Tapaturmavaaralliset työt
Vesihuoltolaitosten piiriin kuuluvilla työpaikoilla sattuneista tapaturmista merkittävä osa tapahtuu laitosten ja toimistojen ulkopuolella kaivannoissa ja muissa ulko-olosuhteissa. Yleisimmät tapaturmatyypit olivat liukastumiset, nyrjähdykset, venähdykset, puristumiset, viiltohaavat ja roska silmään. Loukkaantunut kehon osa on useimmissa tapauksissa sormi, jalka, jalkaterä, kantapää, käsivarsi, ranne, olkapää, selkä ja silmä.
Kaikki toimialat mukaan lukien tyyppitapaturmien aiheet ovat A-tikastapaturma, työtasolta putoamiset rakennustöissä, kulmahiomakoneella sattunut tapaturma ja kaivannon sortumasta aiheutunut tapaturma.
Työturvallisuuden edistäminen lähtee hyvästä suunnittelusta, jossa ihmisen toiminta suhteessa työympäristöön on otettu huomioon joustavasti. Työturvallisuutta edistetään kehittämällä työympäristöä ja ymmärtämällä sekä ohjailemalla ihmisen käyttäytymistä. Lähtökohtana kehittämiselle on riskien ja työympäristön arviointi. Tapaturmien ja vaaratilanteiden tutkiminen ja niistä oppiminen edistävät työturvallisuutta.
Kaikki altaan huolto- ja korjaustöihin osallistuvat kutsutaan palaveriin ennen töiden aloittamista. Palaverissa käydään läpi turvallisuus- ja työohjeet sekä työn aikataulu (kts. allastyökaavake). Suoritettavien töiden osalta tehdään riskiarvioinnit ja laaditaan arvioinnin perusteella mahdollisesti tarvittavat kyseisiä töitä koskevat erilliset turvaohjeet. Kartoitetaan, mitä turva- ja työvälineistöä kyseisen työn suorituksessa tarvitaan. Sovitaan, ketkä hoitavat turvalaitteet, työvälineet, valaisimet, nostimet ym. tarvittavan materiaalin työkohteeseen.
Palaverissa sovitaan myös kunkin työhön osallistuvan ”rooli” suoritettavan työn aikana, eli mitä kukin tekee tai valvoo. Periaatteena on, että ylhäällä on sama määrä henkilöitä kuin on altaassa työskenteleviä. Altaan huoltotyössä pitää aina olla vähintään kaksi henkilöä yhdessä työskentelemässä. Yksintyöskentely on kielletty. Jos työhön osallistuu muita ulkopuolisia henkilöitä, jotka eivät ole ennen työskennelleet altailla, niin heille on annettava perehdytys normaalin käytännön mukaisesti.
Allastöissä tarvittavat turvalaitteet ja suojavälineet
- Allashissi
- Muut nostimet ja nostinpalkit
- Henkilönostoon sopivat paarit nostureineen ja nostovarusteineen
- Kumivene ja pelastusliivit (töissä, joissa allasta ei tyhjennetä kokonaan)
- Kaasumittarit esim. happi- ja rikkivetypitoisuuksien tarkkailuun
- Lisäilmapuhaltimet letkuineen
- Kypärät, turvavaljaat ja -köydet
- Suojavaatteet, kumisaappaat ja käsineet
- Aerosolia ja roiskeita muodostaviin pesutöihin P3-luokan hiukkassuodattimella varustettu hengityssuojain, suojalasit tai kasvovisiiri
- Kaasuvaarallisiin työkohteisiin asianmukaiset kaasusuodattimet hengityssuojaimeen (esim. ABEK-suodatin poistaa useimmat kaasut)
- Paineilmalaitteet käyttöön, jos happipitoisuus on alle 17 %
- Lisävalaisimet sekä tasku- ja otsalamput
- Puhelimet sekä radiopuhelimet ylhäällä / alhaalla olevien henkilöiden yhteydenpitoon
- Työmaa-alueen sulkemiseen aidat ja muut merkintävälineet
- Varavoimakone (aggregaatti) sähkökatkon varalle (mm. akkukäyttöisen henkilönostimen akun lataamiseen)
Työturvaohjeet
Huolto- ja korjaustyötä ei saa aloittaa ennen kuin laitoksen esimies/työnjohtaja antaa siihen luvan. Muut kuin työhön nimetyt henkilöt eivät saa koskea mihinkään kyseisen allasosaston laitteistoihin työn aikana. Tästä on tiedotettava niitä henkilöitä, jotka eivät ole osallisina kyseisessä työssä ja joilla on kuitenkin mahdollisuus tehdä laitoksen prosessiin ohjausmuutoksia.
Käyttöhenkilöstö hoitaa kaikki allasosaston laitteet sellaiseen tilaan, että huoltotyö voidaan turvallisesti aloittaa. Lukitaan sekoittimien ja pumppujen turvakytkimet, suljetaan luukut ja venttiilit. Varmistetaan, ettei mitään laitteita voida vahingossa ottaa käyttöön.
Kun altaiden reunoilta joudutaan poistamaan kaiteita, työn suorittavilla henkilöillä on oltava turva-valjaat päällä ja kytkettynä valjaslenkkeihin. Kaiteiden poiston jälkeen kyseinen alue on eristettävä turva-aidoin. Kaiteettomalla alueella liikkuminen ilman turvavaljaita ja turvaköyttä on kielletty. Moottorikäyttöisillä ajoneuvoilla ajaminen allastiloissa on kielletty!
Asennetaan tarvittavat nosto- ja turvalaitteet paikoilleen. Tehdään allashissin, nostimien ja muiden turvavälineiden tarkastukset ja laitetaan merkinnät tarkastuspöytäkirjaan. Jos työhön tulee tauko (esim. yö), niin allashissi ja muut turvavälineiden asennukset ja kiinnitykset on tarkastettava uudelleen ja merkittävä tiedot tarkastuspöytäkirjaan.
Kun allas on tyhjennetty, altaan pohjalle laitetaan lisäilmapuhallukset käyntiin. Ilma on johdettava letkuilla alas altaan pohjalle lähelle kulloistakin työkohdetta.
Mitataan ilman kaasut ja hapen riittävyys altaasta läheltä pohjaa laskemalla mittari esim. narun varassa alas ennen kuin työskentely altaassa aloitetaan. Varmistetaan vielä, että kaikki suoritettavaa työtä varten tarvittavat nostimet, turvavarusteet ja työvälineet ovat paikollaan.
Altaaseen menevillä pitää olla ainakin suojavaatetus, kaasumittarit, puhelimet, käsivalaisimet ja kypärissä otsalamput sekä kypärät päässä ja turvavaljaat päällä. Suojavarusteita ei saa riisua pois altaassa työskentelyaikana.
