maanantaina 23. huhtikuuta 2018

Digitaalisuus kaveriksi osaamisen kehittämiseen

Työn murros on meille jo tuttua. Muutostahdin vauhdittuminen näkyy paineena uudistua sekä organisaatio- että yksilötasolla. Näetkö muutoksessa mahdollisuuden vai uhan? Itse pyrin kuulumaan ensimmäiseen ryhmään, mutta tunnistan myös tarpeen tukeutua vanhaan ja turvalliseen, olemassa oleviin rakenteisiin ja tapoihin. Se lienee ihmiselle myös luonnollista.

Muutos on kuitenkin tullut jäädäkseen ja ymmärrykseni mukaan vauhti ei hidastu vaan kiihtyy. Muutoksen yhteydessä yksilötasolla tärkeäksi taidoksi nousee kyky oppia uutta. Osaaminen on paras turva muutoksessa, sinun ja minun. Ihmisellä on onneksi kyky oppia uutta. Digitalisaatio on yksi muutoksen suurimmista vauhdittajista. Digitaalisuudesta kannattaakin tehdä kaveri myös osaamisen kehittämisessä.

Digitaalisuus ja uuden oppiminen työssä

Digitaalisuus ei itsessään muuta ihmisen tapaa oppia uutta. Työkaluna se kuitenkin tuo meille uusia mahdollisuuksia. Mitä tämä konkreettisesti tarkoittaa? Tässä kokoamani kuuden kohdan listaus digioppimisen mahdollisuuksista ja eduista:

  1. Oppiminen osaksi työn arkea. Digitaalisuus tuo oppimisen entistä lähemmäksi omaa työtä. Oppiminen ei ole irrallaan työstä vaan kiinteä osa sitä. Tähän päästään autenttisten oppimistehtävien kautta – opittua sovelletaan välittömästi omaan työhön. Tieto muuttuu myös toiminnaksi. Logistisesti tämä tarkoittaa sitä, että koulutuksen järjestäjä tulee oppijan luokse eikä päinvastoin.
  2. Henkilökohtaistaminen. Digitaalisissa oppimisympäristöissä voi useimmiten määrittää ja priorisoida omat tavoitteensa ja räätälöidä oppimista niiden pohjalta. Mitä jo osaan? Mikä on minulle vaikeaa? Mikä minua nyt hyödyttää? Luokkahuoneopetuksessa monelle lienee tuttu tilanne, jossa eteneminen tapahtuu ryhmän tarpeiden mukaan jolloin vauhti ja käsiteltävä teemat eivät aina resonoi omiin tavoitteisiin ja lähtötilanteeseen.
  3. Joustavuus. Oppija valitsee ja vaikuttaa entistä voimakkaammin, milloin ja missä ympäristössä uutta opitaan. Milloin olen vireimmilläni? Milloin minulla on sopiva hetki varata aikaa uuden oppimiseen ja soveltamiseen?
  4. Oikea-aikaisuus. Uuden oppiminen on madollista oikea-aikaisesti (just-in-time vs. just-in-case). Oppiminen ei toki koskaan mene hukkaan, mutta on tärkeää, että tarvittaessa voin opiskella oikea-aikaisesti, juuri silloin kun omaa osaamista pitää valikoidusta teemasta kehittää. Mikro-oppimisen malli on tästä hyvä esimerkki: opiskellaan pieniä kokonaisuuksia, sovelletaan opittua nopeasti käytäntöön ja tehdään itsearvio onnistumisesta.
  5. Skaalautuvuus. Joskus on tarve kouluttaa isoja massoja nopeasti ja tehokkaasti. Digitaalisuus mahdollistaa tämän. Esimerkkejä löytyy useita, esim. työturvallisuuden saralta.
  6. Kasvokkainen kohtaaminen arvoon. Kukapa meistä ei rakastaisi hyvin toteutettua kasvokkain tapahtuvaa koulutusta? Ainakin minulle parhaat muistot hyvistä oppimiskokemuksista tulevat onnistuneista vuorovaikutustilanteista ja yhdessä tekemisestä. Kontaktikoulutus tarjoaa mahdollisuuden irrottautua uuden oppimiseen. Oikein hyödynnettynä digitaalisuus antaa kasvokkain tapahtuvalle oppimiselle hienot puitteet ja perustan. Esimerkiksi ns. käännetyn oppimisen malli (tiivistettynä: luennot tehdään läksyinä esim. videoita katsomalla ja luokassa harjoitellaan yhteisöllisesti) on tuonut hyviä oppimistuloksia ja vapauttanut face-to-face aikaa vuorovaikutukseen yksisuuntaisten luentojen sijan.

Työterveyslaitos mukana digimuutoksessa

Työterveyslaitoksen koulutus digitalisoituu, muuttuu entistä joustavammaksi ja skaalautuu eri kokoisten työyhteisöjen käyttöön. Digitaalisten palvelujen avulla olemme kouluttaneet jo tuhansia työntekijöitä ja esimiehiä esimerkiksi ajanhallintaan, työn imuun ja työn tuunaamiseen, työturvallisuusjohtamiseen ja oikeaoppiseen suojainten käyttöön liittyen.

Tutustu tarkemmin ja kysy lisätietoja:

Aika ja fokus – ajanhallinnan verkkovalmennus
Työn imua työtä tuunaamalla -verkkovalmennus
Esimiesten työturvallisuus -verkkokoulutus
Suojainkoulutukset

23.4.2018