maanantaina 31. toukokuuta 2021

Ensihoitajille yhdenmukaiset testit toimintakyvyn seurantaan

Huoli ensihoitajien fyysisestä jaksamisesta johdatti alan toimijat ja meidät tutkijat yhdessä miettimään keinoja työkyvyn tukemiseksi.

Nostaminen, kantaminen ja siirtäminen ovat ensihoitotehtävistä kuormittavimpia. Ne edellyttävät monipuolista fyysistä toimintakykyä ja hyvää ergonomiaosaamista.

Tehtäviin kuuluu työvälineiden huolto. Säännöllistä huoltoa ja seurantaa tarvitsee myös ensihoitajan oma keho toimiakseen kerta toisensa jälkeen fyysisesti vaativissa työtilanteissa.

Päädyimme yhdessä kehittämään testistöä, jonka avulla voi seurata, tukea ja edistää ensihoitajien fyysistä toimintakykyä. Ideana on saada ensihoitaja huolehtimaan toimintakyvystään niin, että hän pärjää koko työuransa ajan.

Tieto omista vahvuuksista ja ohjeet jatkoon

Miten oma keho toimii testitilanteessa? Jo sen tunteminen ja omien tulosten näkeminen paperilla voi olla hyvin motivoivaa.

Tärkeintä testissä on kuitenkin, että sen tuloksista keskustellaan: Missä fyysisen toimintakyvyn osa-alueessa on kehitettävää? Missä testattu on jo keskinkertaisella, hyvällä tai erinomaisella tasolla?

Testituloksiin perustuvat ohjeet tukevat toimintakyvyn ylläpitämistä ja kehittämistä jatkossakin.

Tuki- ja liikuntaelinoireiden ehkäisyn kannalta testi- ja palautetilanne on erinomainen tilaisuus tunnistaa oman kehon vahvuudet, heikkoudet ja hallinta sekä mahdolliset väärät liikemallit. Kun hahmottaa ja hallitsee oman kehonsa toiminnan, ergonomiaoppejakin pystyy paremmin soveltamaan tositoimissa.

Fyysisen toimintakyvyn parantaminen ja ergonomian kehittäminen tukevat toisiaan. Parhaimmillaan fyysisen toimintakyvyn testitilanne opettaa liikkeitä, jotka voi siirtää suoraan esimerkiksi oman työn nostamis- ja kantamistehtäviin.

Liikkeelle työn fyysisistä vaatimuksista

Fyysisen toimintakyvyn testausjärjestelmän kehittämisessä olemme seuranneet kansainvälisen tutkimuksen viitekehystä. Siinä määritellään ensiksi työn fyysiset suorituskykyvaatimukset.

Tämä tarkoittaa muun muassa työn fyysisten kuormitustekijöiden selvittämistä ja listaamista. Aikaisemmat selvitykset ja alan kokemustieto luovat pohjaa kehittämiselle.

Yhteisessä työpajassa ensihoitajat itse nimesivät kuormittavimpia työvaiheitaan. Jokaisen työvaiheen kuormittavuuteen vaikuttavat työvaiheen toistuvuus työvuoron aikana, työvaiheen kesto ja mahdollisuus tauottaa työtä työvaiheen aikana.

Ensihoitajien verenkiertoelimistön ja lihasten kuormitusta työssä arvioitiin myös mittaamalla. Näin selvitettiin, miten kuormitus näkyy ensihoitajan kehon toiminnoissa sekä hetkellisinä kuormitushuippuina että keskimäärin koko työvuoron tai keikan aikana. Näistä mittauksista saadaan myös osviittaa siitä, millaisella suorituskyvyllä työssä pärjää.

Selvitysten ja kokemustiedon perusteella valitsimme varsinaiset toimintakykytestit, jotka mittaavat työssä vaadittavan suorituskyvyn osa-alueita: tuki- ja liikuntaelimistöä, verenkiertoelimistöä ja motoriikan hallintaa. Myös kehon koostumus on tärkeä mitata.

Kunkin osa-alueen sisällä pyritään vielä tarkemmin kohdentamaan testejä työn vaatimusten mukaan: Mihin alueisiin kehossa keskitytään? Millaista lihasvoimaa halutaan selvittää? Onko kyseessä kestovoima, maksimivoima vai nopeusvoima?

Koska yksilön suorituskykyä mittaavat toimintakykytestit kehitetään ja valitaan työn analyysin perusteella, niiden tulokset myös arvioivat työssä selviytymistä. Hyvä testi voi myös ennakoida muutosta työkyvyssä. Ennustearvon määrittäminen edellyttää aina seurantatutkimuksen tekemistä.

Säännöllisen työkyvyn seurannan lisäksi työn fyysisistä vaatimuksista johdettuja testejä on mahdollista kehittää ja hyödyntää muihinkin tarkoituksiin. Niitä ovat rekrytointi ja työhönpaluu, koulutukseen pyrkiminen sekä toimintakyvyn seuranta koulutuksen aikana ja opiskelijan valmistuessa.

Testit käyvät läpi tarkan seulan

Testien pitää oikeasti liittyä juuri ensihoitajan työssä tarvittaviin ominaisuuksiin. Testit käyvät läpi tiukan seulan, jossa selvitetään testisuoritusten turvallisuutta sekä tulosten toistettavuutta ja luotettavuutta.

Testistön käytettävyyttä arvioidaan ja pilotoidaan tarkkaan. Minkälaisessa ympäristössä testi on toteutettavissa, minkälaista osaamista testaajalta vaaditaan, mitä välineitä tarvitaan ja paljonko menee aikaa?

Motivoidakseen ensihoitajaa testin tulee olla riittävän – mutta ei liian – haastava. Lisäksi pitää vielä pohtia testituloksen erottelukykyä ja muutosherkkyyttä. Tuloksen tulee siis pystyä osoittamaan harjoittelun vaikutukset ja fyysisen toimintakyvyn pienetkin muutokset pitkässäkin seurannassa.

Tulosten perusteella pitää pystyä antamaan testattavalle palaute ja harjoitteluohjeita sekä ohjaamaan hänet tarvittaessa esimerkiksi työterveyshuoltoon. Yksi testistön kehittämisen tärkeimpiä mutta myös pitkäjänteisimpiä osa-alueita on kattava vertailuaineisto. Sitä kootaan kohderyhmästä testipalautteen tueksi.

Kuvattujen vaiheiden mukaan eteneminen antaa testistölle kestävän perustan. Vaiheiden noudattaminen varmistaa oikeudenmukaisuuden, eettisyyden ja kehittämistyön läpinäkyvyyden.

Näin olemme edenneet kehittäessämme ensihoitajien fyysisen toimintakyvyn testistöä FirstFit-hankkeessa. Saimme juuri päätökseen testien ensimmäiset laajemmat pilottimittaukset. Seuraavaksi tulokset analysoidaan ja niistä keskustellaan yhdessä.

Lisätietoja:
FirstFit – Ensihoitajien fyysisen toiminta- ja työkyvyn arviointi ja edistäminen työuran kaikissa vaiheissa (tutkimushankkeen esittely)

31.5.2021