Ylätasolla ei saa pitää mitään ylimääräistä tavaraa ja järjestys on muutenkin oltava koko ajan hyvä. Kaikkien on oltava tarkkoina, ettei mitään tavaraa tai työkaluja pääse putoamaan altaaseen ja siellä työskentelevien päälle.
Yhteyden pito alhaalla työskenteleviin on tärkeää. Pitää aina varottaa alhaalla olevia, kun ylätasolla siirretään joitain tavaroita. Käytetään radiopuhelimia.
Tavaroiden nostot ja laskut on tehtävä huolellisesti. Riippuvan taakan alle meneminen on ehdottomasti kielletty.
Kun huolto- ja korjaustyöt on saatu päätökseen, kaikki allastilan kaiteet ja muut turvavarusteet on asennettava heti paikoilleen ja tarkastettava kiinnitykset.
Allasta ei saa ottaa käyttöön, ennen kuin edellä mainitut tarkastukset on suoritettu ja allastila on todettu turvamääräykset täyttäväksi ja että huollolta on saatu käyttöönottolupa.
Jos huoltotyön aikana ilmenee ennalta suunnittelematon uusi työ, joka sisältää riskejä, niin siitä on tehtävä oma riskikartoituksensa ja työturvallisuus suunnitelmansa, joka on liitettävä ennalta tehtyyn työturvallisuus suunnitelmaan.
Toiminta mahdollisissa poikkeustilanteissa
Sähkökatkotilanne:
- Jos altaan tyhjennysputken venttiilit ovat auki ja alhaalla työskennellään (esim. altaan pesu käynnissä), niin tyhjennysputken venttiilit on suljettava välittömästi. Ennakkoon on sovittava, kuka tai ketkä hoitavat sulkemisen.
- Ennakkoon on suunniteltava ja varauduttava, millä keinoin altaaseen jääneet henkilöt saadaan nostettua ylös, jos sähkökatkosta tulee pitkä tai jos henkilönostoon tarkoitettu allashissi rikkoontuu.
Tapaturma tai sairauskohtaus:
- Suoritetaan tarvittavat ensiaputoimet.
- Jos on kyse putoamisesta aiheutuneesta loukkaantumisesta, niin on harkittava hyvin tarkkaan, voiko uhria lähteä siirtämään.
- Vakavassa tapaturmassa tai sairauskohtaustapauksessa hälytetään nopeasti ammattiapua tapahtumapaikalle.
Palohälytys:
- Palohälytyksen tullessa kaikki tulevat välittömästi ylös altaasta niin nopeasti kuin on mahdollista.
- Ylhäällä olevat avustajat eivät saa poistua ennen kuin kaikki henkilöt on saatu pois altaasta.
- Tänä aikana joku ylhäällä olevista selvittää, mistä ja mistä suunnasta palohälytys tulee ja minkä hätäpoistumisreitin kautta poistutaan kokoontumispaikalle.
Allastyökaavake
Henkilönostoissa keskeisiä vaaroja ovat työntekijöiden putoamiset, henkilönostimen kaatumiset sekä putoavat että kaatuvat esineet.
Työntekijöiden putoamisvaarojen syitä ovat turvavaljaiden käyttämättömyys, nostokorista poistuminen työn aikana, työskentely nostokorin kaiteella, työskentelytason puutteellinen putoamissuojaus tai henkilönostoon sopimattoman nostolaitteen käyttäminen.
Henkilönostimen kaatumiset johtuvat usein nostimen virheellisestä käytöstä mm. tuennan osalta. Myös monesti henkilönostimessa ollut vika tai vaurio on ollut tapaturman syynä.
Henkilönostojen turvallisuus varmistetaan eri osapuolten yhteistyöllä. Henkilönostojen valmistelussa, suunnittelussa ja toteuttamisessa sekä henkilönostolaitteen tilaamisessa että vuokraamisessa, käytön opastuksessa ja itse käytössä on otettava huomioon nostotöiden turvallisuus.
Henkilönostojen turvallisuus varmistetaan työmaalla
Käyttämällä henkilönostoissa tähän tarkoitukseen valmistettuja nostolaitteita
Erityistilanteissa voidaan käyttää tavaroiden nostamiseen suunniteltuja ja valmistettuja tiettyjä nostolaitteita, jos henkilönostimen tai muun työmenetelmän käyttö ei ole tarkoituksenmukaista tai turvallista.
Valitsemalla työhön soveltuva henkilönostin
Tällöin otetaan huomioon työmaan ja työn vaatimat olosuhteet henkilönostimen käytössä. Henkilönostimen valinnassa otetaan huomioon mm. Työskentelykorkeus ja -ulottuma, korikuorma sekä nostimen siirtotarpeet työmaalla. Samoin otetaan huomioon maapohjan tai muun alustan kantavuus ja tasaisuus.
Suunnittelemalla henkilönostot
Henkilönostosta laaditaan ennen nostotyön aloittamista suunnitelma, jossa on otettu huomioon nostotyön riskit ja yleiset olosuhteet. Suunnitelma käydään läpi nostotyöhön osallistuvien kanssa.
Tarkastamalla työmaalle tulevat henkilönostimet
Työmaalla tuotavalle henkilönostimelle tehdään ennen nostotyön aloittamista käyttöönottotarkastus, jossa erityisesti varmistetaan, että henkilönostin on ominaisuuksiltaan työmaan käyttötarpeiden mukainen ja sille on tehty turvallisuusmääräyksissä vaaditut muut tarkastukset (mm. Määräaikaistarkastukset).
Opastamalla työntekijät henkilönostimen käyttöön
Henkilönostimen turvallinen käyttö edellyttää, että henkilönostimen käyttäjät osaavat oikeat ja turvalliset työmenetelmät ja tuntevat työn riskit. Opastuksen on oltava suunnitelmallista ja dokumentoitua.
Varmistamalla henkilönostojen turvallisuus ennen töiden aloittamista
Henkilönostimen käyttöönoton yhteydessä on varmistettava vielä, että henkilönostin vastaa tarkastusten edellyttämää kuntoa ja työskentelyolosuhteet ovat turvallisia. Samoin kokeillaan henkilönostimen hallinta- ja turvalaitteiden toiminta.
Seuraamalla henkilönostimen kuntoa ja turvallisuutta työn aikana
Normaalin valvonnan ohella työmaan viikoittaisissa kunnossapitotarkastuksissa seurataan henkilönostimen kuntoa ja turvallisuutta. Henkilönostimen käyttäjän on päivittäin ja tarvittaessa muutoinkin ennen työn alkua kokeiltava henkilönostimen toiminta.
