Tuberkuloosiin liittyvät terveystarkastukset

Toimintamalli on laadittu yhteistyössä Työterveyslaitoksen, Filhan, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Terveystalon ja Vantaan kaupungin kanssa, sosiaali- ja terveysministeriön hanketuella.

Toimintamallin kaavio: pykälän 55 mukaisten tarkastusten suorittaminen työntekijöille

• Kun työnantaja on valinnut uuden työntekijän, työntekijä täyttää tuberkuloosikyselyn 1. Kyselyn avulla työnantaja seuloo varsinaista tarkastusta tarvitsevat henkilöt ja ohjaa riskiryhmiin kuuluvat terveydenhuoltoon.
• Seulontaa voi tehdä myös sähköisellä itsearviointikyselyllä, joka vastausten perusteella ohjaa riskiryhmiin kuuluvat terveydenhuollon tarkastukseen. Esimerkiksi harjoitteluun tulevat opiskelijat voivat täyttää itsearviointikyselyn etukäteen ja näyttää sen tai varsinaisen tarkastuksen lausunnon esihenkilölle harjoitteluun tullessaan: Tuberkuloosin seulontatutkimukset (yths.fi)
• Työntekijöiden terveystarkastukset suositellaan toteutettavaksi työterveyshuollossa ja opiskelijoiden opiskelijaterveydenhuollossa. Myös hyvinvointialueilla on velvollisuus tehdä tarkastuksia.
• Tutustu alla oleviin ohjeistuksiin Työnantajan tuberkuloosikysely 1 ja Työnantajan tuberkuloosikyselyn 1 tulkintaohje.

Terveydenhuollon yksikössä: 

1. Työntekijä täyttää Terveydenhuollon tuberkuloosikyselyn 2.
2. Tarkastetaan THL:n maalistasta, kuuluvatko työntekijän ilmoittamat maat riskimaihin:  Maakohtainen suositus tartuntatautien seulontaan − THL.
3. Terveydenhuollon tuberkuloosikysely 2:n perusteella ohjelmoidaan tarvittaessa keuhkojen röntgenkuvaus ja muut jatkotutkimukset. Ulkomailla tehtyjä keuhkokuvia ja niiden lausuntoja ei hyväksytä.
4. Lopuksi laaditaan lausunto työnantajalle Terveydenhuollon tuberkuloosikyselyn 2 tulkintaohjeen perusteella.

• Jos selvitys sisältää röntgen- tai laboratoriotutkimuksia, lääkäri laatii lausunnon.
• Jos edellä mainittuja tutkimuksia ei tarvita, voi myös muu terveydenhuollon ammattilainen laatia lausunnon.
• Jos tuberkuloosille mahdollisesti altistunut työntekijä on raskaana, eikä hänellä tarkan haastattelun perusteella ilmene tuberkuloosin viittaavia oireita, voidaan hänelle kirjoittaa tilapäinen lausunto. 

Terveydentilaa koskevia tietoja saavat käsitellä vain ne henkilöt, jotka näiden tietojen perusteella valmistelevat tai tekevät työsuhdetta koskevia päätöksiä taikka panevat niitä toimeen. Työnantajan on nimettävä nämä henkilöt tai määriteltävä tehtävät, joihin sisältyy terveydentilaa koskevien tietojen käsittelyä. Tietoja käsittelevät henkilöt eivät saa ilmaista näitä tietoja sivulliselle työsuhteen aikana eikä sen päättymisen jälkeen.

Työnantajan on säilytettävä hallussaan olevat työntekijän terveydentilaa koskevat tiedot erillään muista keräämistään henkilötiedoista. Terveydentilaa koskevat tiedot on poistettava sen jälkeen, kun niitä ei tarvita. Käsittelyn perustetta ja tarvetta on arvioitava vähintään viiden vuoden välein.

Työnantaja voi hävittää Työnantajan tuberkuloosikyselyn 1 ja sen tulkintaohjeen tietosuojajätteenä. 

Terveydenhuollon ammattilaisen laatimaa lausuntoa varsinaisesta tuberkuloositarkastuksesta suositellaan säilytettäväksi niin kauan kuin se on tarpeellista, esimerkiksi työsuhteen ajan tai kunnes on tehty uusi tarkastus ja toimitettu siitä lausunto.

