keskiviikkona 24. maaliskuuta 2021

Ensihoitaja tarvitsee habaa

Happea, huopaa ja hanaa -sanonta oli voimissaan vielä muutama vuosikymmen sitten sairaankuljetusmaailmassa. Ambulanssin päätarkoitus oli siirtää potilaat sairaalaan saamaan tarvittavaa hoitoa.

Ensihoitajien koulutustason nousun myötä työnkuva on muuttunut. Tutkimukset ja hoito pystytään tekemään tai ainakin aloittamaan jo kohteessa, potilaan luona. Myös ensihoitotyön fyysinen kuormitus on kasvanut koko ajan.

Väestön ylipainon lisääntyminen, huonokuntoisten ikäihmisten hoitaminen kotona, haasteelliset työolosuhteet ja madaltunut kynnys soittaa hätäkeskukseen vaikuttavat kaikki ensihoitajan työhön.

Kuormitusta tulee siitäkin, että ensihoitajien työvälineistö on raskasta ja apuvälineitä on vain vähän tarjolla.

Siirrä, nosta ja kanna

Työterveyslaitos toteuttaa yhdessä ensihoitoalan toimijoiden kanssa FirstFit-hankkeen (Ensihoitajien fyysisen toimintakyvyn arviointi ja edistäminen työuran kaikissa vaiheissa).

Hankkeessa täsmentyi, että ensihoitotyön fyysisesti vaativimpia työtehtäviä ovat potilaan siirtäminen, nostaminen ja kantaminen. Näihin työvaiheisiin on onneksi viime aikoina pyritty panostamaan ergonomiakoulutuksilla ja ensihoitajien fyysisen toimintakyvyn arvioinneilla.

Koulutus ja toimintakykyarviot ovat perustuneet vapaaehtoisuuteen, eikä niiden toteutukseen ole ollut yhtenäistä, valtakunnallista käytäntöä. FirstFit-hankkeessa selvitettiin muun muassa pelastuslaitosten tapoja toteuttaa ensihoitajien fyysisen toimintakyvyn testauksia. Selvisi, että laitokset ovat valtakunnallisesti hyvin eri vaiheissa testien kehittämisessä ja soveltamisessa.

Suhtautuminen asiaan on vaihdellut. Se on ilmennyt muun muassa resursoinnissa ja siinä, miten tärkeiksi läpi työuran jatkuvat testaukset koetaan ensihoitajien työkyvyn tukemisessa. Myös ensihoitajien omat fyysiset voimavarat ja halu itsensä kehittämiseen vaihtelevat.

FirstFit-hankkeen tarkoituksena on korjata tilannetta ja kehittää valtakunnallisesti yhtenäinen testistö ensihoitotyötä tekeville. Fyysisen toimintakyvyn arvioinnin lisäksi siihen kuuluvat myös palaute ja seuranta, joten työntekijää ei jätetä yksin mahdollisten haasteidensa kanssa.

Älä riko kroppaasi

Tulevaisuudessa haluaisin nähdä, että ensihoitajien fyysisiin kuormitustekijöihin kiinnitettäisiin huomiota jo opiskeluvaiheessa.

Toivoisin muutosta ensihoitokulttuuriin ja ajatusmaailmaan: Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseen pitäisi kannustaa työpaikoilla entistä enemmän. Siihen tulisi tarjota apukeinoja. Henkilöstön olisi hyvä ymmärtää fyysisen toimintakyvyn merkitys ja huolehtia omasta kehostaan.

Ergonomian ja fyysisen toimintakyvyn merkityksen korostaminen opiskeluaikana olisi erittäin tärkeää. Liian usein törmään ensihoitajan työssäni siihen, että työtavat ovat kiireeseen vedoten erittäin epäergonomisia. Harvassa ovat kuitenkin ne ensihoitotehtävät, joissa ei olisi hetki aikaa miettiä, kuinka siirrot ja nostot toteutetaan ergonomisesti ja vähemmän kuormittavasti.

Itse olen oppinut ajatusmaailman, että en halua rikkoa omaa kroppaani työn vuoksi. Haluan pystyä tekemään työtäni pitkään, mutta myös nauttia hyvävointisena hyvin ansaitusta vapaa-ajastani. Tätä ajattelutapaa haluaisin tuoda jokaiselle ensihoitajalle.

Kirjoittaja Sanna Laukkanen on ensihoitaja. Hän on mukana Työterveyslaitoksen FirstFit-hankkeessa, joka kehittää ensimmäistä valtakunnallista ensihoitajien fyysisen toimintakyvyn arviointi-, palautteenanto- ja seurantamenetelmää.

 

24.3.2021