keskiviikkona 26. lokakuuta 2016

Esimies työkyvyn tukijana ja tuen tarvitsijana

Olemme työskennelleet esimiesten ja eri asiantuntijoiden kanssa työpaikoilla ja verkostoissa kysyen, miten työkykyä tulisi edistää työpaikoilla. Tietyt teemat nousevat aina esiin.

Ensinnäkin kysytään, onko työkyvystä huolehtiminen osa johtamista ja osataanko työn muutoksia katsoa työkyvyn näkökulmasta. Työkyvystä huolehtiminen on kaikkien asia, mutta harvoin kenenkään perustehtävä. Työkyvyn huomioon ottaminen on osa työprosessien laatua. Toiseksi on havaittu, että ongelmiin osataan usein tarttua vasta, kun työkyky on jo selvästi uhattuna. Reaktiiviset keinot eivät yksin riitä, ongelmia ei saisi alkujaankaan päästää kasvamaan. Työkykyä tulisi tukea proaktiivisesti.

Työkyvyn huomioon ottaminen on osa työprosessien laatua.

Kolmanneksi on huomattu, että parhaat proaktiiviset keinot ovat niitä arkisimpia. Miten toimimme yhdessä? Miten syntyy luottamus ja turvallinen tunne tasapuolisuudesta? Entä riittävän selkeät pelisäännöt? Miten syntyy hyvä työpaikan keskustelukulttuuri, jolloin työstä voi käydä avointa keskustelua ja tarvittaessa puhua myös työntekijän elämäntilanteesta?

Nämä teemat kohdistavat katseet esimiehiin. Esimiehet voivat osaltaan luoda hyvää keskustelukulttuuria ja vaikuttaa siihen, miten asioita käsitellään. Esimiehet voivat vaikuttaa pelisääntöihin ja niiden noudattamiseen, tasapuolisuuteen ja luottamusta herättävään viestintään.

Esimiestyötä vaikeuttaa, jos alaisia on hyvin paljon, heitä tapaa harvoin tai esimiesvastuut ovat hajallaan.

Ehkä toistuvin ajatus on ollut, että esimiehet itse tarvitsevat tukea voidakseen olla taitavia työkyvyn vaalijoita. Työkyvyn ongelmien käsittelyyn liittyy kuormittavaa tunnelastia ja ristiriitoja. Vastuukysymykset voivat olla hankalia. Saako puuttua työntekijän asioihin? Onko työpaikka tai esimies kantanut vastuunsa? Esimiestyötä vaikeuttaa, jos alaisia on hyvin paljon, heitä tapaa harvoin tai esimiesvastuut ovat hajallaan.

Esimiestyötä tehdään yksin, eikä oma työidentiteetti aina tarjoa otollista kasvualustaa. Esimiesten ryhmäohjaus onkin noussut hankkeemme tärkeäksi, vertaistukea ja yhteisöllisyyttä tarjoavaksi työmuodoksi. Esimiehet ovat työpaikan keskustelukulttuurin avainhenkilöitä. He tarvitsevat paikan, jossa itse tulla kuulluksi ja kuunnella, oppia ja verkottua, kokea yhteisöllisyyttä ja arvostusta ammattilaisina.

Sanna Vehviläinen

Kirjoittaja on työskennellyt Työterveyslaitoksessa vanhempana tutkijana hankkeissa, joissa ohjaus toimii työkyvyn ja terveyden edistämisen toimintatapana. Tällä hetkellä hän toimii opinto- ja uraohjauksen professorina Itä-Suomen yliopistossa.

Kroppa ja nuppi kuntoon – fyysisesti raskasta työtä tekevien työkyvyn ja terveyden edistäminen työpaikoilla –hanke on osa TyhyverkostoX – Työterveyttä, työturvallisuutta ja työhyvinvointia verkostoituen –hankekokonaisuutta. Hankkeen on rahoittanut ESR ja se toimii koko maassa vuosina 2015-2018.

26.10.2016