ASA-ilmoitusvelvollisuus koskee syöpää aiheuttavaksi (Carc. 1A/1B; H350 tai H350i) tai perimää vaurioittavaksi (Muta. 1A/1B; H340) luokiteltavia aineita ja seoksia sekä asetuksen VNa 1267/2019 liitteessä 1 listattuja syöpäsairauden vaaraa aiheuttavia työmenetelmiä.

Ilmoitusvelvollisuuden piiriin eivät kuulu aineet tai seokset, joita ei luokitella em. vaaraluokkiin, mutta joilla on vaaraluokitus Carc. 2 (H351) tai Muta. 2 (H341). Ilmoitusvelvollisuus koskee vain niitä aineita/seoksia/työmenetelmiä, joille työntekijät työpaikalla altistuvat.

ASA-ilmoitus tehdään työpaikalla käytössä olevan tuotteen luokituksen perusteella. Tuotteen luokituksen voi tarkistaa sen käyttöturvallisuustiedotteen kohdasta 2.

  • Jos tuote ei ole käyttöturvallisuustiedotteen kohdassa 2 saanut luokitusta Carc. 1A tai 1B (H350, H350i) tai Muta. 1A tai 1B (H340), eivät tiedotteen kohdassa 3, 11 tai 16 mainitut ainesosien syöpävaarallisuuteen liittyvät tiedot aiheuta ASA-ilmoitusvelvollisuutta (nämä tiedot on jo huomioitu tuotteen vaaraluokituksessa).
  • Jos tuote on käyttöturvallisuustiedotteen kohdassa 2 saanut luokituksen Carc. 1A tai 1B (H350, H350i) tai Muta. 1A tai 1B (H340), katso tiedotteen kohdasta 3, minkä ainesosan takia tuote on saanut luokituksen. ASA-ilmoituksessa pitää ilmoittaa syöpävaarallista ainesosaa vastaavan ASA-ainenumero. ASA-ainenumeron löydät ohjeellisesta ASA-aineluettelosta.

Vaikka tuote tai sen luokituksen aiheuttanut ainesosa ei olisi ohjeellisessa ASA-aineluettelossa , mutta tuote on käyttöturvallisuustiedotteen kohdassa 2 saanut luokituksen Carc. 1A/1B tai Muta. 1A/1B, kuuluu ilmoitus tehdä.

Jos tuotteen luokitus vaikuttaa virheelliseltä tai eri toimittajien luokitukset samalle tuotteelle/aineelle poikkeavat toisistaan ilman ilmeistä syytä (esim. erot koostumuksessa, epäpuhtauksissa tms.), on asian selvittämiseksi syytä olla yhteydessä tuotteen/aineen toimittajaan.

Aineet, joille on EU-tasolla annettu yhdenmukaistettu luokitus Carc. 1A/1B (H350 tai H350i) tai Muta. 1A/1B (H340) on listattu ohjeellisessa ASA-aineluettelossa . Yhdenmukaistetut luokitukset voi tarkistaa myös Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) ylläpitämästä luokitusten ja merkintöjen luettelosta. Kemikaalitoimittajien tulee noudattaa yhdenmukaistettua luokitusta omien tuotteidensa luokittelussa.

Jos työssä altistutaan aineelle, joka käyttöturvallisuustiedotteen mukaan on luokiteltu Carc. 1A/1B (H350 tai H350i) tai Muta 1A/1B (H340), mutta aineelle ei löydy ASA-numeroa ohjeellisesta ASA-aineluettelosta, liitetään ASA-ilmoitukseen mukaan tuotteen käyttöturvallisuustiedote.

Ilmoituslomakkeen kohtaan ASA-ainenumero merkitään tällöin kirjain tai muu merkki. Sama kirjain/merkki tulee merkitä ASA-ainenumeron paikalle lomakkeen kohtaan 2 (tuotteet) ja kohtaan 4 (altistuneet työntekijät).