Kirjaukset 

Työnantaja voi kirjata henkilötietojärjestelmäänsä esimerkiksi seuraavasti: ”[päivämäärä] esitetyn selvityksen perusteella työntekijä [nimi] on sopiva tartuntatautilain 55 §:n mukaisiin tehtäviin”. 

Kirjaus voidaan tehdä silloin kun

1. seulontakyselyn perusteella ei tarvita tuberkuloosin terveystarkastusta TAI
2. työntekijä on toimittanut terveystarkastuksesta lausunnon, jonka perusteella ei ole estettä aloittaa töitä. 

Jos terveystarkastuslausunnon perusteella tarvitaan uutta tarkastusta tietyn ajan kuluttua, on se huomioitava kirjauksissa, esimerkiksi kirjaamalla ”uusi selvitys on pyydettävä [päivämäärä] mennessä”.  

• Tuberkuloosiselvityksen toteuttaminen on työnantajan vastuulla. Työnantaja voi olla myös vuokrafirma, yksityinen palveluntuottaja tai muu alihankkija. Velvoite on huomioitava myös silloin, kun vuokrataan tai hankitaan työvoimaa yksityisiltä palveluntuottajilta. Velvoite koskee myös harjoittelijoiden valintaa.
• Suositellaan, että työntekijöiden tarkastukset tehdään työterveyshuollossa ja opiskelijoiden ja harjoittelijoiden tarkastukset opiskelijaterveydenhuollossa.
• Jos työnantaja ei pysty järjestämään tarkastusta tai ei maksa siitä aiheutuvia kustannuksia, hyvinvointialueella on velvollisuus järjestää tarkastukset (tartuntatautilaki 9§, terveydenhuoltolaki 13§ ja 22§). Opiskelijoiden tarkastukset voidaan tarvittaessa ohjata hyvinvointialueen terveysasemalle.
• Tarkastukset ovat maksuttomia tutkittaville (asiakasmaksulaki 5§ 4 kohta).

Vuoden 2026 alusta alkaen työnantaja voi saada tarkastuksista Kela 1 -korvauksen jo työsopimuksen tekemisen jälkeen. Tarkastuksista on hyvä neuvotella, kun laaditaan työterveyshuollon sopimuksia ja toimintasuunnitelmia.

• Lue lisää Kelan uutisesta: Kela alkaa korvata työterveyshuollon kustannuksia heti työsopimuksen solmimisen jälkeen (kela.fi). 

Suosittelemme, että tuberkuloosiselvitykset tehdään Suomessa, koska lain mukaan työnantajan on vaadittava luotettava selvitys työntekijältä. Ulkomailla tehtyjen selvitysten laatu on vaihtelevaa. Suomeen rekrytoidaan paljon sote-alan työvoimaa maista, joissa on korkea tuberkuloosin ilmaantuvuus.

• Tuberkuloosiselvityksen voi tehdä kaksiportaisen mallin mukaan:  Kun työnantaja on valinnut uuden työntekijän, työntekijä täyttää tuberkuloosikyselyn. Kyselyn avulla työnantaja seuloo varsinaista tarkastusta tarvitsevat henkilöt ja ohjaa riskiryhmiin kuuluvat terveydenhuoltoon tarkastukseen. Lisätietoa ja materiaalia selvitysmallista löytyy ylempää tältä sivulta.
• Seulontaa voi tehdä myös sähköisellä itsearviointikyselyllä, joka vastausten perusteella ohjaa riskiryhmiin kuuluvat terveydenhuollon tarkastukseen. Esimerkiksi harjoitteluun tulevat opiskelijat voivat täyttää tällaisen itsearviointikyselyn etukäteen ja näyttää sen tai varsinaisen tarkastuksen lausunnon esihenkilölle harjoitteluun tullessaan.
  • Lue lisää YTHS:n sivuilta: Tuberkuloosin seulontatutkimukset (yths.fi)
• Riskiryhmiin kuuluvat työntekijät, opiskelijat ja harjoittelijat (myös lyhytaikaiset ja ilman työsuhdetta toimivat), jotka ovat syntyneet tai asuneet pitkäaikaisesti tuberkuloosin riskialueella tai altistuneet muutoin tuberkuloosille.

Voiko työnantaja kysyä työntekijältä, onko hän sairastanut tuberkuloosin?

• Kyllä, tiedon voidaan katsoa sisältyvän TB-riskiarvioon.

Voiko työnantaja kysyä työntekijältä, onko hänellä hengitystieoireita tai muita tuberkuloosiin viittaavia oireita?

