tiistaina 27. helmikuuta 2018

3+1 askelta uudistumiskykyiseen organisaatioon

”- Mitä ajattelette muutoksesta, onko se pelkkää puhetta, vai koskeeko asia teidän yrityksiänne? - No ei oikeastaan, ei se kyllä koske. Jossain muualla kyllä, niin kuin vaikka pankkialalla, siellä kyllä on paljonkin muutosta. Mutta ei meillä. - Entäs yrityksenne toimintaympäristö? Onko se pysynyt ihan ennallaan? - No se on kyllä muuttunut. Ihan tosi paljon. Että sillä tavalla ajatellen kyllähän ne asiat meihinkin vaikuttaa.”

Muutosta voi olla vaikea tunnistaa, vaikka eläisimme keskellä sitä. Se ei välttämättä konkretisoidu millään tavoin päivittäiseen tekemiseemme. Yllä oleva pienen yrityksen toimitusjohtajan lausahdus kuvaa tyypillisesti tätä tilannetta. Olemme niin keskellä arkipäivän haasteita, että emme ehdi miettiä mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Kuitenkin tietoisuus siitä on jossain takaraivossamme ja tiedämme varmasti kaikki, että jollain tavoin asiat tulevat muuttumaan.

Parhaiten voimme hallita muutosta huolehtimalla kyvystämme uudistaa toimintatapojamme, kirjoittavat uusiseelantilaiset kollegamme, jotka ovat tutkineet organisaatioiden uudistumiskyvykkyyttä jo lähes 15 vuoden ajan. Tutkimuksissaan he ovat löytäneet tekijöitä, joiden avulla uudistumiskykyinen organisaatio selviää odottamattomista kriiseistä, löytää uusia toimintamahdollisuuksia ja menestyy alati muuttuvassa työelämässä. Resepti on helppo: 3 + 1.

1. Työntekijöiden arvostaminen

Uudistumiskykyinen organisaatio tukee ihmisten hyvinvointia, mahdollistaa jäsenilleen osallistumisen toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen sekä osoittaa kunnioitusta. Se tunnistaa, millaisia vaikutuksia niin isoilla kuin pienillä päätöksillä on työntekijöihin ja heidän perheisiinsä. Se huomioi työn vaatimusten ja resursoinnin vaikutukset ihmisiin. Tämä kaikki on organisaatiolle tärkeää siksi, että hyvinvoiva työntekijä on sitoutunut, toimii joustavasti yllättävissä tilanteissa, hallitsee paremmin stressiä ja kestää epävarmuutta

2. Verkostojen rakentaminen

Luottamus ja yhteistyö organisaation sisällä ja ulkoisessa toiminnassa ovat keskeisiä ominaisuuksia uudistumiskykyiselle organisaatiolle. Sosiaalisten verkostojen kautta organisaatio saa elinvoimaa, tietoa ja tukea. On tärkeää muistaa, että paras hetki rakentaa vuorovaikutustaitoja ei ole keskellä kriisiä, vaan niitä tulee kehittää jo ennen sitä. Sisäisesti verkostoitumista edistetään siten, että vältetään siiloja ja suositaan poikittaisten tiimien rakentamista. Ulkoisesti rakennetaan verkostoja palveluntuottajien, asiakkaiden, viranomaisten, tukitahojen ja myös kilpailijoiden kanssa. Keskeistä uudistavassa ajattelussa on pyrkiä pois kilpailuajattelusta kohti yhteistyöajattelua, kunkin vahvuuksien hyödyntämistä.

3. Jatkuvaa oppimista tukeva kulttuuri

Oppimistaidoiltaan kehittyneet organisaatiot hahmottavat uudet tilanteet nopeammin. Kun organisaatiossa tuetaan jatkuvaa oppimista, varmistetaan, että muutostilanteessakin tietoa päätösten tueksi osataan hakea nopeasti. Erityisesti pitää kiinnittää huomiota siihen, että ihmiset luovat yhdessä uutta tietoa ja jakavat sitä muille sen lisäksi, että jokainen kehittää yksin omaa tietovarantoaan ja tuo sen osaksi yhteistä tietopääomaa.

+1. Mikä on se tekijä, joka liimaa kaiken edellä mainitun yhteen? Johtaminen!

Uudistumiskyvykkyyden johtamisessa on tärkeintä ymmärtää ihmisiä, olla empaattinen ja tulla hyvin toimeen ihmisten kanssa – unohtamatta hyvää, kuhunkin tilanteeseen sopivaa asioiden johtamista. Johtajan on myös itse osattava muokata tapaansa toimia, tietää milloin näyttää suuntaa toiminnalle, milloin pysytellä taka-alalla. Uudistumiskyvykkäässä organisaatiossa johtajan tärkein tehtävä on siis pitää huolta ihmisten arvostamisesta, verkostoista sekä jatkuvasta oppimisesta. Johtaja ei ole olemassa pitääkseen yllä omaa egoaan vaan mahdollistaakseen organisaation ja sen jäsenten kehityksen, itse samalla kehittyen.

Kerran uudistumiskykyinen, aina uudistumiskykyinen? Valitettavasti näin ei ole. Emme voi koskaan tarkalleen tietää, millainen muutos meidät seuraavaksi yllättää. Vaikka olisimme selviytyneet hienosti edellisestä aallosta, uusi laine voi vetää meidät meren syvyyksiin. Siksi on tärkeää harjaantua muutoksiin reagoimisessa: olla jatkuvasti hereillä, ennakoida, harjoitella muutosprosessin läpivientiä – ja mikä tärkeintä tiedostaa, että emme voi lopulta varmasti tietää, mitä seuraavaksi tapahtuu.

Kiinnostuitko uudistumiskyvykkyydestä?

Työterveyslaitos järjestää Uudistumiskykyinen pienyritys -valmennuksia keväällä 2019. Tammikuussa alkavat valmennukset Turussa ja Helsingissä, maaliskuussa Kuopiossa. Tutustu valmennuksiin ja ilmoittaudu!

Lisätietoa organisaation uudistumiskyvykkyydestä:
https://www.resorgs.org.nz/
Erica Seville (2016): Resilient Organizations. How to Survive, Thrive and Create Opportunities Through Crisis and Change. Kogan Page.
Walker B., Nilakant V., Baird R., de Vries H., Kuntz J., Malinen S., Naswall K. and van Heugten K. (2015) Building Adaptive Resilience: Key Findings from the Building Resilient Infrastructure Organisations Project.Resilient Organisations Research Group.

27.2.2018