ASA-rekisteriin ilmoitetaan lähtökohtaisesti työntekijät, joiden altistuminen syöpävaarallisille tekijöille tai perimämyrkyllisille aineille työssä on suurempaa kuin väestön yleinen (ympäristöperäinen) tausta-altistuminen. Siksi ilmoituskriteerit usein täyttyvät, vaikka altistumistasot työssä jäisivät selvästi alle työhygieenisten raja-arvojen (HTP-arvot, sitovat raja-arvot).

Ilmoituskriteerit yleensä täyttyvät, jos ainetta käsitellään säännöllisesti teollisessa mittakaavassa tai muuten merkittäviä määriä. Ilmoituskriteerit eivät yleensä täyty, jos ainetta käsitellään hyvin pieniä määriä tarkasti kontrolloiduissa olosuhteissa tai käsitellään esimerkiksi avaamattomia pakkauksia. Vastuu altistumisen selvittämisestä ja arvioinnista on työnantajalla.

ASA-rekisteriin ilmoittamiseen liittyvissä ohjeissa on annettu tarkempia ohjeita tiettyjen aineiden ja työmenetelmien ilmoittamisesta. Muutamille altisteille (työmenetelmille) on ohjeissa esitetty myös viitteellinen väestön keskimääräinen altistumistaso, jonka ylittyessä ASA-ilmoitus on perusteltua tehdä.
Huom! Nämä viitteelliset altistumistasot kuvaavat keskimääräistä altistumistasoa tyypillisen työpäivän (8 h) tai pidemmän ajanjakson aikana, ei hetkellisiä tai lyhytaikaisia pitoisuuksia.

Jos mittaustietoa tai muuta tietoa altistumistasoista ei ole, ASA-rekisteriin ilmoitetaan työntekijät, jotka ovat tehneet altistavaa työtä vähintään 20 työpäivänä kyseisenä vuonna merkittävän osan (vähintään 2 tuntia) työpäivästä tai vastaavan ajan (eli 40 tuntia vuodessa).

Jos työpaikalla on arvioitu työajan tai altistumismittausten perusteella, että jossakin työtehtävässä altistumisen perusteet täyttyvät, ilmoitetaan kaikki kyseistä tehtävää tekevät ASA-rekisteriin. Altistavien työkohteiden ympäristössä työskentelevät tulee myös ottaa huomioon. Teollisuustilojen yleinen taustapitoisuustaso voi ylittää selvästi väestön keskimääräisen altistumistason, jolloin kaikki tiloissa työskentelevät työntekijät tulee ilmoittaa ASA-rekisteriin.

Henkilönsuojaimia käytetään riskinarviointiin perustuen niissä tilanteissa, joissa teknisillä ratkaisuilla ja muilla toimenpiteillä ei pystytä riittävästi hallitsemaan altistumista. Suojaimilla pyritään estämään liiallinen, HTP-arvot tai sitovat raja-arvot ylittävä altistuminen, mutta vain harvoin niiden avulla voidaan altistuminen täysin poistaa. Siksi altistuminen on henkilönsuojainten käytöstä huolimatta yleensä suurempaa kuin työssään altistumattomalla väestöllä, jolloin ASA-ilmoitusvelvollisuus täyttyy.

ASA-ilmoitus voidaan jättää tekemättä henkilönsuojainten käytön perusteella ainoastaan erityistilanteissa, esim. lääketeollisuudessa, jossa tuotantotilaan mennään aina täysin suojautuneena.

Jos mittaustietoa tai muuta tietoa altistumistasoista ei ole, ASA-rekisteriin ilmoitetaan työntekijät, jotka ovat tehneet syöpäsairauden vaaraa aiheuttavalle tekijälle tai perimää vaurioittavalle aineelle altistavaa työtä vähintään 20 työpäivänä kyseisenä vuonna merkittävän osan (vähintään 2 tuntia) työpäivästä tai vastaavan ajan (eli 40 tuntia vuodessa).