• Ei, nämä ovat nykyiseen terveydentilaan liittyviä tietoja, joiden selvitys kuuluu terveydenhuoltoon.

• Työntekijä toimittaa lausunnon tuberkuloositarkastuksesta työnantajalle ennen töiden aloittamista.
• Opiskelija toimittaa lausunnon tuberkuloositarkastuksesta harjoittelupaikan/työpaikan esihenkilölle ennen harjoittelun aloittamista.

• Työnantaja voi kirjata henkilötietojärjestelmäänsä esimerkiksi ”(pvm) esitetyn selvityksen perusteella työntekijä A on sopiva tartuntatautilain 55 §:n mukaisiin tehtäviin”.
• Kirjaus voidaan tehdä silloin, kun
  • seulontakyselyn perusteella ei tarvita tuberkuloosin terveystarkastusta TAI
  • työntekijä on toimittanut terveystarkastuksesta lausunnon, jonka perusteella ei ole estettä aloittaa töitä.
• Jos terveystarkastuslausunnon perusteella tarvitaan uutta tarkastusta tietyn ajan kuluttua, kirjataan esimerkiksi ”uusi selvitys on pyydettävä (pvm) mennessä”.

• Terveydentilaa koskevia tietoja saavat käsitellä vain ne henkilöt, jotka näiden tietojen perusteella valmistelevat tai tekevät työsuhdetta koskevia päätöksiä tai panevat niitä toimeen. Työnantajan on nimettävä nämä henkilöt tai määriteltävä tehtävät, joihin sisältyy terveydentilaa koskevien tietojen käsittelyä. Tietoja käsittelevät henkilöt eivät saa ilmaista tietoja sivulliselle työsuhteen aikana eikä sen päättymisen jälkeen.
• Työnantajan on säilytettävä hallussaan olevat työntekijän terveydentilaa koskevat tiedot erillään muista keräämistään henkilötiedoista. Terveydentilaa koskevat tiedot on poistettava sen jälkeen, kun niitä ei tarvita. Käsittelyn perustetta ja tarvetta on arvioitava vähintään viiden vuoden välein.
• Tietojen säilytyksestä ei ole lakisääteistä tai yksiselitteistä määräaikaa.
• TB-seulontakyselyn työnantaja voi harkintansa mukaan esimerkiksi hävittää tietosuojajätteenä sen jälkeen, kun henkilötietojärjestelmään on tehty merkintä työhön sopivuudesta.
• Terveydenhuollon ammattilaisen laatimaa tuberkuloositarkastuksen lausuntoa työnantaja voi säilyttää niin kauan kuin se on tarpeellista, esimerkiksi työsuhteen ajan tai vähintään 2 vuotta tai kunnes on tehty uusi tarkastus ja toimitettu siitä lausunto.
• Tietojen kirjauksen/säilytyksen avulla työnantaja voi osoittaa täyttäneensä tartuntatautilain 55§ mukaisen selvitysvelvollisuuden.

Tuberkuloosiselvitys on tarpeen tehdä

• sote-alan ja varhaiskasvatuksen työntekijöille ja harjoittelijoille ammattinimikkeestä riippumatta, jos he työskentelevät useammin kuin satunnaisesti samoissa huonetiloissa ja voivat olla lähietäisyydellä hoidettavista lapsista, vanhuksista tai sairaista
• kotihoidossa työskenteleville
• esimerkiksi ruuanjakajille ja siivoojille, jos he työskentelevät samoissa huonetiloissa ja ovat lähietäisyydellä hoidettavista henkilöistä.

Tuberkuloosiselvityksiä eivät tarvitse

• työntekijät, jotka työskentelevät samoissa tiloissa vain iltaisin (hoitoajan ulkopuolella), esimerkiksi siivoojat
• työntekijät, jotka eivät osallistu hoitotehtäviin ja työskentelevät eri tiloissa kuin hoidettavat ja asiakkaat, esimerkiksi toimistotyöntekijät.

Suositellaan, että työntekijän paluun jälkeen häneltä kysytään:

• Onko hän ollut tekemisissä tuberkuloosia sairastavien henkilöiden kanssa?
• Onko hän työskennellyt terveydenhuollossa matkan aikana?

Jos vastaukset ovat kielteiset ja oleskelu tuberkuloosin riskimaassa on kestänyt alle 3 kk (yksi käynti tai useat käynnit yhteensä), uutta tuberkuloositarkastusta ei tarvita. Muissa tilanteissa työntekijä ohjataan uuteen tarkastukseen.

