrazine and hydrogen peroxide. Lyon: IARC (International Agency for Research on Cancer), 1999.

International chemical safety cards (ICSC). ICSC: 0164. Hydrogen peroxide (> 60% solution in water). WHO, ILO, IPCS.

International Maritime Organization (IMO). International maritime dangerous goods code, Amdt. 33-06, London: IMO, 2006.

IUCLID (International Uniform Chemicals Information Database). Brussels: European Commission, European Chemicals Bureau; 1996. Data sheet: Hydrogen peroxide.

Joint Assessment of Commodity Chemicals No. 22, Hydrogen peroxide. Brussels: ECETOC, 1992.

NIOSH. Chemical listing and documentation for immediately dangerous to life or health concentrations (IDLHs).

Richardson ML & Gangolli S eds. The dictionary of substances and their effects. Vol. 4. Cambridge: Royal Society of Chemistry, 1994.

Risk assessment. Hydrogen peroxide. Draft of 7 May 1999. Finland.

Sosiaali- ja terveysministeriö. HTP-arvot 2014. Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki, 2014.

Vaarallisten aineiden kuljetus tiellä. Lakikokoelma. Edita Publishing Oy, Helsinki, 2009.


Tämä turvallisuusohje on tehty Työsuojelurahaston tuella.


TÄRKEÄ HUOMAUTUS:

OVA-turvallisuusohjeet on laadittu asiantuntijaryhmässä, johon on kuulunut asiantuntijalaitosten, kemianteollisuuden sekä viranomaisten edustajia. Turvallisuusohjeiden ja käyttäjän oppaan sisältämät tiedot perustuvat laatimis- tai päivittämishetkellä käytettävissä olleeseen tietoon sekä tällöin voimassa olleisiin määräyksiin. OVA-ohjeita saa kopioida VAIN omaan käyttöön. OVA-ohjeita ei saa sellaisenaan käyttää tuoteselosteena tai käyttöturvallisuustiedotteena, niiden asemasta tai niiden liitteenä tai muuna vastaavana asiakirjana. Ohjeet laatinut asiantuntijaryhmä ja Työterveyslaitos eivät ole vastuussa tietojen perusteella tehdyistä toimenpiteistä.



OVA-etusivulle

Päivitetty 10.12.2015.
Näitä ohjeita kehitetään jatkuvasti ja kaikki palaute on tervetullutta. Lähetä palautetta.
© Työterveyslaitos