Aika-arvio koskee yksittäistä tekijää/ainetta, eikä eri altisteita lasketa yhteen altstumisaikaa arvioitaessa.

20 päivän (40 tunnin) säännön on tarkoitus rajata ilmoitusvelvollisuuden ulkopuolelle vain satunnaisesti altistuvat. Säännöllisesti altistavaa työtä tekevät on perusteltua ilmoittaa ASA-rekisteriin, vaikka 20 päivän (40 tunnin) sääntö ei esimerkiksi yksittäisen työvuoden osalta täysin täyttyisi.

Velvollisuus ASA-ilmoituksen tekemiseen on työntekijän omalla työnantajalla.

Työnantaja organisoi työnantajan luettelon ylläpidon ja ASA-ilmoituksen tekemisen käytännössä. Työnantaja voi hyödyntää työterveyshuollon ja työhygienian asiantuntijoiden asiantuntemusta altistuvien työntekijöiden tunnistamisessa ja altistumisen arvioinnissa.

Vuokratyössä ja yhteisellä työpaikalla on tärkeää varmistaa, että tieto syöpävaarallisista altisteista ja altistumistilanteista siirtyy työnantajien välillä (Työturvallisuuslaki 738/2002; 50 §). Työvoiman vuokrausyritykselle tai alihankkijayritykselle tulisi välittää tieto altistavasta aineesta tai työmenetelmästä ja sitä vastaava ASA-ainenumero, jos se on tiedossa. Työvoiman vuokrausyrityksen tulisi kerätä tiedot vuoden aikana tapahtuneista altistumisista ja ilmoittaa työntekijät rekisteriin kalenterivuosittain, jos ilmoituskriteerit täyttyvät.

Jos työntekijä on työsopimussuhteessa useaan työnantajaan, kukin työnantaja tekee erikseen ilmoituksen omassa työsuhteessaan tehtyyn työhön liittyvistä altistumisista.

Suositus: Jos työntekijä altistuu kalenterivuoden aikana samalle altisteelle usean työnantajan palveluksessa, suosittelemme, että työnantaja, jonka työsuhteen aikana 20 päivän (40 tunnin) sääntö täyttyy, tekee työntekijästä ASA-ilmoituksen, vaikka osa altistumisista olisi tapahtunut toisen työnantajan palveluksessa.

Kukin työnantaja ilmoittaa ASA-rekisteriin ne työsopimus- tai virkasuhteessa olevat työntekijät, joilla on suomalainen henkilötunnus (myös väliaikainen) ja jotka ovat työsuhteessa tehdyssä työssä altistuneet syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville tekijöille tai perimää vaurioittaville aineille.

Ulkomaalainen työntekijä ilmoitetaan rekisteriin, jos hänelle on annettu Suomessa (suomalainen) henkilötunnus.

ASA-rekisteriin ei ilmoiteta opiskelijoita, harjoittelijoita tai muita henkilöitä, jotka eivät ole työsopimussuhteessa työnantajaan.

Jos yrittäjä tai osakas (ei työsuhteessa oleva henkilö) tekee myös suorittavaa työtä, jossa hän altistuu ASA-ilmoitettaville aineille tai menetelmille, hänet voi halutessaan ilmoittaa rekisteriin, vaikka lain mukaan ilmoitusvelvollisuutta ei ole.

Työnantajan on pidettävä luetteloa työpaikalla käytettävistä syöpäsairauden vaaraa aiheuttavista tekijöistä ja perimää vaurioittavista aineista ja näille altistuvista työntekijöistä (ASA-laki 452/2020; 3 §).

Työnantaja voi oman luettelonsa avulla seurata työntekijöiden altistumista ja ilmoittaa ASA-rekisteriin ne työntekijät, joiden kohdalla ilmoituskriteerit täyttyvät. ASA-rekisteriin ei toimiteta tietoja niistä työntekijöistä (tai aineista/menetelmistä), joiden kohdalla ilmoituskriteerit eivät täyty.

