Riskinarviointi tukee sujuvaa työskentelyä. Työolojen jatkuva tarkkailu ja kehittäminen ehkäisevät tapaturmia ja turhia työn keskeytyksiä. Ne vaikuttavat suoraan varsinkin pienen yrityksen toimintaan. Kun työolot ovat kunnossa, töitä voi tehdä turvallisin mielin.
Vanhempi asiantuntija Susanna Visuri Työterveyslaitoksesta kannustaa mikro- ja pienyrittäjiä panostamaan riskien arviointiin:
”Riskinarviointi on myös keino kehittää työoloja yhdessä työntekijöiden kanssa."
"On hyvä varautua siihen, että arviointi vie aikaa. Siksi työ kannattaa palastella. Riskinarvioinnissa ensimmäinen kerta on haastavin. Kun asiaan pääsee sisään, arvioinnin päivittäminen on jo helpompaa.”
Visuri vastaa Työterveyslaitoksessa OiRA-riskinarviointityökalusta. Esitimme hänelle viisi kysymystä riskien arvioimisesta pienillä työpaikoilla:
1. Täytyykö yrittäjän tehdä riskinarviointi, vaikka yritys olisi pieni?
Jos yrittäjällä on yksikin työntekijä, riskinarviointi pitää tehdä.
Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa huolehtimaan työolojen terveellisyydestä ja turvallisuudesta sekä selvittämään työstä ja työoloista aiheutuvat haitat ja vaarat yhdessä työntekijöiden kanssa.
Kun haitat ja vaarat on tunnistettu, työpaikalla tulee ryhtyä tarvittaviin toimiin niiden poistamiseksi tai pienentämiseksi.
2. Millaisia haasteita pienillä työpaikoilla on riskien arvioinnissa?
Pienessä yrityksessä yrittäjä vastaa usein kaikesta. Hänen aikansa on kortilla, ja järjestelmällinen työolojen arviointi saattaa jäädä vähiin.
Työpaikalla voidaan myös ajatella, että eihän meillä ole mitään ongelmia työoloissa eikä tapaturmiakaan ole juuri sattunut. Miksi meidän pitäisi etukäteen miettiä niitä asioita?
Toimialojen välillä ja yrittäjän omassa suhtautumisessa riskinarviointiin voi olla isoja eroja. On yrittäjiä, jotka hoitavat työturvallisuuden viimeisen päälle hyvin ja ennakoiden. On myös toista ääripäätä, jossa sammutellaan tulipaloja sitä mukaa kun niitä tulee.
3. Mistä pieni yritys saa apua riskien arvioimiseen?
Ensinnäkin on tärkeää, että riskejä arvioidaan järjestelmällisesti. Pelkkä muistinvarainen asioiden tarkastelu ei ole hyvä tapa. Silloin mieleen tulee todennäköisesti vain hyvin ilmeisiä ja näkyviä riskejä. Jotain tärkeää voi jäädä piiloon.
Jos riskinarviointia ei ole tehty näkyväksi, siihen on vaikea palata ja sitä on vaikea päivittää. Kirjallisen riskinarvioinnin avulla voidaan myös osoittaa työsuojeluviranomaiselle, että arviointi on tehty ja korjaavat toimet suunniteltu.
Apuna kannattaa käyttää verkossa olevaa materiaalia, kuten lomakkeita. Voin suositella työkaluksi myös OiRAa, joka on tehty erityisesti mikro- ja pienyritysten tarpeisiin.
Työsuojeluviranomaisten valtakunnallisesta puhelinneuvonnasta saa tarvittaessa työoloihin ja riskien arvioimiseen liittyviä neuvoja.
4. Millainen työkalu OiRA on riskinarvioinnissa?
OiRA on maksuton riskinarvioinnin verkkotyökalu. Nimi on lyhennetty sanoista Online interactive Risk Assessment.
Työkalun on kehittänyt Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto (EU-OSHA). Työterveyslaitos ylläpitää ja päivittää OiRAa Suomessa.
OiRAsta on räätälöity oma versio jo viidelle toimialalle: graafiselle alalle, maanteiden tavaraliikenteeseen, linja-autoliikenteeseen, autoalan korjaamotoimintaan ja esittävien taiteiden alalle.
Työkalun valtteja ovat toimialakohtaisuus, helppokäyttöisyys ja se, että käyttäjälle tarjotaan myös ehdotuksia korjaaviksi toimenpiteiksi. Ne eivät ole kovin yksityiskohtaisia, mutta ohjaavat riskinarvioinnin tekijää eteenpäin.
5. Minkä neuvon haluaisit vielä antaa yrittäjälle riskinarviointiin?
Ota työntekijät mukaan arvioimaan riskejä. Samalla he saavat tiedon työpaikan vaara- ja haittatekijöistä ja voivat osaltaan tehdä ehdotuksia niiden poistamiseksi.
Aina ei ole mahdollista, että jokainen työntekijä osallistuu riskinarviointiin. Silloin on tärkeää varmistaa, että kaikki saavat kuitenkin tiedon sen tuloksista ja seuraavista askeleista. Kannattaa pitää palaveri, jossa nämä asiat käydään yhdessä läpi.
Aiheesta lisää:
Kommentointi