•  Riskimaat löytyvät THL:n ohjeesta: Maakohtainen suositus tartuntatautien seulontaan.

Työntekijälle muistutetaan, että hänen tulee hakeutua työterveyshuoltoon viipymättä, jos hänellä ilmenee tuberkuloosin oireita (ks. lisätietoa tuberkuloosi.fi).

Kyllä, he ovat tekemisissä vastasyntyneiden kanssa. 

Tuberkuloositarkastus on voimassa kaksi vuotta, ja henkilö voi käyttää samaa selvitystä eri harjoittelujaksoilla tämän ajan. Selvitys tulee uusia, kun henkilö menee uuteen harjoittelu- tai työpaikkaan, jos edellisestä selvityksestä on kulunut yli kaksi vuotta.

Kyllä, tartuntatautilain mukaan selvitys vaaditaan alle kouluikäisten lasten kanssa työskenteleviltä. 

• Terveydenhuollon työntekijä selvittää kyselyn avulla tutkittavan tuberkuloosiin liittyvät riskitiedot ja kartoittaa muut sairaudet ja lääkitykset. Katso terveydenhuollon kysely 2 ja tulkintaohje ylempää sivulta kohdasta Työnantajan ja terveydenhuollon tuberkuloosikyselyt .
• Riskiryhmiin kuuluville tehdään keuhkojen röntgenkuvaus.
• Oireisille henkilöille järjestetään lisäksi lääkärin tarkastus ja ohjelmoidaan ysköstutkimukset (Tb-värjäys ja -viljely x3 ja Tb-NhO).
• Lausunto laaditaan tutkimusten jälkeen.
• Kaikille tarkastettaville annetaan tietoa tuberkuloosista (tuberkuloosi.fi). Lisäksi ohjeistetaan, miten toimia ja hakeutua terveydenhuollon tutkimuksiin, jos ilmenee tuberkuloosin oireita.
• Jos tarkastuksessa todetaan poikkeavia tuberkuloosiin viittaavia löydöksiä, tutkittavasta tehdään lähete erikoissairaanhoitoon (keuhko- tai infektioklinikka, tarvittaessa soitto) jatkotutkimuksiin ja hoitoon. Tuberkuloosiin sairastuneen lääkehoito kestää yleensä puoli vuotta, ja henkilö voi yleensä aloittaa työt 1–4 viikon kuluessa lääkehoidon aloituksesta.

Keuhkojen röntgenkuvaus tehdään kaikille riskiryhmiin kuuluville ennen työn aloitusta. Kuvauksen tarve selvitetään kyselyiden ja kyselyn 2 tulkintaohjeen mukaisesti. 

Keuhkojen röntgenkuvaus on tarpeen uusia, kun:

• riskiryhmään kuuluva työntekijä aloittaa uudessa työpaikassa ja hänen edellisestä tartuntatautilain 55§ mukaisesta tarkastuksesta tai normaaliksi lausutusta keuhkokuvasta on kulunut yli 2 vuotta. Lausunto aiemmasta tarkastuksesta tai keuhkokuvasta on tarkastettava.
• työntekijällä esiintyy pitkittyneitä hengitystieoireita.
• ilmenee uusi mahdollinen altistuminen tuberkuloosille.

Jos työnantajan selvityksen perusteella henkilö on hoitanut tuberkuloosipotilaita, ohjataan hänet työterveyshuoltoon. 

Terveydenhuollossa työntekijää haastatellaan hänen altistumistilanteistaan ja suojautumisestaan. Arvioidaan, onko henkilön suojautuminen ollut asianmukaista koko hänen työuransa aikana. 

Jos FFP2/FFP3-suojainten käyttö on ollut asianmukaista, keuhkojen röntgentutkimusta ei tarvita. Työntekijää ohjeistetaan hakeutumaan tutkimuksiin, jos hänellä ilmenee tuberkuloosiin viittaavia oireita.

Keuhkokuva tarvitaan aina, jos henkilö on hoitanut tuberkuloosipotilaita tuberkuloosin riskimaissa. 

• Riskimaat löytyvät THL:n ohjeesta: Maakohtainen suositus tartuntatautien seulontaan.

Jos henkilö on hoitanut tuberkuloosipotilaita matalan tuberkuloosiriskin maissa, toimitaan kuten edellisessä kysymyksessä.  

