keskiviikkona 30. toukokuuta 2018

3+1 askelta organisaation kriisivalmiuden kehittämiseen

Tietovuoto, tulipalo, kilpaileva yritys valtaa markkinat, organisaatio loataan somessa, pandemia iskee, johtaja menehtyy yllättäen. Voiko joku näistä uhkatekijöistä vaarantaa oman työpaikkasi toiminnan? Epäilen, että vastaus on kyllä.

Oletteko koskaan pysähtyneet yhdessä miettimään, mitkä ovat työpaikkanne keskeiset ulkoiset uhkatekijät, ja miten toimitte kun vaara realisoituu? Jos olette, niin hienoa, mutta harva on, vaikka syytä olisi. Vahinko tulee harvoin kello kaulassa. Tutkimukset ovat kuitenkin osoittaneet, että ne organisaatiot, jotka ovat aktiivisesti kehittäneet kykyään selvitä vaaratilanteista, myös selviävät niistä paremmin todellisen onnettomuuden tai muun poikkeavan tilanteen sattuessa.

Vaaratilanteiden aktiivinen hallinta on yksi resilientin eli uudistumiskykyisen organisaation keskeinen ominaisuus. Resilientti organisaatio säilyttää tilanteessa kuin tilanteessa jonkinasteisen toimintakyvyn. Se myös toipuu stressitilanteesta siinä määrin kun se on mahdollista. Usein asiat ovat kuitenkin jolloin tapaa ratkaisevasti muuttuneet poikkeavan tapahtuman vuoksi. Tämän takia resilientti organisaatio myös mukautuu muuttuneeseen tilanteeseen, ja menee eteenpäin uusi tilanne huomioiden.

Kuulostaa varsin yksinkertaiselta, mutta mikäli esimerkiksi tulipalo on tuhonnut koko tuotantolaitoksen tai kilpaileva yritys on kaapannut asiakkaat, voi tilanne olla dramaattinen sekä yrityksen talouden että henkilöstön selviämisen näkökulmasta. Mitä konkreettisia toimenpiteitä organisaatio voi sitten tehdä, jotta se säilyttää elinvoimaisuutensa tilanteessa kuin tilanteessa, toipuu shokista, ja vieläpä jatkaa taivalta eteenpäin?

Tässä 3+1 neuvoa kriisivalmiuden kehittämiseen ja kriisitilanteiden hallintaan:

1. Tehkää organisaatiollenne kriisitilannesuunnitelma, jossa kartoitatte potentiaaliset uhat ja teette toimintasuunnitelmat niiden varalle. Muistakaa kuitenkin, että kriisi voi yllättää myös sellaisesta suunnasta, mitä ette osaa ennakoida.

2. Älkää jättäkö organisaatiossanne mitään yhden kortin varaan. Tehkää yhteistyötä, jakakaa tietoa. Organisaatiolle arvokas tieto ei saisi koskaan olla vain yhden ihmisen hallussa!

3. Pitäkää koko henkilökunta mukana ja ajantasalla kriisivalmiuden suhteen. Ei riitä, että organisaation johto on valmistautunut kohtaamaan erilaisia kriisejä. Henkilöstön pitää olla kokonaisuudessaan valveutunut havaitsemaan mahdollisia uhkatilanteita, ja kyvykäs toimimaan kriisin kohdatessa.

+1: Johtajat eivät saa panikoida missään tilanteessa. Johtajien tehtävä on pitää yllä organisaation toimintaedellytyksiä tilanteessa kuin tilanteessa. Heidän on näytettävä suuntaa ja luotava selviytymisen ilmapiiriä vaikka tilanne olisi kuinka vaikea tahansa.

Jos olet kiinnostunut organisaation uudistumiskyvykkyyden ja kriisivalmiuden kehittämisestä, voit lukea siitä lisää osoitteesta: https://www.resorgs.org.nz/

Kirjoitus perustuu ko. sivuston ohella seuraaviin lähteisiin:

Annarelli & Nonino (2016): Strategic and operational management of organizational resilience: Current state of research and future directions. Omega, 62, 1-18.

Seville (2017): Resilient organizations: How to survive, thrive and create opportunities through crisis and change. Kogan Page Limited.

30.5.2018