Huolehtimalla henkilönoston aikana työskentelyn turvallisuudesta
Työnaikana tarkkaillaan lähiympäristön tapahtumia ja nostotyön yleisiä edellytyksiä sekä henkilönostimen toimintaa. Työskentelyä henkilönostimen ulottuma-alueen äärirajoilla vältetään. Jos henkilönostimeen tulee vikaa tai toimintahäiriöitä, niin työ keskeytetään ja jatketaan vasta sen jälkeen, kun vika on korjattu tai toimintahäiriön syy on selvitetty.
Huolehtimalla henkilönoston aikana putoamissuojauksesta
Työssä on noudatettava korissa työskentelyn turvallisuusmääräyksiä. Työnjohdon on valvottava määräysten noudattamista. Henkilönoston aikana työskennellään korin pohjalla. Korin kaiteelle ei kiipeillä henkilönoston aikana. Henkilönostinta ei käytetä myöskään kulkutienä. Henkilönostimen korista ei poistuta nostimen ollessa ylös nostettuna. Turvavaljaiden käyttö henkilönoston aikana on osa työntekijöiden putoamissuojausta. Lisäksi on huolehdittava, että turvavaljaat on kiinnitetty luotettavasti.
Lainsäädäntö
Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (1101/2010)
Valtioneuvoston päätös henkilönostoista nosturilla ja haarukkatrukilla (793/1999)
Käyttöasetuksen soveltamissuosituksia (pdf) (Työsuojeluhallinto)
Lisää aiheesta
Siirrettävät henkilönostimet (pdf) (Aluehallintovirasto)
Henkilönostojen turvallisuuden varmistaminen (pdf) (Tapaturmavakuutuslaitosten liitto)
Turvallisuusopas ajoneuvonosturin kuljettajalle (pdf) (Työturvallisuuskeskus)
Maankaivuutyöt
- Ota selvää kaapeleiden, johtojen ja putkistojen sijainnista ennen kaivuutyöhön ryhtymistä.
- Huolehdi, että kaivanto tuetaan suunnitelmien mukaisesti.
- Jos kaivantoa ei tueta, varmista, että kaivannon luiskat kaivetaan maan laatuun ja olosuhteisiin nähden riittävän loiviksi tai porrastaen.
- Muista, että sortumavaara kasvaa sateen, kuivumisen, roudan sulamisen ja tärinän johdosta. Erityistä huolellisuutta on noudatettava myös kaivettaessa löysää maata tai 2 metriä syvempää, kapeaa kaivantoa.
- Pidä ajoneuvot ja koneet riittävällä etäisyydellä kaivannon reunasta ja läjitä kaivumaat riittävän kauaksi. Huolehdi tarvittaessa, että kaivantojen ympärillä on putoamissuojaukset ja vaara-alueen merkintä.
- Tutustu koneiden ja laitteiden käyttöohjeisiin ja kiinnitä jatkuvasti huomiota niiden kuntoon. Älä käytä viallista konetta.
- Kiinnitä huomiota kaluston havaittavuuteen ja henkilöiden liikkumiseen vaaranalaisissa paikoissa. Vältä turhaa oleskelua työkoneiden läheisyydessä, äläkä mene koneiden työskentelyalueelle niin, ettei kuljettaja näe sinua.
- Järjestä kaivantoon kunnolliset nousu- ja kulkutiet.
- Käytä tarpeellisia henkilönsuojaimia: Suojakypärä ja turvajalkineet työskenneltäessä ajoneuvojen ja koneiden vaara-alueella. Suojaava, selvästi erottuva vaatetus (varoitusvaatetus tai turvaliivi).
Louhintatyöt
- Tutustu koneiden ja laitteiden käyttöohjeisiin ja kiinnitä jatkuvasti huomiota niiden kuntoon. Älä käytä viallista konetta.
- Ilmoita porauksen yhteydessä havaitsemistasi halkeamista ja ruhjeista räjäytystyön johtajalle.
- Peitä louhintakenttä huolellisesti ennen räjäytystä.
- Noudata varovaisuutta räjäytysaineiden käsittelyssä ja varastoinnissa. Siirrä käyttämättä jääneet räjäytystarvikkeet välittömästi turvalliseen paikkaan ja tuhoa räjähtämättä jääneet panokset määräysten mukaisesti.
- Varmista, ettei vaara-alueella liiku ihmisiä.
- Käytä tarpeellisia henkilönsuojaimia: Suojakypärä, suojakäsineet ja turvajalkineet. Suojaava, selvästi erottuva vaatetus. Kuulo- ja silmäsuojaimet porattaessa.
Lainsäädäntö
Lisää aiheesta
Maa- ja vesirakentajan turvaksi (TKK)
Vaara vaanii kaivannossa -tutkimushankkeen loppuraportti (pdf) (Liikennevirasto)
Maa- ja vesirakentajan turvaksi (TTK)
RIL 263-2014 Kaivanto-ohje
Asennus- ja huoltotöiden yhteydessä joudutaan usein siirtymään paikasta toiseen. Liikkuessa työpaikoille tai työtehtävien aikana liikenteessä työntekijöiden on noudatettava yleisiä liikenneturvallisuusmääräyksiä.
Työliikenteen riskien kartoitus on osa työpaikan riskien kartoitusta. Työ- ja työasiamatkojen liikenneturvallisuus on työturvallisuuden kannalta keskeinen asia. Monet työtehtävät edellyttävät paljon liikkumista, ja työliikenteen suhteellinen osuus työajasta onkin viime vuosikymmeninä kasvanut.
Liikenteessä liikkuminen ajoneuvolla on monille työpäivän vaarallisinta aikaa. Työliikennevahingot ovat usein seurauksiltaan vakavampia kuin työpaikalla sattuneet vahingot. Niissä myös menetetään huomattavasti enemmän työpäiviä kuin työtapaturmissa.
Yleisillä teillä ja kaduilla tehtävien töiden työturvallisuus
Liikennevirasto vaatii yleisillä teillä työskenneltäessä tie- tai katuturva 1 pätevyyden, myös useissa kunnissa kaikilla teillä, kaduilla tai yleisillä alueilla työskentelevillä henkilöillä on oltava vastaava pätevyys. Vastuuhenkilöillä, suunnittelijoilla ja tarkastajilla tulee olla tie- tai katuturva 2 pätevyys.
Monet kaupungit ovat ottaneet omaksi vaatimustasokseen tilapäisten liikennejärjestelyiden osalta Suomen kuntatekniikan yhdistyksen julkaisun 1/2013: Tilapäiset liikennejärjestelyt katu- ja yleisillä alueilla. Lisäksi löytyy kuntakohtaisia ohjeistuksia, esimerkkinä Tampere: Työt katu- ja muilla yleisillä alueilla. Katuluvan lupaohjeet ja -ehdot (pdf).