Ulkomailla tehtyä keuhkojen röntgenkuvausta ja lausuntoa ei hyväksytä. Luotettavaksi katsotaan röntgenkuvaus ja lausunto, jotka on tehty Suomessa. 

• Raskaana olevalle riskiryhmään kuuluvalle työntekijälle tehdään tarkastus, jossa selvitetään tarkasti haastattelemalla työntekijän oireet. Katso ylempää sivulta tuberkuloosikysely 2 kohdasta Työnantajan ja terveydenhuollon tuberkuloosikyselyt .
• Jos työntekijällä ei esiinny tuberkuloosiin viittaavia oireita, hänelle tehdään väliaikainen lausunto, jonka mukaan hän voi aloittaa työt.
• Keuhkojen röntgenkuvaus tehdään raskauden viimeisen kolmanneksen aikana (käytännössä neuvolasta käsin), jonka jälkeen tehdään lopullinen lausunto.

• Jos selvitys sisältää röntgen- tai laboratoriotutkimuksia, työterveyshuollon, opiskelijaterveydenhuollon tai hyvinvointialueen lääkäri laatii lausunnon.
• Jos edellä mainittuja tutkimuksia ei tarvita, voi myös muu terveydenhuollon ammattilainen laatia lausunnon.

• Valtakunnallinen tuberkuloosiohjelma 2020: Tuberkuloosin ehkäisyn, hoidon ja seurannan suositukset, luku 17: Tuberkuloosi työterveyshuollossa (julkari.fi)
• Terveystarkastusten sisältö, Duodecim (terveysportti.fi)

Arvioidaan tuberkuloositartunnan riski ja kerrotaan siitä tarkastettavalle henkilölle.

Selvitetään kohdemaan tuberkuloosin ilmaantuvuus

• WHO:n raportti tuberkuloosista
• Esimerkki: Kun tuberkuloosin ilmaantuvuus on kohdemaassa 500 tapausta/100 000 hlöä/vuosi, 0,5 prosenttia väestöstä sairastuu tuberkuloosiin vuodessa.
• Tuberkuloositartunnan riskiin vaikuttaa kohdemaan tuberkuloositilanne.
• Tartuntariski kasvaa ilmaantuvuuden mukana. Tartuntariskiin vaikuttaa paljon asumis- ja työskentelyolosuhteet ja oleskelun ja/tai työskentelyn kesto. 

Arvioidaan työtehtäviin liittyvä tartunnan riski

• Jos tarkastettava henkilö tulee olemaan tekemisissä sairaiden tai vähäosaisten kanssa, riski on suurempi.
• Riski on erityisen suuri klinikoissa, joissa tutkitaan ja hoidetaan tuberkuloosiin sairastuneita. Yskösnäytteiden otto, keuhkoputkien tähystys, intubointi, ruumiinavaus ja muut toimet, joissa syntyy eriteaerosolia lisäävät tartunnan riskiä.

Selvitetään lääkeresistenssin tilanne kohdemaassa

• WHO:n raportti tuberkuloosista
• Lääkkeille vastustuskykyistä MDR-tuberkuloosia esiintyy paljon esimerkiksi Venäjällä, Valko-Venäjällä,  Ukrainassa ja Romaniassa.
• Kerrotaan, että lääkkeille vastustuskykyistä tuberkuloosia hoidetaan 5–6 lääkkeen yhdistelmällä, yleensä noin kahden (2) vuoden ajan.
• Lääkkeille vastustuskykyiseen tuberkuloosiin sairastuneista henkilöstä noin kaksi kolmesta paranee. Loput jäävät kroonisesti sairaiksi tai menehtyvät.

Arvioidaan tuberkuloosiin sairastumisen riski

• Selvitetään, onko tarkastettavalla puolustuskykyä alentava sairaus tai lääkitys, joka lisää tuberkuloosiin sairastumisen riskiä, jos lähtijä saa tartunnan kohdemaassa.
• Alla olevassa taulukossa luetellaan tärkeimmät tuberkuloosin sairastumisen riskiä lisäävät tekijät. Jos näitä ilmenee, ei suositella lähtöä tuberkuloosin riskimaihin.
• Tärkeää on arvioida kokonaisvaltaisesti lähtijän terveydentila. Tarvittaessa konsultoidaan perussairautta hoitavaa lääkäriä sairastumisriskin arvioimiseksi.