Suositus: Jos on edellisenä vuonna tehnyt ASA-ilmoituksen, eikä altistuminen enää jatku, on hyvä ilmoittaa altistumisen päättymisestä ASA-rekisteriin sähköpostilla tai puhelimitse.

Työnantajan luettelolle ei ole erikseen säädetty säilyttämisaikaa, vaan työnantajan on itse määriteltävä, kuinka pitkään luettelon tietoja on tarpeellista säilyttää (tietosuoja-asetus 2016/679/EU; 5 artikla (1e)).

Työnantaja voi jälkikäteen pyytää ASA-rekisteristä tietoja ilmoitusvuosista ja ilmoitetuista aineista ja menetelmistä. Ilmoitettuihin työntekijöihin liittyvää tietoa voidaan antaa työnantajalle kuitenkin ainoastaan edellisen ilmoitusvuoden osalta (esitäytetty lomake).

Työterveyslaitos säilyttää ASA-rekisteriin vietyjä tietoja pysyvästi.

ASA-ilmoitus tehdään työosastokohtaisesti.

Jos ilmoitettavalla työosastolla on satoja ilmoitettavia työntekijöitä, voi työnantaja lähettää altistuvien työntekijöiden tiedot erillisessä sähköisessä tiedostossa (esimerkiksi Excel- tai Word-taulukko). Tiedostosta tulee käydä ilmi kaikki samat tiedot kuin ASA-ilmoituslomakkeesta. Lajittele työntekijöiden nimet aakkosjärjestykseen ja käytä riittävän suurta fonttikokoa.

Työntekijä voidaan ilmoittaa altistuneeksi esimerkiksi biologisten altistumismittausten tai työilman epäpuhtausmittausten perusteella. Altistumisen peruste merkitään ASA-ilmoituslomakkeeseen numerolla (alt. luokka).

Luokkatunnusten numerot selityksineen löytyvät ASA-ilmoituslomakkeen lopussa olevan täyttöohjeen kohdasta ”4. Altistuneet työntekijät”.

ASA-ilmoituslomakkeen allekirjoittaa työnantaja tai työnantajan valtuuttama henkilö.

Työsuojeluvaltuutetun allekirjoitusta lomakkeeseen ei enää tarvita. Työsuojeluvaltuutetun tiedonsaanti ei kuitenkaan saisi tämän muutoksen myötä hankaloitua.

Koska ilmoitettavien aineiden määrittely on muuttunut, Työterveyslaitos ei vuonna 2021 lähetä esitäytettyjä ASA-lomakkeita yrityksille, jotka tekivät ASA-ilmoituksen vuonna 2020.

Tee vuoden 2020 ilmoitus ASA-rekisterin nettisivuilla olevilla lomakkeilla. Tarvittaessa ota yhteyttä rekisterinhoitajaan.

Työnantaja voi jälkikäteen pyytää ASA-rekisteristä tietoja ilmoitusvuosista ja ilmoitetuista aineista ja menetelmistä. Ilmoitettuihin työntekijöihin liittyvää tietoa voidaan antaa työnantajalle kuitenkin ainoastaan edellisen ilmoitusvuoden osalta (esitäytetty lomake).

Jokaisella ASA-rekisteriin ilmoitetulla työntekijällä on oikeus tarkistaa omat tietonsa ASA-rekisteristä tekemällä asiaa koskeva pyyntö Työterveyslaitokselle. Pyyntö osoitetaan Työterveyslaitoksen tietosuojavastaavalle joko kirjepostilla tai turvapostilla. Jotta voit lähettää viestin ja saada siihen vastauksen, sinulla pitää olla toimiva sähköpostiosoite ja puhelinnumero. Pyynnössä tulee olla mukana koko nimi ja henkilötunnus. Henkilötunnusta ei pidä lähettää tavallisessa sähköpostissa.

