9.10.2019

Työterveyspäivät 8.-9.201.2019, tiedote 45/2019

Työterveyshuoltojen toimintaa kuvaavia kyselyyn pohjautuvia katsauksia on tehty 3-5 vuoden välein vuodesta 1992. Työterveyslaitoksen sosiaali- ja terveysministeriön toimeksiannosta toteuttama, järjestyksessään yhdeksäs katsaus antaa päivitetyn kuvan työterveyshuoltojen resursseista ja laadusta Suomessa.

Vuoden 2018 lopussa Suomessa oli 442 työterveysyksikköä, joista 81 % (342) vastasi kyselyyn. Yksiköiden lukumäärä on vakiintunut vuoden 2015 tasolle.

Laatua arvioitiin ammattilaisten koulutuksen määrän ja laadun pohjalta sekä työterveyshuoltojen keskeisten toimintojen dokumenteista tekemän itsearvioinnin perusteella.

– Nyt toteutetun katsauksen aineistona hyödynnettiin ensimmäistä kertaa dokumentteihin perustuvaa palveluprosessien itsearviointia, ylilääkäri Timo Leino Työterveyslaitoksesta kertoo.

Laatukriteerien pohjalta katsaukseen laadittiin laatutason luokitus, jonka mukaan erinomaiset edellytykset tuottaa laadukasta työterveyspalvelua oli 47 yksiköllä (18 %) ja hyvät edellytykset 158 yksiköllä (42 %). Perusedellytykset täyttyivät 111 yksikössä (33 %) ja niiden alle jäi 25 yksikköä (7 %).

Yli kaksikolmasosaa Suomen työterveyshuoltosopimuksista kattaa myös sairaanhoidon

Työterveyssopimuksia oli vastanneilla yksiköillä yhteensä lähes 115 000 kpl ja keskimäärin 211 sopimusta yksikköä kohti. Vain lakisääteiset palvelut kattavia sopimuksia oli 29 % ja laajempia myös sairaanhoidon kattavia sopimuksia 71 %. Vastanneiden yksiköiden sopimusten piirissä oli n. 1,9 miljoonaa suomalaista. Kun huomioidaan vastausprosentti, voidaan arvioida työterveyshuollon sopimusten kattaneen n. 82 % Suomen työllisestä työvoimasta ja 91 % palkansaajista.

Maatalouden työvoimasta vain joka kahdeksas työterveyshuollon piirissä

Työterveyshuollon kattavuus oli suurinta Etelä-Suomessa (yli 90 % työllisestä työvoimasta), kun taas Pohjois-Suomessa se jäi alhaisemmaksi (n. 2/3 työllisestä työvoimasta). Maatalouden työvoimasta vain joka kahdeksas näyttäisi olevan työterveyshuollon piirissä ja yksinyrittäjiä vain alle 5000 henkeä.

Pääosan palveluista tuottavat lääkärikeskukset ja kunnalliset liikelaitokset – moniammatillinen yhteistyö yleistynyt

Suurin osa suomalaisista saa työterveyshuoltopalvelunsa lääkärikeskusten kautta, joiden osuus palveluntuottajista on entisestään kasvanut 2010-luvulla ollen nyt 70 %:n luokkaa. Vastaavasti työnantajien omien ja terveyskeskusten yksiköiden määrä on edelleen pienentynyt. Työterveysyksiköissä työskenteli reilut 6 500 terveydenhuollon ammattilaista. Määrä on hieman vuoden 2015 kartoitusta suurempi, kun huomioidaan nyt pienempi vastausprosentti.

Työterveyshuollon erikoisääkäreiden määrä oli n. 900 ja heistä puolet oli päätoimisia eli tilanne ei ole oleellisesti muuttunut 2015 kyselystä. Työterveyshuoltoon erikoistuvien lääkäreiden määrä oli noin 10 % suurempi kuin vuonna 2015 ollen nyt yli 450. Psykologien ja sosiaalialan asiantuntijoiden määrä on selvästi lisääntynyt. Työ- tai virkasuhteessa olivat työterveyshoitajista lähes kaikki, fysioterapeuteista reilut puolet, psykologeista vajaa puolet ja sosiaalialan ammattilaisista 2/3.

Työterveyshuollon erikoislääkäri ja pätevä työterveyshoitaja oli käytettävissä 80 %:ssa kaikista yksiköistä. Näiden lisäksi oli pätevä työfysioterapeutti ¾:ssa yksiköistä ja pätevä työterveyspsykologi 2/3:ssa yksiköistä.

– Nämä moniammatillisuutta kuvaavat luvut ovat selvästi suurempia kuin v. 2015, Leino huomauttaa.

Työterveyslaitos haluaa omalta osaltaan kannustaa työterveysyksiköitä parantamaan toimintansa laatua ja myöntää vuosittain työterveyshuollon laatupalkinnon. Vuoden 2019 laatupalkinnon voittaja julkistetaan Työterveyspäivillä 9.10. klo 15.00.

Raportti: Työterveyshuollon toiminta ja laatu Suomessa 2018 Takala, Esa-Pekka; Leino, Timo; Harjunpää, Kaisa; Hirvonen, Maria; Kauranen, Tiina; Liljeström, Krista; Syynimaa, Susanna; Österbacka, Owe (2019)

Lisätietoja: Timo Leino, ylilääkäri, Työterveyshuollon laatuverkoston puheenjohtaja, Työterveyslaitos, p. 043 825 1894, timo.leino{at]ttl.fi