Tärkeimpiä tuberkuloosin sairastumisen riskiä lisääviä sairauksia ja lääkityksiä

• Silikoosi (kivipölykeuhko)
• Dialyysihoitoa vaativa krooninen munuaisten vajaatoiminta
• Elinsiirto (kiinteän elimen siirto tai kantasolusiirto)
• HIV-infektio
• TNF-salpaajahoito: esim. adalimumabi, etanersepti, golimumabi, infliksimabi, sertolitsumabipegoli ja näiden biosimilaarit
• Muut immunosuppressiiviset lääkitykset: parhaillaan käytössä olevat solunsalpaajat, systeeminen steroidi > 20 mg /vrk yli kuukauden ajan tai muut biologiset lääkkeet kuin TNF-salpaajat.

Keskustellaan raskauden vaikutuksesta tuberkuloosiin, jos ulkomaan töihin lähtijä tai hänen mukanaan matkustava perheenjäsenensä on fertiili-ikäinen nainen.

• Raskaus voi lisätä jonkin verran sairastumisen riskiä.
• Tuberkuloosi on vaikeampi tunnistaa raskauden aikana.
• Äidin diagnosoimaton tuberkuloosi on vaarallinen vastasyntyneelle ja imeväisikäiselle lapselle.
• Kaikkia tuberkuloosilääkkeitä ei voida käyttää raskaana olevilla.

Huomioidaan rokotukset ja malarianestolääkityksen tarve kohdemaan mukaan

• Käytä apuna Dudecimin terveyskirjastoa.

Tehtävät tutkimukset

• Hiv-testi (pyyntö: S-HIVAgAb)
• Keuhkojen röntgenkuva tehdään vain, jos esiintyy pitkittyneitä hengitystieoireita.

Kun kyseessä on työsuhteessa olevan henkilön tarkastus, laaditaan lausunto työntekijän sopivuudesta toimitettavaksi työnantajalle.

• Otetaan kantaa, onko työntekijä sopiva, rajoituksin sopiva vai sopimaton.
• Esimerkkinä rajoituksin sopivasta voisi olla, että työntekijä ei voi työskennellä klinikoissa, joissa hoidetaan tai tutkitaan tuberkuloosiin sairastuneita tai tuberkuloosiepäilyjä.
• Arviossa huomioidaan tuberkuloosin tartunnan riski kohdemaan ja työtehtävien perustella sekä lähtijän sairastumisen riski hänen terveydentilansa ja lääkityksensä mukaan.

Valistetaan tarkastettavaa riskitilanteista ja siitä, miten riskiä voidaan ehkäistä tai vähentää

• Selvitetään työn luonne ja työhön liittyvät riskit.
• Selvitetään tarkastettavan käsitykset tartuntatavoista ja annetaan oikeaa tietoa.

Ohjeistetaan matkalle lähtijää

• Yleisesite tuberkuloosista (tuberkuloosi.fi)
• Ohje pidempiaikaisesti tuberkuloosin riskimaahan lähtevälle
  • Voit tulostaa Työnantajan tuberkuloosikyselyn 1 ja
    Työnantajan tuberkuloosikyselyn 1 tulkintaohjeen tämän osion alta.
• Ohjeita suuren tuberkuloosiriskin maihin terveydenhuollon- ja sosiaalihuollon työtehtäviin lähteville
  • Voit tulostaa Terveydenhuollon tuberkuloosikyselyn 2 sekä Terveydenhuollon tuberkuloosikyselyn 2 tulkintaohjeen tämän osion alta.

Ohjeistetaan FFP3-luokan hengityksensuojaimen käyttö matkalle lähtijälle

• Tutustu hengityksensuojaimen pukemisohjeeseen, Filha.
• Kehotetaan tarkastettavaa selvittämään ennen lähtöään, mistä hän saa hengityssuojaimet.
• Suositellaan, että työntekijän lähettävä taho varmistaa hengityksensuojainten saatavuuden. 

Sovitaan, missä ja milloin paluutarkastus tehdään

Selvitetään mahdollisesti mukana lähtevien lasten BCG- eli tuberkuloosirokotetarve

• Lisätietoa  BCG-rokotteesta ja rokotustarpeesta THL:n ohjeistuksesta.

Paluutarkastus tehdään mahdollisimman pian kotiin paluun jälkeen. Silloin selvitetään, onko tarkastettava altistunut tuberkuloosille tai sairastunut siihen ja arvioidaan seurantakäynnin tarve. 