TYÖTERVEYSLAITOKSEN TIETOSUOJAVASTAAVA

Työterveyslaitos
Tietosuojavastaava
PL 40
00032 TYÖTERVEYSLAITOS
puhelin: 030 474 2429
sähköposti: tsv(at)ttl.fi

EU-maita koskee työntekijöiden suojelemisesta syöpävaarallisilta tekijöiltä annettu direktiivi (2004/37/EY), jonka mukaan työnantajan on pidettävä luetteloa syöpävaarallisille tekijöille altistuvista työntekijöistä. Tietojen kokoaminen ja säilyttäminen on eri EU-maissa toteutettu eri tavalla. ASA-rekisteriä vastaava rekisteri on käytössä mm. Saksassa, Italiassa, Puolassa, Romaniassa, Slovakiassa ja Unkarissa.

Tiettyihin altisteisiin ja työmenetelmiin liittyvät kysymykset

Ruostumattoman teräksen hitsaushuuruille altistuneet on aikaisemmin ilmoitettu ASA-rekisteriin kromi(VI)- ja nikkeliyhdisteille altistuneina. Jatkossa työnantaja valitsee ASA-ilmoituksen perusteeksi työmenetelmän ”Ruostumattoman teräksen hitsaus ja polttoleikkaus” (ASA-ainenumero 308), eikä erillistä ilmoitusta kromi(VI)- ja nikkeliyhdisteille altistumisesta tehdä.

  • Jos työntekijöiden altistumista hitsaushuurujen sisältämille kromi(VI)- ja nikkeliyhdisteille on selvitetty biomonitoroinnilla (pitoisuusmittaukset työntekijöiden virtsasta), ASA-rekisteriin ilmoitetaan ne työntekijät, joiden työtehtävissä altistuminen yleensä ylittää altistumattomien viiterajat.
  • Jos tarkempaa tietoa altistumistasoista ei ole, ASA-rekisteriin ilmoitetaan työntekijät, jotka ovat tehneet ruostumattoman teräksen hitsausta tai muuta huuruja muodostavaa työstöä, tai työskennelleet tiloissa, joissa näitä töitä tehdään, vuoden aikana vähintään 20 työpäivänä vähintään 2 tunnin ajan tai vastaavan ajan (40 tuntia/vuosi).

Huom! Ruostumattomalla teräksellä tarkoitetaan tässä myös ns. haponkestävää terästä ja muita vastaavia seostettuja teräksiä, joiden hitsauksessa muodostuu syöpävaarallisia kromi(VI)- ja nikkelioksidihuuruja. Työmenetelmä kattaa kaikki huuruja muodostavat työmenetelmät, kuten hitsauksen ja erilaiset termiset leikkausmenetelmät (mm. laser- ja plasmaleikkaus), sekä hitsaustyöt, joissa käytetään ruostumatonta hitsauslisäainetta. Teräksen hiontatyössä ei muodostu kromi- ja nikkelihuuruja, jotka pitäisi ilmoittaa ASA-rekisteriin.

Työmenetelmälle ilmoitetaan myös seostamattoman teräksen hitsaushuuruille altistuneet silloin, kun työssä käytetään ruostumattomia hitsauslisäaineita (esim. pinnoitushitsaus). Tilanteessa, jossa työpaikalla hitsataan vain seostamatonta terästä, mutta työntekijät altistuvat esimerkiksi hitsauslisäaineen sisältämän nikkelin vuoksi nikkelioksidihuuruille, tehdään ASA-ilmoitus altistumisesta nikkelioksidille eikä tälle työmenetelmälle. Samoin jos seostamattoman teräksen hitsauksessa altistutaan vain lisäaineiden kromiyhdisteille, tehdään ASA-ilmoitus vain kromiyhdisteille, eikä tälle työmenetelmälle.

Kovapuupölylle eli lehtipuupölylle altistuneiksi katsotaan työntekijät, joiden keskimääräinen altistumistaso lehtipuupölylle tai lehti- ja havupuiden sekapölylle ylittää 0,1 mg/m3 (8 tunnin keskipitoisuus, hengittyvä jae), eli on yli 10 % uusien laitosten HTP8h-arvosta 1 mg/m3.