Lisää aiheesta
Vesi- ja ympäristöhuollon oppimisympäristöjen turvallisuusopas (pdf) (Opetushallitus)
Työsuojelu veneiden käytössä (Ympäristöministeriö)
Verkostotyöt: Vesistökaapelityöt (pdf) (TTK)
Liikennekasvatus (Liikenneturva)
Liukastumiset, kompastumiset ja kaatumiset ovat yleisiä kaikilla aloilla raskaasta teollisuudesta toimistotyöhön. Niiden on havaittu olevan suurin syy työtapaturmiin monessa maassa. Tapaturmariskit ovat suurempia pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. Yksinkertaiset torjuntatoimenpiteet voivat vähentää liukastumis- ja kompastumistapaturmien mahdollisuutta.
Liukastumis- ja kompastumistapaturmien torjuntaan liittyviä vaatimuksia
- Mahdollisuuksien mukaan on varmistettava, että työpaikalle tulee tarpeeksi luonnonvaloa ja että siellä on riittävä keinotekoinen valaistus työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden suojaamiseksi
- On varmistettava, että työpaikan lattioilla ei ole vaarallisia kohoumia, reikiä tai kaltevia pintoja ja että lattiat ovat kiinteät ja vakaat eivätkä ne ole liukkaita
- On käytettävä turvallisuusmerkintöjä sellaisissa paikoissa, joissa vaaroja ei voida välttää tai vähentää riittävästi muiden torjuntatoimenpiteiden avulla
- On käytettävä henkilösuojaimia (esim. turvajalkineita) silloin, kun riskejä ei voida välttää muilla tavoin. Niiden on oltava mukava käyttää ja hyvin huollettuja eivätkä ne saa lisätä muita riskejä
- On noudatettava lainsäädännön periaatteita, kuten riskien arviointi ja ehkäisy; useampia työntekijöitä koskevien toimenpiteiden asettaminen etusijalleriskien torjunnassa; tiedon ja koulutuksen antaminen, yhteistyö työntekijöiden kanssa ja työturvallisuuden koordinointi alihankkijoiden kanssa. Työntekijöiden tietämyksen avulla voidaan havaita riskitekijöitä sekä löytää niihin toimivia ratkaisuja.
Myös työntekijöillä on velvollisuus tehdä yhteistyötä ja huolehtia omasta ja muiden turvallisuudesta koulutuksessa annettujen ohjeiden mukaan. Kaikkia olisi rohkaistava myötävaikuttamaan työterveyden- ja turvallisuuden parantamiseen.
Hyviä keinoja liukastumis- ja kompatumistapaturmien torjumiseksi
Hyvä järjestys
Järjestyksen puutteet ja yleinen epäsiisteys ovat yleinen syy liukastumisiin ja kompastumisiin. Pidä työympäristö järjestyksessä ja siistinä sekä lattiat ja kulkutiet vapaina esteistä. Poista roskat säännöllisesti, niin etteivät ne kasaudu työpaikalle.
Siivous ja huolto
Säännöllinen siivous ja huolto vähentävät riskejä. Roskat on poistettava säännöllisesti ja työalueet pidettävä puhtaina. Siivousmenetelmien ja –välineiden on oltava käsiteltävälle pinnalle soveltuvia. Pidä siivous- ja huoltotyön aika huoli siitä, että et aiheuta uusia liukastumisen ja kompastumisen riskejä.
Valaistus
Varmista hyvä valaistuksen taso sekä valojen toiminta ja suunta, jotta kaikki lattian alueet on tasaisesti valaistu ja jotta kaikki mahdolliset vaarat, esim. kulkuesteet voi nähdä helposti. Valaistustason on sallittava turvallinen kulku tilojen läpi. Ulkona sijaitsevien työpaikkojen on oltava riittävästi valaistuja.
Lattiat
Lattioiden kunto on tarkastettava säännöllisesti, ja ne on tarvittaessa huollettava. Liukastumis- ja kompastumisriskejä ovat reiät, halkeamat ja irralliset matot. Kaikissa paikoissa lattian pinnan olisi oltava suoritettavaan työhön sopiva, esim. sen on oltava öljyä ja tuotantoprosesseissa käytettäviä kemikaaleja hylkivä. Lattioiden pinnoittaminen tai kemiallinen käsittely voi vähentää liukastumisen riskiä. Lattiat on pidettävä puhtaina.
Portaat
Monet tapaturmat sattuvat portaissa. Kaiteet, kitkaa lisäävät päällysteet askelmilla, hyvä näkyvyys ja askelmien etureunoille kiinnitetyt kitkanauhat sekä riittävä valaistus torjuvat liukastumisia ja kompastumisia portaissa. Kulkutason korkeuksien muutoksia, kuten ramppeja, on usein vaikea huomata. Ne on merkittävä selvästi käyttämällä asianmukaisia turvallisuusmerkintöjä.
Läikkyneet nesteet
Siivoa läikkyneet nesteet välittömästi käyttämällä sopivaa puhdistusmenetelmää (kemiallista käsittelyä voidaan tarvita). Käytä varoitusmerkintöjä paikoissa, joissa lattia on märkä ja järjestä vaihtoehtoiset kulkutiet. Selvitä mikä on aiheuttanut nesteen läikkymisen tai vuodon – voidaanko työmenetelmiä muuttaa niiden vähentämiseksi?
Esteet
Erilaiset esteet olisi mahdollisuuksien mukaan poistettava kompastumisen estämiseksi. Jos estettä ei voida poistaa, olisi käytettävä sopivia erottavia aitoja ja/tai varoituksia.
Kaapelit ja johdot kulkuteillä
Sijoita laitteet niin, että kaapelit eivät mene jalankulkureittien yli. Jos tämä ei onnistu, kiinnitä kaapelit turvallisesti kulkuteiden pintaan.
Jalkineet
Työntekijöillä on oltava jalkineet, jotka soveltuvat heidän työympäristöönsä. Ota huomioon työn tyyppi, lattian pinta, tyypilliset lattian olosuhteet sekä kengänpohjan kitkaominaisuudet.
Ulkona sijaitsevat työpaikat
Ulkona sijaitsevat työpaikat on järjestettävä niin, että liukastumisen ja kompastumisen riskit on minimoitu, esim. liukastumisia estävät toimenpiteet jääolosuhteissa ja sopivat jalkineet.
Lisää aiheesta
Työhön liittyvien liukastumisten ja kompastumisten ehkäisy (EU-OSHA)
Näytteenotossa tapaturmavaaran muodostavat liikkumisesta tulevat vaarat kuten kompastumiset, liukastumiset, altaisiin tai muuhun veteen putoamiset ja kastumisen aiheuttama kylmettyminen sekä liikenteestä aiheuttavat onnettomuusvaarat.
