Webinaarin tallenne





Vastauksia webinaarissa esitettyihin kysymyksiin

Syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien rekisteri (ASA)

Tietoa löytyy Työterveyslaitoksen ASA-sivuilta: ASA-rekisteri – Työterveyslaitos (ttl.fi)

Kuuluuko ammatillisen koulutuksen opettajat/opiskelijat ilmoittaa ASA-rekisteriin?

Peruskoulun teknisten töiden opettajat ei tarvitse ilmoittaa ASA-rekisteriin, sillä altistuminen puupölylle jää vähäiseksi, koska vain osa puumateriaalista on lehtipuuta, käytettävät puumäärät ovat pieniä, eikä altistuminen ole jokapäiväistä. Ammatillisen koulutuksen opettajien altistuminen (lehti)puupölylle on selvitettävä tapauskohtaisesti ja altistumisarvion perusteella tehtävä päätös ASA-rekisteriin ilmoittamisesta. Opiskelijoita ei ilmoiteta rekisteriin.

Koskeeko ASA-ilmoitus esim. työllisyyspalveluiden kuntoutujia, vaikka eivät ole varsinaisesti työsuhteessa /työpajat yms.?

Onko vastuu ASA-ilmoittamisesta työnantajalla; esim. em. työllistetyt, opiskelijat yms.?

ASA-rekisteriin ei siis ilmoiteta kaikkia työpaikan henkilöitä, joihin sovelletaan työturvallisuuslakia? 

Jos henkilöstöpalveluyritykseltä vuokrattu ihminen on yli 40h vuodessa töissä “pölyävässä yrityksessä”, niin silloin lienee vuokrafirman ilmoitettava ASA-rekisteriin henkilöt?

ASA-ilmoitukset tehdään vain työsuhteessa olevista -> eli eikö esim. yrittäjistä tai kevytyrittäjistä, työharjoittelijoista, työkokeilijoista jne.?

ASA-ilmoitukset tehdään vain työsuhteessa olevista työntekijöistä.

Työnantaja tekee ilmoitukset ASA-rekisteriin. Vuokrafirman tulisi tehdä ASA-ilmoitus omista työntekijöistään.

Yrittäjä voi ilmoittaa itsensä ASA-rekisteriin. Jos harjoittelijalla ei ole työsuhdetta, häntä ei ilmoiteta.

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) selitys, miksi vain työsuhteiset ilmoitetaan ASA-rekisteriin: ”ASA-laki on oma itsenäinen lakinsa, eikä siten työturvallisuuslain laajennukset 4 §:stä ulotu ASA-lakiin. Kun ASA-lakiin ei ole tuota vastaavaa laajennusta tehty eikä viitattu työturvallisuuslakiin työnantajan ja työntekijän määrittelyn osalta, niin tuota on sovellettava suppeasti. Eli lain soveltamisalaa ei voi laajentaa tulkitsemalla sitä jotenkin muuten kuin mitä itse lakiin on kirjattu.”

On muistettava kuitenkin, että työturvallisuuslain perusteella annettu asetus työssä esiintyvän syöpävaaran torjunnasta (1267/2019) koskee kaikkia ja se velvoittaa mm. altistumisen arviointiin ja altistumisen minimoimiseen.

Mihin perustuu ASA-rekisteriin ilmoittamisen altistumisaikaraja 20 päivää merkittävän osan työajasta (2 h) -> 40 päivää pienemmän kuin merkittävän osan työajasta (1 h)?

Tuo 20 pv tulee ASA-laista. Lain pohjalta rekisterinpitäjä eli Työterveyslaitos on tehnyt uudistetut sovellusohjeet.

Tuleeko ulkotyötä tekevät lehtipuupölylle altistuvat työntekijät ilmoittaa ASA-rekisteriin? Esim. metsurit, hakettaminen…

Ulkona pölypitoisuudet ovat yleensä pienempiä kuin sisätiloissa tehtävässä työssä, mutta altistuminen pitää kuitenkin selvittää tapauskohtaisesti.

Jos työntekijän altistumismäärä lehtipuupölylle ylittää ASA-ilmoittamisen rajan, mutta asianmukaisia suojaimia käytetään oikeaoppisesti, niin ilmoitetaanko silti rekisteriin?

Henkilönsuojainten käyttöä ei huomioida, kun arvioidaan ASA-ilmoittamisvelvollisuutta.

