maanantaina 04. kesäkuuta 2018

Digitalisoituva työelämä ja työterveys

Digitalisaatio ja sen eri ilmenemismuodot muuttavat kaikkien toimialojen toimintalogiikkaa, osaamistarpeita, tarjolla olevaa työtä ja työn piirteitä. Työterveysalaan muutos vaikuttaa kahdella tavalla: sekä ylipäätään työn murroksen kautta että toisaalta alan oman digitalisoitumisen kautta.

Uusi teknologia tuo työterveysalalle paljon. Sen avulla työterveyden ongelmiin voidaan tarttua aikaisemmassa vaiheessa, prosessien ohjausta voidaan parantaa ja toimenpiteiden vaikutuksia voidaan seurata aikaisempaa paremmin. Palvelut voidaan suunnitella asiakaslähtöisemmiksi ja asiakkaan kannalta sujuvammiksi.

On tärkeää, että työterveysalan kehittäminen hyödyntää jatkossa täysimääräisesti uutta teknologiaa ja innovaatioita. Mutta kehityksen ei pidä tapahtua liiaksi teknologia edellä.

Ei-toivottuja kehityskulkuja voisivat olla esimerkiksi yksilökeskeisyyden korostuminen tai työkykykäsityksen merkittävä kaventuminen. Vaikuttavuustavoitteen ei soisi painuvan taka-alalle asiakaskokemuksen parantamisen vuoksi.

Teknologian tulee levitä niin, että mahdollisimman monilla yksilöillä ja työpaikoilla on mahdollisuus käyttää uusia välineitä ja mahdollisuuksia.

Hyvinvointia vai kontrollia?

Toinen näkökulma on se, miten digitalisaatio muuttaa työtä ja sitä kautta myös työterveysalaa. Teknologialla voidaan tehdä paljon hyvää. Aivan viime aikoina Suomessakin on alettu keskustella enemmän siitä, että teknologiaa hyödyntämällä on mahdollista aikaisempaa tarkemmin mitata ja kontrolloida työn tekemistä ja näin yksittäisen työntekijän työn tuloksellisuutta.

Kansainvälisessä keskustelussa teemaa on kutsuttu ”digitaaliseksi taylorismiksi” tai ”uudeksi taylorismiksi”. Kärkiesimerkki julkisuudessa on ollut Amazon, jonka varastotyöntekijöiden työssään tekemiä liikkeitä on seurattu ja analysoitu tarkasti sensoreiden avulla.

Teknologialla voidaan lisätä kontrollia tai toisaalta edistää hyvinvointia, turvallisuutta ja tuloksellisuutta. Esimerkiksi eräässä kuljetusfirmassa kuorma-auton kuljettajien silmänliikkeitä tarkkailemalla kuljettaja voitiin herättää, jos hän oli nukahtamassa rattiin.

Toisessa yrityksessä rannekkeet keräsivät tietoja työntekijöiden työpäivän aikana käymistä keskusteluista. Kerätyn datan avulla voitiin paikantaa tulokselliset tiimit ja levittää niiden vuorovaikutukseen liittyvät käytännöt muillekin.

Tällä hetkellä työelämässä puuttuu pelisääntöjä ja käytäntöjä siitä, miten teknologiaa hyödynnetään erilaisiin tarpeisiin. Ilman toimivia pelisääntöjä kontrollin näkökulma saattaa korostua, joka saattaa murentaa merkittävästi luottamusta työelämässä.

On tärkeää, että tätä keskustelua käydään työelämän eri osapuolten kesken. On myös olennaista, että tälle keskustelulle ja siihen liittyville kokeiluille on olemassa sopiva keskustelun foorumi ja kokeilujen alusta.

Työterveyslaitos suunnittelee parhaillaan alustaa, jolla edellä esitettyjä haasteita ja mahdollisuuksia on tarkoitus pohtia ja kehittää yhteistyössä työterveyden ekosysteemin eri osapuolten kesken.

Pauli Forma puhuu työterveysalan kehittämisestä digiaikana Työterveyspäivillä Tampereella tiistaina 11.9. Tutustu ohjelmaan ja ilmoittaudu mukaan: https://www.ttl.fi/tyoterveyspaivat-2018/

4.6.2018