Turvallisin näytteenotto tehdään suoraan vesihanasta. Jos hananäytteenotto ei ole mahdollista, niin muunlainen näytteenotto pitää järjestää turvalliseksi. Näytteenotosta on syytä ilmoittaa etukäteen kohteen valvojalle, jotta tarvittavat turvallisuustoimenpiteet voidaan tehdä. Jos näytteenotto pitää tehdä avonaisella altaalla tai muualla, missä on hukkumisvaara tai muu suuri tapaturmariski, niin työhön pitää varautua turvallisuusvarustein ja työ on tehtävä työparin valvonnassa.
Työpaikassa, jossa on veden varaan joutumisen johdosta hengen tai terveyden vaara, tulee sopivassa paikassa olla aina saatavilla pelastautumisvälineet (Työturvallisuuslaki 738/2002 ja Pelastuslaki 379/2011).
Vesihuoltolaitoksella olevalle näytteenottopaikalle tulee olla helppo pääsy eikä paikka saa olla suojakaiteeton. Puhdistamoilla on varsinkin talvella suuri liukastumisvaara, kun altaista nouseva vesihöyry jäätyy kulkutasoille. Myös eri kemikaalien kuten polymeerien käsittelytiloissa on liukastumisvaara, koska lattialle jäänyt aine ei kovin helposti poistu pesemällä. Lisäksi on syytä varoa erityisesti ilmastusaltaita, sillä niissä kupliva vesi ei kannata ja altaissa on virtauksia, joten niistä voi olla vaikea päästä pois.
Suljetuissa näytteenottotiloissa saattaa olla höyrystyneenä myrkyllisiä tai palavia kaasuja tai hapen puutetta voi ilmetä. Näissä tiloissa pitää toimia erityisten toimintaohjeiden mukaisesti (katso Suljetut tilat ja säiliöt).
Jätevesistä ja -lietteistä näytettä otettaessa on myös biologisten altisteiden aiheuttama tautivaara, joka pitää huomioida suojaamalla huolellisesti varsinkin kädet (katso Biologiset vaarat).
Työsuojelu vesi- ja ympäristönäytteenotossa ja hydrologisissa mittauksissa
Lisätietoja työsuojeluohjeista soveltuen vesi- ja ympäristönäytteenottotehtäviin ja maastossa suoritettaviin hydrologisiin mittauksiin löytyy ympäristöministeriön oppaasta. Sieltä löytyvät tarkemmat tiedot mm. näytteenottotyössä tarvittavista pelastautumisvälineistä, turvallisuusvarusteista ja suojavaatteista.
Lisää aiheesta
Työsuojelu vesi- ja ympäristönäytteenotossa ja hydrologisissa mittauksissa (pdf) (Ympäristöministeriö)
Onnettomuuksien ehkäisy (Työsuojeluhallinto)
Raskaasta työstä johtuva kuormitus lisää tuki-ja liikuntaelinsairauksien vaaraa. Riskit liittyvät usein raskaiden taakkojen nostamiseen ja siirtämiseen (niiden yhteydessä sattuu joka neljäs työtapaturma). Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat maassamme yleisin sairauspoissaolojen syy. Raskas työ voi aiheuttaa haitallista kuormitusta myös hengitys- ja verenkiertoelimistölle.
Työnantaja vastaa työn turvallisuudesta. Jos käsin tehtäviä nostoja ja siirtoja ei voida välttää, työnantajan on vaarojen vähentämiseksi annettava työntekijöille nosto- ja siirtoapuvälineitä ja työpisteet on järjestettävä niin, että nostot ja siirrot ovat mahdollisimman turvallisia. Tässä on huomioitava muun muassa taakan ja työympäristön erityispiirteet, tarvittava fyysinen ponnistus ja koko työtoiminnan asettamat vaatimukset.
Taakkojen käsittelyyn liittyviä terveydellisiä haittoja ja vaaroja ehkäistäessä on lähtökohtana järjestelmällinen työn ja materiaalinkulun tarkastelu yhteistyössä työnantajan, työntekijöiden ja työpaikana työsuojelu- ja työterveyshenkilöstön kanssa. Tämä edellyttää tuotannon hallinnan ja ohjauksen kannalta linjaorganisaation eri tasojen informointia ja sitoutumista.
Nostotöiden riskien poistaminen ja vähentäminen
Nostotöihin liittyvien riskien poistamiseen ja vähentämiseen voidaan käyttää kolmivaiheista lähestymistapaa:
1. Opetus ja harjaannuttaminen
Nosto-opetuksessa taakkojen käsittelytekniikat ovat yleensä muodostaneet opetusrungon. Työntekijöille on korostettava myös oman kunnon ja lihasten toimintakyvyn merkitystä taakkojen käsittelyn kuormitusvaatimuksiin verrattuna. Taakkojen käsittelyyn liittyvä opetus ja harjaannuttaminen on jatkuva prosessi. Sen säännölliset toteutussuunnitelmat tulisi liittää niiden työpaikkojen työsuojelun toimintaohjelmaan, jossa nostotyötä tehdään säännöllisesti.
2. Apuvälineet
Nostojen helpottamiseksi työntekijöiden käyttöön annetaan asianmukaisia noston ja siirron apuvälineitä. Vaihtelevat taakkojen käsittelytapahtumat edellyttävät usein käyttösovelluksiltaan nostoon ja taakkaan sopivan apuvälineen valintaa. Nostoapuvälineestä saatava kuormitusta keventävä hyöty varmistetaan asianmukaisella käyttökoulutuksella ja käytön perusteluilla. Työntekijöillä on velvollisuus käyttää saatavilla olevia apuvälineitä ottamalla huomioon työn kuormitusriskit sekä oma ja toisten terveys ja turvallisuus.
3. Työn suunnittelu
Nostotyön käytännön piirteitä tarkastellaan yksilön, organisaation ja hallinnon kannalta. Yksilöllisillä työkäytännöillä tarkoitetaan materiaalin liikuttamiseen tarvittavien työkokonaisuuksien ja liikkeiden nopeutta ja tarkkuutta. Organisaatioon ja hallintoon liittyvät työkäytännöt sisältävät työpaikan henkilöresurssit ja työn suorittamistavat (vuorojen pituus, työnkierto) sekä asiantuntijaorganisaatioiden (työsuojelu, työterveyshuolto) tarjoamat tukipalvelut.