Jos tarkempaa tietoa altistumistasoista ei ole, ASA-rekisteriin ilmoitetaan työntekijät, jotka ovat tehneet lehtipuupölylle altistavaa työtä vähintään 20 työpäivää kyseisenä vuonna merkittävän osan (vähintään 2 tuntia) työpäivästä tai vastaavan ajan (esim. 1 tunti 40 päivänä tai 40 tuntia vuodessa).

  • Ilmoitusvelvollisuus ylittyy aina, kun lehtipuuta työstetään teollisessa mittakaavassa kokopäiväisesti.
  • Korjaus- ja uudisrakentamisessa lehtipuupölylle voidaan altistua merkittävästi erityisesti parketin hionta- ja asennustöissä sekä kalusteasennuksessa.
  • Peruskouluissa työstettävät lehtipuumäärät ovat pieniä ja puutöitä tehdään vain osan lukuvuotta, joten teknisten töiden opettajien keskimääräinen altistuminen jää ASA-ilmoitusrajaa vähäisemmäksi.
  • Puualan ammatillisissa oppilaitoksissa opettajat altistuvat huomattavasti enemmän, ja jos lehtipuuta käytetään, heidät on syytä ilmoittaa ASA-rekisteriin.

Puuntyöstökoneet on usein kytketty purunpoistojärjestelmään. Poistojen tehokkuus eli ensisijaisesti se, miten hyvin työstössä syntyvä pöly ja puru saadaan johdettua poistoimuun, vaihtelee suuresti. ASA-rekisteriin ilmoittamisen ratkaisee työntekijöiden altistumisen taso, ei purunpoiston olemassaolo.

Myöskään hengityksensuojainten käyttö ei poista ASA-ilmoitusvelvollisuutta. Mikäli lehtipuupölylle altistumista ei pystytä muuten luotettavasti arvioimaan, on syytä tehdä altistumismittauksia.

Kvartsi on yleisin kiteisen piidioksidin esiintymismuoto. Kvartsipölyä esiintyy käytännössä kaikissa töissä, joissa työstetään kiviperäisiä aineita. Kvartsipölylle voidaan altistua mm. rakennusalalla, sementin valmistuksessa, hiekkapuhallustyössä, kaivoksissa ja valimotyössä. Myös muissa tehtävissä ja työympäristöissä saatetaan altistua kvartsipölylle.

Voimassa oleva HTP8h-arvo kiteiselle piidioksidille on 0,05 mg/m3 (alveolijae). Työntekijät, joiden keskimääräinen altistumistaso kiteiselle piidioksidipölylle on 0,005 mg/m3 (alveolijae) tai enemmän, on syytä ilmoittaa ASA-rekisteriin.

Jos tarkempaa tietoa altistumistasoista ei ole, ASA-rekisteriin ilmoitetaan työntekijät, jotka ovat tehneet kvartsipölylle tai muulle kiteiselle piidioksidipölylle altistavaa työtä vähintään 20 työpäivää kyseisenä vuonna merkittävän osan (vähintään 2 tuntia) työpäivästä tai vastaavan ajan (esim. 1 tunti 40 päivänä).

Vastuu työntekijöiden kvartsipölyaltistumisen arvioinnista on työnantajalla. Työterveyslaitoksella on käynnistynyt tutkimushanke Kvartsialtistuminen ja sen hallinta rakentamisessa, jossa on tarkoitus arvioida kvartsipölyaltistumista rakennusalan tyypillisissä työtehtävissä. Tämä hanke tuo taustatietoa, jota työnantajat voivat hyödyntää arvioissaan.

