torstaina 19. elokuuta 2021

Erilaiset empatiat vanhusten hoivatyössä

Kun mietin omia kohtaamisiani hoivatyön tekijöiden kanssa, mieleeni tulee, että empatia on yksi tärkeimmistä asioista, joita asiakas hoitajilta odottaa. Mutta mitä kaikkea empatia voi lopulta tarkoittaa?

Joissain tilanteissa empatia on sitä, että asiakas saa asettua hoivattavaksi. Toisissa tilanteissa se voi olla sitä, että hoitaja kannustaa asiakasta tekemään jotain, mihin tämä ei itse olisi uskonut omien voimien riittävän. Tällöin empatiassa on kyse asiakkaan voimaannuttamisesta.

Enemmän aikaa empatialle? -hankkeessamme tutkimme muun muassa, miten vanhusten hoivatyötä tekevät ymmärtävät empatian ja sen merkityksen hoivatyössä ja miten he toteuttavat sitä omissa hoivakäytännöissään.

Näitä käsityksiä tarkastellessani huomasin, että empatia tarkoittaa myös hoitajille eri asioita. Siinä missä yhdelle empaattisuus tarkoittaa sitä, että vanhojen ja muistisairaiden asiakkaiden asiattoman käytöksen jättää huomiotta, toinen asettaa sille tiukat rajat.

Joku puolestaan venyttää asiakastapaamisen pituutta ja auttaa asiakkaita tekemällä asioita yli palvelusopimuksen, kun taas toinen taas rajaa asiakaskäyntiin käytettävän ajan ja tehtävät tarkasti.

Yksi tapa ymmärtää empatia on asiakkaan tahdon ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen, vaikka esimerkiksi omainen toivoisi muuta. Tähän kuuluu vaikkapa se, että asiakkaan toiveesta poistutaan tämän kotoa tai ei tehdä jotain, mihin asiakas ei ole suostuvainen.

Yksi hoitaja tuo esiin, ettei saa olla ”liian” empaattinen. Tällä hän tarkoittaa sitä, ettei ruokita asiakkaan epäsuotuisaa olotilaa samaistumalla siihen liikaa.

Yhteistä kaikille haastatteluille on, että hyvään hoivaan nähdään kuuluvan mahdollisuus rauhalliseen ja kiireettömään hetkeen – asiakkaiden kuuntelemiseen, kuten eräs haastateltavamme kuvaa:

”Nautin siitä, kun saa istua hetkeksi asiakkaan kanssa alas. Sitten on ihanaa, kun he kertovat tarinoita menneisyydestään. Se on minusta jotenkin tosi kivaa. Nautin niistä hetkistä ja siitä, että näen, kun asiakas nauttii ja saa siitä jotain iloa irti ehkä.”

Tämä ei aina ole hoitajien arjessa mahdollista. Se aiheuttaa heille eettistä kuormitusta, joka johtuu empatian ja hoivan ideaalien ja käytännön arjen välisestä ristiriidasta. Hoitajien keskuudessa onkin virinnyt kiinnostus hyvän elämän mahdollisuuksien luomiseen, mikä mahdollistaa perushoivatyöstä poikkeavat pienet arjen huippuhetket. Niitä ovat esimerkiksi puistokävely tai ostoksilla käynti asiakkaiden kanssa.

Yhdessä kotihoitoa tarjoavan tutkimuskohteemme työhyvinvointikyselyn tuloksissa ja myös haastatteluvastauksissa korostuu erittäin hyvä yhteishenki hoitajien välillä sekä keskinäinen empatia jaettaessa työhön liittyviä kuormittaviakin asioita.

Tämä yllätti meidät tutkijat, sillä ajattelimme kotihoitajien työn olevan melko yksinäistä. Hoitajat onnistuvat kuitenkin selvästi työpäivän kuluessa tarjoamaan empatiaa paitsi asiakkailleen, myös toisilleen.

19.8.2021