Työtehtävän ja työtilan ominaisuuksiin kuuluvat mm. Työtilan muoto, nostamisen kesto ja toistuvuus, työympäristön lämpötila, valaistus ja kosteus. Nostotyötä tekevän ominaisuudet kattavat niin fyysiset kuin psyykkiset voimavarat, joita koulutuksella ja kokemuksella voidaan vahvistaa. Myös terveydentila ja vapaa-aikana erityisesti oman kunnon ylläpitämiseksi suunnatut harrasteet vaikuttavat työn vaatimusten täyttämiseen.
Nostotyöstä aiheutuvien kuormitusriskien arviointi ja seuranta voidaan liittää työsuojelun toimintaohjelmaan jatkuvaksi toiminnaksi. Terveellisen ja turvallisen nostotyöpaikan luominen edellyttää työpaikan koon, nostotyön sisällön ja kuormitusongelmien laajuuden mukaista moniammatillista yhteistyötä työnantajan, työntekijöiden, työterveys- ja työsuojeluasiantuntijoiden kesken.
Lisää aiheesta
Nostot käsin (Työsuojeluhallinto)
Turvallisuusasiat nostotöiden suunnittelussa (doc)
Vesihuoltolaitoksilla painevesitöitä tehdään esimerkiksi säiliöiden pesemisessä sekä putkien aukaisussa.
Riskit syntyvät korkeiden paineiden ja mahdollisesti leikkaavien vesisuihkujen lisäksi työn rasittavuudesta sekä usein vaativista työympäristöistä. Työkohteissa on usein epäpuhtauksia, kuten myrkyllisiä kaasuja ja mikrobeja. Painevesityön vaaratilanteet aiheutuvat laitteiden vioista, laitteiden väärästä käyttämisestä, puutteellisesta työnsuunnittelusta sekä virheistä työnjohtamisessa.
Yleisimmät painevesityössä syntyneet vammat ovat vesisuihkujen aiheuttamat ruhje- ja leikkautumisvammat, silmävammat sekä kuulovammat.
Tärkeimmät tekijät painevesityöskentelyn turvallisuudessa
- Työn ja työkohteen vaarojen kartoitus ennen työn aloittamista
- Työntekijän perehdytyksestä huolehtiminen
- Suojavarusteiden kunnon tarkistaminen
- Laitteistojen tarkistus
- Kirjallisten ohjeiden läpikäynti ja huoltojärjestelmät
- Suoja-alueen järjestäminen ja työskentelystä tiedottaminen
- Telineiden ja työtasojen tarkastukset
- Muille alueella työskentelevien tiedottaminen
Tarvittavat suojaukset
- Silmäsuojat
- Kuulonsuojaimet (soveltuvuus muiden suojaimien kanssa työskentelyyn)
- Kypärä tai muu pään peittävä suojaus
- Hengityssuojaimet tarpeen vaatiessa
- Vedenpitävä ja painevesityöhön soveltuva suojavaate
- Työhön sopivat turvajalkineet
Turvalliset työskentelytavat
- Suoja-alueet
- Työstä tiedottaminen
- Ennen asennusta ja työn jälkeen letkujen paineettomuuden varmistaminen
- Vesisuihkujen suuntaaminen
- Letkujen esteettömyydestä huolehtiminen
- Ympäristön tarkkailu erityisesti korkeapainetöissä
Ohjeistusta ratu-menetelmäohjeissa
Ratu 1188-s säiliöiden sisäpuolinen painepesu. Rakennustieto oy. 1999
ratu 1189-s putkien aukaisu painevesityönä. Rakennustieto oy. 1999
ratu 82-0207 vesipiikkaus. Rakennustieto oy. 1999
Lisää aiheesta
Painevesitöiden turvallisuus (pdf) (Rakennustieto)
ATEX (atmosphères explosibles) työolosäädökset koskevat kaikkia niitä työnantajia, joiden työntekijät voivat joutua alttiiksi palavista nesteistä, kaasuista tai pölyistä aiheutuvalle räjähdysvaaralle. Räjähdysvaarallisia kohteita ovat varsinkin jätevesilietteen mädättämöt, osittain myös kaivot ja säiliöt ja kemikaalivarastot.
Jätevesilietteen mädätyksessä muodostuu syttymis- ja räjähdysvaarallisia kaasuja kuten metaania ja vetyä. Varsinkin hapettomissa tiloissa voi esiintyä myös ammoniakkia, häkää, rikkivetyä ja muita pelkistyneitä rikkiyhdisteitä sekä typpeä. Nämä kaasut saattavat vapautua työtilojen ilmaan avattaessa prosesseja tai kulkeutua vuotoilman mukana. Lisäksi voi olla tiloja, joissa on räjähdysvaarallisia nesteitä ja pölyjä. Kemiallisen aineen palo- ja räjähdysvaarallisia ominaisuuksia ovat sen räjähtävyys, hapettavuus ja syttyvyys. Alla olevilla turvamerkeillä varoitetaan muita räjähdysvaarasta.
- Räjähdysvaarallisissa tiloissa työskentelyyn tarvitaan erillinen työ- ja toimenpidelupa (katso ex-työlomake). Esimiesten tulee luoda turvallisen toiminnan edellytykset ja käytännössä seurata ja varmistaa, että turvallisesti myös toimitaan.
- Tiloissa työskentelevät tekevät turvallisuuden varmistamiseksi kaikki ne toimenpiteet, jotka kulloisessakin tilanteessa ovat tarpeen ja joista on ohjeissa sovittu.
- Tulenteko, kipinöivät työt ja muut kuumat pinnat ovat ehdottomasti kiellettyjä räjähdysvaaran alueella ilman erillistä lupaa.
- Räjähdysvaarallisissa työkohteissa tilojen, koneiden, laitteiden, työkalujen, vaatteiden, henkilösuojainten ja muiden varusteiden täytyy on Ex-merkittyjä, ettei niistä pääse muodostumaan mekaanista tai staattista sähköä (ATEX-laitedirektiivi 1994/9/EY).
- Räjähdysvaarallisiin tiloihin mentäessä on otettava mukaan kaasuhälyttimet, jotka tarvittaessa varoittavat palavista kaasuista, kohonneesta häkä- ja rikkivetypitoisuudesta tai hapen puutteesta (katso taulukko Suljetut tilat ja säiliötyö -sivulta).
- Ennen töiden aloittamista työntekijän on varmistettava, ettei vaaraa aiheuttavaa kaasua esiinny työkohteessa tai sen välittömässä läheisyydessä eli tuuletus on hoidettuna.
Laitteen asiakirjat ja merkinnät
CE-merkinnän lisäksi laitteisiin on kiinnitettävä räjähdyssuojauksen erityismerkintä, joka sisältää Ex-merkin sekä laitteen ryhmän, laiteluokan ja tarkoitetun käyttöympäristön osoittavat merkinnät.