Dieselpakokaasualtistuminen on usein merkittävää töissä, joissa dieselkoneita käytetään suljetuissa tiloissa (mm. kaivokset, tunnelit, varastot, terminaalit). Myös ajoneuvojen, erityisesti raskaan kaluston, huollossa voidaan altistua dieselpakokaasuille. Ulkotöissä altistuminen on yleensä vähäisempää, mutta raskaiden dieselkoneiden välittömässä läheisyydessä tehtävissä ulkotöissä altistumisen tarkempi arviointi voi olla tarpeen.

Dieselpakokaasualtistumista voidaan selvittää altistumismittauksin. Työntekijät, joiden keskimääräinen altistuminen dieselpakokaasuhiukkasille ylittää 0,005 mg/m3 (alkuainehiili, alveolijae, 8 tunnin keskipitoisuus), on syytä ilmoittaa ASA-rekisteriin.

Jos tarkempaa tietoa altistumistasoista ei ole, ASA-rekisteriin ilmoitetaan työntekijät, jotka ovat tehneet dieselpakokaasuille altistavaa työtä vuoden aikana vähintään 20 työpäivänä vähintään 2 tunnin ajan tai vastaavan ajan (40 tuntia/vuosi).

ASA-ilmoitusvelvollisuus koskee töitä, joissa joudutaan kosketuksiin käytettyjen polttomoottoriöljyjen kanssa.

Korkeiden käyttölämpötilojen takia polttomoottoriöljyihin voi käytössä muodostua syöpävaarallisia yhdisteitä. Käytetyille polttomoottoriöljyille voidaan altistua mm. ajoneuvojen, muiden kulkuneuvojen ja työkoneiden huolto- ja korjaustöissä, teollisuuden kunnossapitotöissä ja jätehuollossa.

Ilmoitusvelvollisuus ei koske muita kulkuneuvoissa tai työkoneissa käytettäviä öljyjä (esim. hydrauliikkaöljyt).

ASA-rekisteriin ilmoitetaan työntekijät, jotka ovat käsitelleet käytettyjä moottoriöljyjä vähintään 20 työpäivänä kyseisenä vuonna vähintään 2 tuntia työpäivästä tai vastaavan ajan (40 tuntia/vuosi). Suojakäsineiden käyttö työssä ei poista ilmoitusvelvollisuutta.

Työ, johon liittyy altistuminen syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville anatomis-terapeuttis-kemiallisen (ATC)-luokituksen mukaisille solunsalpaajille, kattaa luokitusryhmän L01 (Antineoplastiset lääkeaineet) lääkeaineet, pois lukien monoklonaaliset vasta-aineet ja proteiinikinaasin estäjät sekä jotkin luokitusryhmän L01XX lääkeaineista, joiden ei vaikutusmekanisminsa perusteella katsota olevan syöpää aiheuttavia. Solunsalpaajille altistuneet työntekijät ilmoitetaan ASA-rekisteriin ko. työmenetelmää vastaavalla ASA-ainenumerolla 307.

Solunsalpaajille voivat altistua solunsalpaajia työssään käsittelevät ja solunsalpaajia sisältävien eritteiden kanssa kosketuksiin joutuvat työntekijät (esim. sairaala-apteekkien työntekijät, sairaanhoitajat, lähihoitajat ja laitoshoitajat). Vastuu altistumisen selvittämisestä ja arvioinnista on työnantajalla. ASA-rekisteriin ilmoitetaan työntekijät, jotka ovat tehneet solunsalpaajille altistavaa työtä vähintään 20 työpäivää kyseisenä vuonna merkittävän osan (vähintään 2 tuntia) työpäivästä tai vastaavan ajan (esim. 1 tunti 40 päivänä).

ASA-rekisteriin ei tarvitse ilmoittaa, mille yksittäisille solunsalpaajille työntekijät ovat altistuneet. Vuotuinen käyttömäärä pitää kuitenkin ilmoittaa. Käyttömäärällä tarkoitetaan tässä ilmoitettavalla työosastolla yhteensä käytettyä määrää, ei yksittäisen työntekijän käyttämää määrää. Käyttömäärän voi myös arvioida.

