Työnhakuvalmennus kannustaa katsomaan rekrytointia myös työnantajan silmin

Taite-valmennus on työväline kaikille ammattilaisille, jotka toimivat työttömien kanssa. Työnhakutaitoja harjoitellaan vertaisryhmässä. Työterveyslaitos kouluttaa ohjaajia, jotka vetävät ryhmiä pareittain.
-

Kuinka tunnistaa omat vahvuutensa? Miten osaamistaan voi kuvailla käytännön esimerkeillä? Miten työllistymistä haittaavat asiat pystyy kääntämään myönteisemmiksi? Mikä auttaa sietämään työnhakuun liittyviä vastoinkäymisiä?

Esimerkiksi näitä taitoja työttömät työnhakijat harjoittelevat Taite-valmennuksessa. Se on ryhmävalmennusmenetelmä, jolla vahvistetaan työnhakutaitoja, mielen hyvinvointia ja luottamusta omiin kykyihin.

”Työttömyys voi heikentää itseluottamusta ja voimavaroja. Se saattaa myös passivoida. Valmennus vähentää tällaisia työttömyyden aiheuttamia haittoja”, sanoo tutkija Miia Wikström Työterveyslaitoksesta.

Taite-valmennuksen juuret ovat Yhdysvalloissa 1980-luvulla kehitetyssä JOBS©-menetelmässä, joka perustuu tutkimustietoon. Työterveyslaitos on päivittänyt valmennuksen ja kouluttaa sen käyttöön ohjaajia.

Taite-ryhmäläiset oppivat yhdessä ja toisiltaan

Taite-valmennus toteutetaan vertaisryhmässä, jossa on 6–15 osallistujaa. Miia Wikströmin mukaan vertaisten kanssa oppiminen motivoi etenkin niitä työttömiä, joiden työllistyminen on ollut haastavaa.

Valmennus sisältää käytännönläheisiä tehtäviä. Osallistujat pääsevät harjoittelemaan turvallisessa ympäristössä esimerkiksi sitä, miten työnantajille soitetaan ja miten työhaastattelua voi ohjata toivomaansa suuntaan.

”Osallistujia kannustetaan asettumaan työnantajan rooliin: Mitä työnantaja arvostaa? Mitkä asiat häntä mietityttävät työntekijää etsiessään? Tämä näkökulma on koettu uudeksi ja hyödylliseksi”, Wikström sanoo.

Valmennukseen osallistuvat saavat täytettävän työkirjan, josta rakentuu heidän oma oppaansa työnhakua varten.

Valmennuksen tutkimustausta tuntuu luotettavalta

Työkykykoordinaattori Sanna Syrén BusinessOulusta kouluttautui Taite-valmennuksen ohjaajaksi. Työssään hän toimii varsinkin sellaisten työttömien työnhakijoiden kanssa, jotka tarvitsevat työkyvyn tukea.

Syrén kiinnostui valmennuksesta, koska se perustuu tutkittuun tietoon ja on todettu tehokkaaksi menetelmäksi tukea työllistymistä. Ohjaajakoulutus järjestettiin verkossa.

”Sekä Taite-valmennuksessa että ohjaajakoulutuksessa on selkeä malli, jonka mukaan edetään. Ohjaajan käsikirja jäi käyttööni työvälineeksi.”

Ohjaajien koulutuksessa Syrén sai pohtia esimerkiksi sitä, mitkä ovat hänen vahvuutensa ja kehittämiskohteensa ohjaajana. Muilta sai vertaistukea ja hyviä vinkkejä.

Ohjausharjoittelu kuuluu ohjaajien koulutukseen

Sanna Syrén lähti ohjaajien koulutukseen työkaverinsa kanssa. Ohjaajaparina he täydentävät toisiaan, koska toisen tausta on terveysalalla ja toisen sosiaalipuolella. Koulutukseen liittyen he ohjasivat yhdessä ensimmäisen valmennusryhmänsä työttömille.

”Hyvä ryhmähenki koettiin tärkeäksi. Ohjaajana oli hyvä huomioida ne osallistujat, joiden ei ensin ollut helppo lähteä mukaan ryhmän toimintaan ja kertoa ajatuksistaan. Ohjaajan tukea tarvittiin eniten ensimmäisenä päivänä.”

”Kokosimme omaa organisaatiotamme varten palautetta osallistujilta. Osa työttömistä työnhakijoista hyötyy juuri tällaisesta valmennuksesta. Tavoitteena on vakiinnuttaa Taite-valmennus palveluihimme”, Syrén kertoo.

Erityisesti yksi palaute on jäänyt hänen mieleensä:

Eräs ryhmäläinen oli oivaltanut valmennuksessa, että hänellä on vahvuus, jota voi oikeasti hyödyntää työelämässä. Aiemmin hän oli tarkastellut osaamistaan ja uravaihtoehtojaan liian kapeasti.

 

Aiheesta lisää:

Taite-ohjaajakoulutus

Suomen kestävän kasvun ohjelma – Työkykyohjelman laajennus (RRP)

Jaa sisältö somessa!