Toiminnanharjoittajan ja työnantajan on laadittava räjähdyssuojausasiakirja henkilöturvallisuuden varmistamiseksi räjähdysvaarallisiin tiloihin ennen laitoksen käyttöönottoa ja työn aloittamista. Tilat luokitellaan sen mukaisesti, onko vaara olemassa joko ilman ja kaasun vai ilman ja pölyn muodossa olevan palavan aineen muodostamalle räjähdyskelpoiselle ilmaseokselle. Arvio räjähdyskelpoisen ilmaseoksen esiintymisestä voidaan tehdä joko luotettavilla mittauksilla, laskennallisesti tai noudattamalla standardeja ja julkaistujen käsikirjojen antamia esimerkkejä.
Tilaluokiteltavia tiloja ovat esimerkiksi
- Metanoliasemat ja -säiliöt
- Polymeerien annostelutilat
- Kaasulaitetilat
- Mädättämöt
- Kaasukellot
- Ylijäämäkaasupolttimet
- Mädätetyn lietteen siilot ja muut välivarastot
- Ulkopuolisen lietteen vastaanottotilat
Lainsäädäntö
ATEX-laitedirektiivi 94/9/EY (pdf)
ATEX-direktiivi (2014/34/EU) (pdf)
Valtioneuvoston asetus räjähdyskelpoisten ilmaseosten työntekijöille aiheuttaman vaaran torjunnasta (576/2003)
Rakennusala on kansallisten sekä kansainvälisten tilastojen sekä tutkimusten mukaan yksi tapaturmaherkimmistä toimialoista. Erityisesti putoamiset kaatumiset, liukastumiset ja kompastumiset aiheuttavat eniten tapaturmia.
Rakennusala on yksi keskeisiä suomalaisen elinkeinoelämän toimialoja. Uusia haasteita rakentamiseen ja rakentamisen työturvallisuustyöhön on tuonut ulkomaisen työvoiman käyttö Suomessa ja suomalaisten yritysten ja rakentajien työskentely ulkomailla.
Rakennusala jakautuu talonrakentamiseen ja maa- ja vesirakentamiseen. Viime vuosina korjausrakentamisen osuus on lisääntynyt. Korjausrakentamisessa korostuu työturvallisuuden osalta erityisesti linjasaneeraukset.
Tapaturmavaaralliset työt maa- ja vesirakennusalalla
Maa- ja vesirakennusalalla tapaturmavaarallisia töitä ovat räjäytys- ja louhintatyöt, maarakennustyöt, siltojen, tunneleiden ja väylien rakentaminen, pilaantuneiden maiden puhdistaminen, yhdyskuntatekniikan rakennustyöt sekä toimialaan liittyvät rakennustekniset työt. Työsuojeluhallinnon yhteistyössä alan asiantuntijoiden kanssa kehittämä mvr-mittari on yksi keino mitata ja seurata työolosuhteita ja työturvallisuuden hallintaa sekä niiden kehitystä työpaikkakohtaisesti maa- ja vesirakennusalalla.
Toinen mittari, joka on laajasti rakennusteollisuuden käytössä on tr-mittari, joka on talonrakennustyömaan työturvallisuuden havaintomenetelmä. Menetelmässä havainnoidaan koko työmaa tehden tukkimiehenkirjanpidolla kunnossa/korjattavaa-havaintoja kuudesta keskeisestä tapaturmiin vaikuttavasta asiasta. Menetelmä on otettu käyttöön 1990-luvun puolivälissä. Tulosten on todettu ennustavan hyvin tapaturmien esiintymistä työmaalla. Se on yleisesti myös työmaiden käytössä viikoittaisen työsuojelutarkastuksen menetelmänä.
Molemmista mittareista saa lisätietoja työsuojeluhallinnosta, joka käyttää niitä myös valvontatyökalunaan. TR-mittarin käyttöönottoon ja sisältöön voi perehtyä verkkokoulutuksessa, josta lisätietoja löytyy TR360-verkkokoulutus: TR-mittauksen periaatteet.
Rakennusalan hyviä käytäntöjä
A-tikkaiden ja tikastyöskentelyn valvonta (pdf) (Aluehallintovirasto)
Henkilösuojainten käytön valvonta (pdf) (Aluehallintovirasto)
Mastolavanostimen käyttö korkealla sijaitsevissa työkohteissa (pdf) (Aluehallintovirasto)
Nostoapuvälineiden valvonta (pdf) (Aluehallintovirasto)
Pientalorakennuttajan työturvallisuusopas (pdf) (Aluehallintovirasto)
Silmien suojaus rakennustyössä (pdf) (Rakennusalan koordinaatioryhmä)
Tela-alustaisten nostureiden valvonta (pdf) (Aluehallintovirasto)
Työpukkien valvonta (pdf) (Aluehallintovirasto)
Työtelineiden nousuteiden valvonta (pdf) (Aluehallintovirasto)
Lainsäädäntö
Kaikkia toimialoja myös rakennustyötä koskee työturvallisuuslaki (738/2002) ja monet sen nojalla annetut säädökset, kuten:
Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (403/2008)
Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta (205/2009)
Valtioneuvoston asetus rakennustyötä tekevän sukeltajan pätevyydestä ja turvallisuussuunnitelmasta (1088/2011)
Työministeriön päätös rakennustyömaiden henkilöstötiloista (977/1994)
Valtioneuvoston asetus räjäytys- ja louhintatyön turvallisuudesta (644/2011)
Panostajalaki (219/2000)
Valtioneuvoston asetus panostajien pätevyyskirjoista (122/2002)
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus panostajan pätevyyskirjan myöntävästä viranomaisesta ja pätevyyskirjan saamiseksi vaadittavasta koulutuksesta (124/2002)
Sosiaali- ja terveysministeriö asetus räjähdysaineen työmaavalmistuksen turvallisuudesta (125/2002)
MVR- ja TR-mittari
MVR-mittari 2017 (INFRA ry)
TR-mittari 2010 (pdf)
TR-mittarin lomake ja palautetaulu löytyvät sivulta TR360: TR-mittauksen periaatteet -verkkovalmennus. Sivulla esitellään myös TR-mittauksen toteutukseen liittyvä TR360-verkkokoulutus: TR-mittauksen periaatteet, jossa mittarin havainnointikohteita harjoitellaan 360 asteen kuvien avulla.