Formaldehydin vapauttajat eivät käy useinkaan ilmi käyttöturvallisuustiedotteista, vaikka joissakin tiedotteissa voidaan ilmoittaa esim. vapaan formaldehydin määrä. Formaldehydin vapauttajia käytetään monissa erilaisissa kohteissa.

  • Käyttökohteita voivat olla mm. metallien työstönesteet ja niihin lisättävät biosidit sekä limantorjunta-aineet ja homeenestoaineet eri käyttökohteissa.
  • Formaldehydiä sisältävien hartsien käyttö on yleistä mm. liimoina ja sideaineina puulevyjen valmistuksessa, valimoissa ja mineraalivillojen valmistuksessa sekä puutuotteiden maalauksessa käytettävissä happokovettuvissa maaleissa.
  • Teollisuudessa yleisesti käytössä olevia formaldehydin vapauttajia ovat mm. bronopol, paraformaldehydi, heksametyleenitetramiini, triatsiiniyhdisteet, bismorfoliiniyhdisteet, metyleenibisoksatiatsolidiiniyhdisteet.

Tuotteen toimittajalta voi kysyä lisätietoja formaldehydiä vapauttavista tuotteista.

ASA-rekisteriin ilmoitetaan työympäristön tupakansavulle altistuneet (esim. kotihoito).

Ympäristön tupakansavulle altistuneeksi ei ilmoiteta henkilöitä, jotka altistuvat vain oman tupakoinnin vuoksi. Jos työympäristössä kuitenkin esiintyy tupakansavua myös muuten, ilmoitetaan myös tupakoivat työntekijät ympäristön tupakansavulle alistuneiksi.

Työ, johon liittyy altistuminen palamisprosesseissa syntyville tai syntyneille syöpävaarallisille aineille on uusi ilmoitettava työmenetelmä. Tämä työmenetelmä koskee mm. palomiehiä, nuohoojia, tulipalojen jälkivahinkojen saneeraajia, palotutkijoita ja palokouluttajia sekä kontaminoituneiden varusteiden huoltajia. Myös maastopalossa altistuminen sisältyy tähän työmenetelmään.

Kaikki ammattipalokunnissa tai sopimus- ja vapaapalokunnissa työsuhteessa työskentelevät palomiehet, joiden kohdalla altistumiskriteerit täyttyvät, ilmoitetaan ASA-rekisteriin.

Kun altistumisen syyksi ilmoitetaan tämä työmenetelmä (ASA-ainenumero 302), ei tule tehdä erikseen ilmoitusta yksittäisistä palamistuotteista kuten PAH-yhdisteistä tai bentseenistä.

Työnantajan tulee arvioida työntekijän altistuminen kussakin työtehtävässä erikseen ja pitää luetteloa altistuvista työntekijöistä. ASA-rekisteriin ilmoitettavien henkilöiden altistumisen perusteena voidaan käyttää poikkeuksellista työvaihetta, jossa altistutaan lyhytaikaisesti epätavallisen suuresti (kuten savusukellus), tai rekisteriin ilmoitetaan työntekijät, jotka ovat tehneet palamistuotteille altistavaa työtä vähintään 20 työpäivää kyseisenä vuonna merkittävän osan (vähintään 2 tuntia) työpäivästä tai vastaavan ajan (esim. 1 tunti 40 päivänä tai 40 tuntia vuodessa).

Lisätietoa palomiesten altistumisesta voit lukea “Vähentääkö Skellefteå-malli palomiesten altistumista operatiivisessa toiminnassa?” -hankkeen loppuraportista.

Suositus: Jos työntekijä altistuu kalenterivuoden aikana palamistuotteille usean työnantajan palveluksessa, suosittelemme, että työnantaja, jonka työsuhteen aikana 20 päivän (40 tunnin) sääntö täyttyy, tekee työntekijästä ASA-ilmoituksen, vaikka osa altistumisista olisi tapahtunut toisen työnantajan palveluksessa.