Altistumistilanteet

• Selvitetään: altistustilanteet, työolosuhteet ja suojainten käyttö.
• Mikäli tarkastettavalla on todettu tuberkuloosi ulkomailla oleskelun aikana, selvitetään sen hoito ja käytetty tuberkuloosilääkitys tarkasti.

Kysytään, esiintyykö tuberkuloosin oireita 

• pitkittynyt yskä
• yskökset, veriyskä
• rintakipu
• laihtuminen
• kuumeilu
• ruokahaluttomuus
• yöhikoilu
• imusolmukkeiden suureneminen tai erittäminen.

Tutkimukset

Kliininen tutkimus (sydän, keuhkot, imusolmukealueet, vatsan alue, iho ja nivelet, muut tutkimukset mahdollisten oireiden mukaan).

Keuhkojen röntgenkuvaus tehdään heti kaikille,

1. joilla esiintyy edellämainittuja tuberkuloosin oireita
2. jotka ovat hoitaneet tuberkuloosia sairastavia potilaita
3. jotka ovat olleet lähikontaktissa tartuttavaan keuhkotuberkuloosipotilaaseen
4. jotka ovat työskennelleet terveydenhuollossa vähintään kolme (3) kuukautta tuberkuloosin riskimaassa.

Tuberkuloosin riskimaat löytyvät THL:n luettelosta: Maakohtainen suositus tartuntatautien seulontaan − THL. Ne ovat  maita, joissa tarvitaan myös pykälän 55 mukaiset sotealan ja alle kouluikäisiä lapsia hoitavien terveystarkastukset.

Tuberkuloosiepäilyssä otetaan viipymättä kolme (3) yskösnäytettä.

• Tutustu kuvalliseen ohjeeseen yskösnäytteen ottamisesta (tuberkuloosi.fi).

Mahdollisista seurantatarkastuksista päätetään THL:n tartunnanjäljitysohjeen mukaisesti, jos tuberkuloosialtistus on ollut merkittävä.

• Suositus tuberkuloosin tartunnanjäljityksestä, THL

Jos tarkastettavalla on vastustuskykyä alentava perussairaus, on konsultoitava heti infektiolääkäriä mahdollisen latentin tuberkuloosi-infektion toteamiseksi ja hoitamiseksi. Muissa tapauksissa seurantatarkastukset voidaan tehdä työterveyshuollossa tai palaajan kotikunnan terveyskeskuksessa. Tällöin paluutarkastuksen tekevä taho ilmoittaa palaajan kotikunnan terveyskeskuksen tartuntataudeista vastaavalle lääkärille altistuneen henkilö- ja yhteystiedot (Tartuntatautilaki 22§).

Työhön sopivuuden määrittäminen

• Tartuntatautilain pykälän 55 mukaiset selvitykset on tehtävä, mikäli työntekijä on aloittamassa työt  terveydenhuollon tai sosiaalihuollon toimintayksiköissä työskentely tai alle kouluikäisten lasten hoitotehtävissä toimiminen.
• Epäiltäessä aktiivia keuhkotuberkuloosia tarkastettavaa on pidettävä työhön sopimattomana, kunnes sairaus on riittävällä todennäköisyydellä poissuljettu. Tarvittaessa konsultoidaan infektio- tai keuhkolääkäriä.
• Mikäli työntekijä on menossa uuteen työpaikkaan, voidaan työhön sopivuus määrittää myös uuden työterveyshuollon toimesta.

Kehoitetaan hakeutumaan viiveettä uudelleen tutkimuksiin, jos tarkastettavalla henkilölllä myöhemmin ilmenee tuberkuloosin oireita.

• Aktiivisen oireisen tuberkuloosin ilmaantumisen riski on suurin kahden (2) ensimmäisen vuoden sisällä tartunnasta.
• Tuberkuloosi voi kuitenkin ilmaantua myös kymmenien vuosien kuluttua tartunnasta.

Altistumistietojen säilyttäminen

Työtekijän altistuminen kirjataan työterveyshuollon sairauskertomukseen.

Työnantajan on tallennettava tiedot tuberkuloosille altistuneista työntekijöistä ja säilytettävä luetteloa 40 vuotta viimeisen altistumistapahtuman jälkeen. Lue lisää Finlexin sivulta Laki työturvallisuuslain muuttamisesta 927/2017.