ASA-ohjeen mukaan: ”Henkilönsuojainten käytön tulee aina perustua altistumisen ja riskien arviointiin. Henkilönsuojaimilla pyritään estämään liiallinen, raja-arvot ylittävä altistuminen, mutta vain harvoin niiden avulla voidaan altistuminen täysin poistaa. Hengityksensuojaimia on yleensä tarkoituksenmukaista käyttää ainoastaan altistavimmissa työvaiheissa. Hengityksensuojamissa esiintyy myös usein reunavuotoja, jotka heikentävät suojaustehoa. Näin ollen ASA-aineille altistuvat työntekijät on useimmiten syytä ilmoittaa rekisteriin, vaikka hengityksensuojaimia käytettäisiinkin. Ilmoitus voidaan jättää tekemättä hengityksensuojaimen käytön perusteella ainoastaan erityistilanteissa (esim. puhdastilatyyppinen työskentely).”

Onko lehtipuupölylle altistuva työntekijä ilmoitettava ASA-rekisteriin, jos työpaikalla on käytössä koneellinen tehokas purunpoisto eli pölyä ei tule työstökoneen ulkopuolelle?

Tehokas purunpoisto on tärkeä asia, mutta yleisellä tasolla poistoja ei oteta huomioon ASA-ilmoitusvelvollisuutta harkittaessa, sillä kohdeilmanvaihdon teho voi vaihdella paljon. On myös otettava huomioon, että suurin osa hengittyvästä pölystä on paljain silmin näkymätöntä, joten altistumista voi tapahtua.

Onko tietoa, kuinka paljon jää prosentuaalisesti ASA-ilmoitusvelvollisuuden ulkopuolelle?

Tähän kysymykseen ei kukaan pysty vastaamaan, koska ei tiedetä, keiden kaikkien tulisi ilmoitus tehdä. Esim. työsuojelutarkastuksissa tai työterveyshuoltojen työpaikkaselvityksissä voi tulla esille, ettei ilmoitusvelvollisuutta ole täytetty, mutta kaikki tapaukset eivät todennäköisesti tule esille.

Puupölyn terveysvaikutuksista, altistumisen arvioinnista ja mittaamisesta

Onko näköpiirissä, että puupölyn osalta tulisi samankaltaista seurantaa kuin asbestoosista?

Tämän hetkisen tiedon mukaan ei ole tulossa samankaltaista seurantaa. Toki puupölylle altistuvat kuuluvat työterveyshuollossa määräaikaistarkastusten piiriin ja terveysseurantaa tehdään.

Koskevatko muut terveyshaitat kuin syöpä yhtä lailla myös havupuupölyä?

Terveysvaikutusten mahdollisuus koskee kaikkea puupölyä. Hyvin vähäinen syöpäriski liittyy myös havupuupölyyn, vaikka EU-lainsäädännön mukaan vain lehtipuupöly luokitellaan syöpävaaralliseksi. Muut terveyshaitat koskevat yleisellä tasolla myös havupuupölyä ja ne ovat käytännön työelämässä merkittävimpiä kuin syöpävaara.

Luokitellaanko haapa tässä yhteydessä kovapuuksi?

Kovapuita ovat kaikki lehtipuut lainsäädännön mukaan. Nimitys on peräisin englanninkielestä, jossa hardwood-sanaa käytetään yleisnimenä lehtipuista. Termi välttämättä liity “oikeaan” puun kovuuteen eli tiheyteen, vaikka keskimäärin lehtipuut ovat kovempia kuin havupuut.

Jatkona edelliseen kysymykseen: mikäli puun tiheys ei vaikuta sen terveyshaittoihin niin eikö kaikki puupöly ole altisteista/vaarallista?

Kyllä haittavaikutuksia voi tulla liiallisessa altistumisessa kaikesta puupölystä.

Mitä eroa lehtipuupölyllä ja havupuupölyllä?

Lehtipuu- ja havupuupölyn hiukkaskoossa ja -muodossa voi olla eroja. Niitä käytetään myös erilaisiin tarkoituksiin, joten työstömenetelmä vaikuttaa pölyn koostumukseen. Havu- ja lehtipuun uuteaineet eroavat myös toisistaan.

Voiko todeta, että sitovan raja-arvon ylitykset melko harvinaisia?

Kyllä Työterveyslaitoksen mittausaineiston perusteella. Aineisto ei kuitenkaan ole kattava, vaan palveluselvitysten ja tutkimusten aineistoista kertynyt.