Lisää aiheesta
Rakennuttajan ja turvallisuus koordinaattorin tehtävät rakennushankkeessa (pdf) (Työturvallisuuskeskus)
Eri toimijoiden turvallisuustehtävät rakennushankkeessa (pdf) (Työturvallisuuskeskus)
Alihankintayritysten turvallisuusarviointi (pdf) (Työturvallisuuskeskus)
Rakennustyömaan turvallisuussuunnittelu (Ratuke)
Turvallisesti raksalla (pdf) (Ratuke)
Säiliötyöt ja työskentely suljetuissa tiloissa ovat korkean riskin töitä ja onnettomuuksien seuraukset ovat usein vakavia.
Kun olet menossa työskentelemään suljettuihin tiloihin, säiliöihin, kaivoihin, kanaaleihin tai tyhjennettyihin altaisiin, pysähdy ja mieti ennen kuin toimit!
- Suljetussa tilassa työskentelyyn tarvitaan erillinen työ- ja toimenpidelupa (katso Säiliötyölupa). Sinne ei ole menemistä ennen kuin ilmoitat asiasta esimiehelle, työparille tai muulle vastuulliselle henkilölle.
- Sama tilanne on tyhjennetyissä altaissa työskenneltäessä, jos altaan pohjalla on vielä biomassoja kuten lietteitä tai jos viereisistä altaista vapautuu ilmaa raskaampia kaasuja, jotka saattavat painuvat tyhjän altaan pohjille.
- Suljettuun tilaan tai tyhjennettyyn altaaseen mentäessä on otettava mukaan kaasuhälyttimet, jotka tarvittaessa varoittavat hapen puutteesta, palavista kaasuista tai kohonneesta häkä-, kloori- ja rikkivetypitoisuudesta (katso oheinen taulukko).
- Jos vaarallisia olosuhteita havaitaan, niin tilasta on heti poistuttava eikä sinne ole luvallista mennä sisään ennen kuin tarvittavat turvallisuustoimenpiteet on tehty.
- Jos tilan tuuletus ei poista kaasuvaaraa, työntekijän on käytettävä vaaran mukaan valittavaa, eristävää tai puhallinavusteista hengityksensuojainta.
- Kaasuvaarallisessa tilassa ei saa työskennellä yksin ilman valvontaa.
- Tilan koneiden ja laitteiden kauko- tai vahinkokäynnistymisen mahdollisuus on estettävä.
- Kyseisten töiden alkamisesta on tiedotettava myös muita lähistön työntekijöitä.
- Työvälineet ja valaisimet on oltava säiliötyöhön soveltuvia.
- Turvalliset kulkutiet, pelastautumisreitit ja -välineet tulee olla ennalta mietittyinä ja varmistettuina. Loukkaantuneen henkilön nostamista ahtaista säiliöistä ja muista tiloista kannattaa harjoitella etukäteen.
- Valvovan turvahenkilön tulee tietää, miten toimitaan hätä- ja poikkeustilanteessa.
Vaarallisten kaasujen ja hapen hyväksyttävät ilmapitoisuudet
Taulukossa on esitetty suljetuissa tiloissa mahdollisesti esiintyvien vaarallisten kaasujen ja hapen hyväksyttävät ilmapitoisuudet.
| Vaara | Hyväksyttävä pitoisuus |
|---|---|
| Hapen puute | 19.5-23.5 % |
| Syttyvät kaasut/höyryt | < 10 % alemmasta syttyvyys-/räjähdysrajasta (LEL) |
| Rikkivety | < 5 ppm |
| Häkä | < 30 ppm |
| Kloori | < 0,5 ppm |
Lisää aiheesta
Turvallinen säiliötyö -video (Työturvallisuuskeskus)
Telineitä tai vastaavia rakenteita, kuten työpukkeja, on rakennettava työtasoiksi, jos työskentelykorkeus on niin suuri, ettei työtä voida tehdä alapuoliselta tasolta tai jos työkohteessa olevat tasot eivät ole työntekoon sopivia.
Telineet
Telineet voivat olla joko kiinteitä tai siirrettäviä. Telinetyyppi valitaan työn sekä käyttökohteen ja ympäristön vaatimukset huomioiden. Hankittaessa telineitä on varmistettava, että työtelineelle on käyttöohjeet tai rakennesuunnitelma. Telineen käyttöönottotarkastus tehdään aina heti telineen pystyttämisen jälkeen. Tarkastetussa telineessä tulee olla telinekortti, johon merkitään telineelle tehdyt tarkastukset.
Tikkaat
A-tikkaita saa käyttää työtelineiden sijaan työalustana vain, kun työtelineitä ei voida kohtuudella edellyttää työn lyhytkestoisuuden tai muusta vastaavasta seikasta johtuen. A-tikkaan tulee olla ammattikäyttöön tarkoitettu.
A-tikkailta ei saa tehdä töitä, joissa vaaditaan suurta voiman käyttöä, tai jos tehdään palovaarallisia töitä tai on muutoin kaatumisvaara työn tai alustan vuoksi. A-tikas on lukittava työskentelyn ajaksi siten, että se on jäykkä ja luja. A-tikkaan käyttö on kielletty yli kahden metrin työtasolla.
Nojatikkaat ovat yleisimpiä tikastapaturmien aiheuttajia ja siksi niitä ei saa lainkaan käyttää työalustana. Niitä voidaan käyttää tilapäisenä kulkutienä, nostoapuvälineiden kiinnittämiseen ja irrottamiseen sekä muihin lyhytaikaisiin ja kertaluontoisiin töihin.
Lisää aiheesta
Telineturvallisuus! – Ohje nojatikkaiden käytöstä (pdf) (Rakennusteollisuus)
TOT 6/11 Tikastöissä sattuneet työpaikka- kuolemantapaukset (teematutkinta) (TVL)
Tulitöitä ovat laikkaleikkaus, metallien hionta, kaasu- ja kaarihitsaus sekä poltto- ja kaarileikkaus, mikäli niistä syntyy kipinöintiä. Myös kaasupolttimet, kuumailmapuhaltimet tai avoliekkiä/voimakasta lämpösäteilyä aiheuttavan laitteen käyttö lasketaan tulityöksi.
Tilapäisellä tulityöpaikalla työskentelevällä on oltava perehdytys ja työnantajan lupa tulityön tekemiseen. Myös tulityöluvan myöntäjällä on oltava riittävä pätevyys. Perehdytystä suositellaan myös tulityövartijalle.
Tulityökoulutusta järjestävät mm. pelastusliitot, pelastuslaitokset, oppilaitokset ja koulutusalan yrittäjät. Koulutuksen suorittanut saa yleensä määräaikaisen ns. tulityökortin, jolla on rakennusalan käytänteissä merkitystä henkilön pätevyyden arvioinnissa.
Lisää aiheesta
Tulityöt (SPEK)
Tulitöiden turvallisuuskoulutus (SPEK)
Tulityöt suojeluohje (pdf) (FK)