6.7.2021

 Työympäristöllä tiedetään olevan monenlaisia vaikutuksia yksilöiden ja tiimien suoriutumiseen sekä työhyvinvointiin. Toimistojen olosuhteet vaikuttavat myös muun muassa stressioireisiin, palautumiseen, sairauspoissaoloihin ja jopa työkyvyttömyyden riskiin. Tilamuutoksia kannattaa valmistella huolella ja seurata muutosten hyvinvointivaikutuksia, muistuttaa erikoistutkija Annu Haapakangas Työterveyslaitoksesta.

 Työtilojen hyvinvointivaikutukset ovat kuitenkin monille organisaatioille ja tilasuunnittelun ammattilaisillekin vaikeita arvioitavia. Tämä on yksi syy, minkä vuoksi kutsuimme työympäristösuunnittelun asiantuntijat virtuaalityöpajaan pohtimaan kanssamme muutoksiin vaikuttavia tekijöitä ja niiden vaikutuksia, Haapakangas jatkaa. 

Tilaa hyvinvoinnille –työpajaan 15.6.2021 osallistui työympäristösuunnittelun sekä työtilojen ja toimistokiinteistöjen kehittämisen suomalaisia asiantuntijoita ja Työterveyslaitoksen asiantuntijoita. Työpaja nivoutuu osaksi Työterveyslaitoksen laajempaa Paluu tulevaisuuteen -kokonaisuutta, jolla autetaan työelämän toimijoita sopeutumaan muuttuvaan ympäristöön toivottavasti jo hiipuvan koronakurimuksen jälkeen. 

Työpajassa kurkotettiin rohkeasti tulevaisuuteen

Työpajatyöskentelyssä pohdittiin työympäristöjen kehitykseen vaikuttavia muutosvoimia sekä kehityksen mahdollisia vaikutuksia tilojen käyttäjiin ja heidän hyvinvointiinsa. Työpajan tavoitteena oli kannustaa rohkeaan ja ennakkoluulottomaan tulevaisuuden kuvitteluun.  

– Asiantuntijat tunnistivat hyvin moninaisia työympäristöihin vaikuttavia muutoksia, joiden taustalla on suurempia työelämän kehityssuuntia, kertoo vanhempi asiantuntija Suvi Hirvonen Työterveyslaitoksesta. Monet tekijät ajavat esimerkiksi siihen, että organisaatioiden oman fyysisen tilan tarve vähenee ja tilojen merkitys muuttuu.

Muutosten hyvinvointivaikutuksia on sen sijaan vaikeampaa kuvitella ja ennakoida. Työtilaratkaisujen vaikutukset hyvinvointiin ovat harvoin yksiselitteisesti myönteisiä tai kielteisiä ja ne kehittyvät pitkän ajan kuluessa.   

– Omia oletuksia mahdollisista vaikutuksista on tärkeää myös kyseenalaistaa. Muutoin saatamme ohittaa tärkeitä asioita, koska ne eivät vastaa sitä mitä odotamme, Hirvonen huomauttaa. 

Hyvä työympäristö takaa työntekijälle hallinnan tunteen

Työhyvinvoinnin kannalta keskeistä on, että työympäristö ja työvälineet tukevat työn sujumista ja mahdollistavat voimavarojen keskittämisen työhön. Hyvässä työympäristössä työntekijä kokee työn ja olosuhteiden olevan hallinnassaan.  Tärkeää on myös muistaa, että yksilöiden tarpeet, elämäntilanteet ja työn tekemisen tavat ovat hyvin erilaisia.  

– Organisaatioiden ei kannatakaan tehdä päätöksiä valtavirran, eikä edes yksinomaan oman organisaation enemmistön toiveiden mukaisesti. Esimerkiksi etätyöskentely kotona voi olla yhdelle toimiva ratkaisu keskittymistä vaativalle työlle, toiselle se voi olla mahdottomuus, muistuttaa Suvi Hirvonen. 

Viime vuosina on alettu löytää toimivampia tapoja tukea keskittymistä vaativaa työtä myös tilatehokkaissa työtilaratkaisuissa. Monitilatoimistot ovat esimerkki tästä kehityksestä.

Tutkittuun tietoon kannattaa turvautua tilakysymyksissäkin  

Yhteisöllisyyden ja kohtaamisten tukeminen on tällä hetkellä polttava työtilojen kehittämistä ajava tarve. 

– Kysymykset siitä, miten tiloilla voidaan tukea vuorovaikutusta, eivät ole kuitenkaan mitenkään uusia. Tilojen kehittämisessä kannattaa hyödyntää vuosikymmenten aikana kertynyttä tutkimustietoa, Annu Haapakangas muistuttaa. 

– Paluu avokonttoreihin olisi kauhuskenaario, Haapakangas kiteyttää

Lisätiedot:

Annu Haapakangas, erikoistutkija, Työterveyslaitos, p. 050 535 2984, annu.haapakangas@ttl.fi

 

Suvi Hirvonen, vanhempi asiantuntija, Työterveyslaitos, p. 050 535 3851, suvi.hirvonen@ttl.fi