Millaista on puupölylle altistuminen rakennustyöpaikoilla?

Rakennuspuolelta ei juuri ole tuoretta tietoa puupölylle altistumisesta. Jonkin verran on tehty puupölylle altistumismittauksia kalusteasennuksessa.

Onko rakennusteollisuus mukana Työterveyslaitoksen puupölyhankkeessa?

Rakennusteollisuus ei ole mukana puupölyprojektissa, ainoastaan muutama kalusteasentaja.

Miten arvioidaan riski, työntekijöiden altistuminen ja syöpävaara konekuivattua havupuuta työstävässä firmassa? Purunpoisto on koneellinen, hengityssuojaimia ei käytetä.

Syöpäriski on vähäinen, mutta altistumista puupölylle on vaikea arvioida ilman työhygieenistä selvitystä mittauksineen.

Minulla on lukuisia pieniä rakennusalan yrityksiä, joissa rakennusmiehet tekevät laajasti kaikenlaiset rakennustyöt samoissa tiloissa ja olen kategorisesti suositellut kaikki rakennustyömiehet ASA-rekisteriin ilmoitettaviksi, sillä he työstävät puuta/oleskelevat tiloissa, joissa työstetään puuta. Olenko suositellut oikein?

Mikäli tiloissa työstetään lehtipuuta ja työntekijät altistuvat lehtipuupölylle vähintään 40 h vuodessa, niin suositus on oikein.

Kuka tai ketkä ovat päteviä mittaamaa pitoisuuksia ja onko palvelu maksullista?

Työterveyslaitos ja työhygieenisiin selvityksiin perehtyneet yritykset tekevät työpaikoilla puupölyselvityksiä mittauksineen ja arvioivat työntekijöiden altistumista. Selvitykset ja mittaukset ovat maksullisia.

Montako mittaria Suomesta löytyy? Mitä mittaukset maksavat?

Työntekijöiden altistumisen arvioimiseen ja raja-arvoihin verrattavien puupölypitoisuuksien mittaamiseen tulee yleensä käyttää kerääviä menetelmiä, joihin tarvitaan näytteenkeräimiä ja näytteenkeräyspumppuja sekä pölypitoisuuden määrittämistä laboratoriossa. Suoraanosoittavilla mittareilla voidaan seurata pölypitoisuuden vaihtelua, mutta niillä saatuja tuloksia voidaan vain harvoin käyttää työntekijöiden altistumisen arviointiin.

Näytteenkeräyspumppuja on Suomessa satoja ja keräimiä voi tilata työhygieenisiä analyysejä tekevistä laboratorioista. Selvitysten hinta mittauksineen ja raportointeineen riippuu mm. selvityksen laajuudesta, näytemäärästä ja tarvittavasta työajasta. Eri toimijoilla on omat hinnastonsa ja matkakulujakin voi tulla.

Mikä on riittävä suojain FFP1, P2 vai P3 suojaamaan puupölyltä?

Periaatteessa puupölylle riittää P2-luokan suodattimella varustettu hengityksensuojain. Lyhytaikaiseen, tilapäiseen työhön voidaan käyttää kertakäyttöistä FFP2-suojainta tai puolinaamaria P2-suodattimella varustettuna. Mikäli jostakin syystä hengityksensuojaimia joudutaan käyttämään pitkiä aikoja, tulisi niiden olla puhaltimella varustettuja ja silloin on hyvä käyttää P3-luokan suodattimia. Suojainten valinnassa tulee myös ottaa huomioon muut työpaikan altisteet, kuten sahoilla havupuiden terpeenit ja vaneritehtailla formaldehydi, jolloin voidaan tarvita yhdistelmäsuodattimia.

Työsuojelutarkastukset

Etätarkastukset eivät toimi, viittaan aiemmin HS:ssa olleeseen artikkeliin rakennustyömaan työturvallisuuden etätarkastuksesta. Miten kontrolloidaan tarkastusten toimivuutta?

Koronavirusepidemian takia valvontaa jouduttiin toteuttamaan turvallisuuden takaamiseksi uusin keinoin ja osa perinteisistä työpaikkatarkastuksista muutettiin esimerkiksi tehtäväksi kahdessa osassa. Ensimmäisessä vaiheessa tarkastetaan etätarkastuksena asiaan liittyvät dokumentit ja vasta kun tilanne sallii, suoritetaan työpaikalla olosuhteiden valvonta.