torstaina 03. kesäkuuta 2021

Hei hoivan ammattilainen, pitäisikö empatiaa mitata?

Kummipojallani oli jo viisivuotiaana tapana suhteuttaa asioita toisiinsa fyysisellä mitoituksella. ”Pidätkö vihreästä pikkuautosta näin paljon? Vai näin paljon?”, hän aprikoi liikuttaen kämmeniään kauemmaksi toisistaan.

Etäisyys kämmenestä toiseen oli hänelle jotain, jolla voisi määritellä tunteiden tai mieltymysten voimakkuutta. Toiset meistä pitävät vihreästä väristä jopa enemmän kuin autoista, joten levitin käteni äärimmilleen. Vastaukseksi sain hyväksyvän nyökkäyksen.

Sama kysymys saattoi toistua hieman abstraktimmissakin puheenaiheissa: ”Kuinka kivalta sinusta tuntuu, kun minulla on näin hieno vihreä pikkuauto?”, kuului kysymys. Kämmenet liikkuivat odottavasti etäämmäs toisistaan.

Empatia tunteena on itsensä asettamista toisen asemaan. Empatiakyky on kaiken ihmisten välisen kanssakäymisen sydämessä. ”Minä ymmärrän, miltä sinusta tuntuu”, on usein kaikki, mitä toivon välittyvän kanssaihmisten kasvoilta. Ehkä eniten toivon sitä hädän tullen minua tai läheisiäni hoivaavilta ammattilaisilta. Se luo yhteyttä. Se tuo turvaa.

Empatiaa voi vahvistaa – entä mitata?

Potilaan hoivassa välittyvän empatian onkin todettu olevan yhteydessä muun muassa potilaan kokemaan luottamukseen ja tyytyväisyyteen, mutta myös terveyteen, hoidon toimivuuteen sekä traumaattisen kokemuksen jälkeiseen elämänlaatuun.

Empatiakyky voi olla koetuksella hoivatyössä, jossa ollaan vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa. Empatiaa voidaan kuitenkin tukea: Hyvissä tutkimusasetelmissa empatiaa hoivatyössä tarkastelevia tutkimuksia koottiin katsaukseen. Sen mukaan empatiaa hoivatyössä voidaan vahvistaa koulutusten kautta.

Jotta empatiakykyä voisi tukea, tulisi tietää, ”paljonko sitä on”. Sitä tulisi osata mitata. Pitäisi osata kertoa edes vaikkapa kämmeniään heiluttaen, kuinka paljon koin tänään työssäni empatiaa. Koenko edelleen jaksavani tuoda empatiaa asiakaskohtaamisiin?

Jos kämmenten välisen etäisyyden arvioiminen on toisinaan helppo tehtävä, samaa ei voi sanoa empatiakyvyn mittaamisesta.

Empatian määrällinen tutkimus hoivatyössä on monia tieteenaloja yhdistelevä tutkimuksenala. Yhdessä katsauksessa käytiin läpi tutkimuksia hoivatyön empatiasta. Lähes 70 vuoden ajalta löytyi 11 erilaista työkalua, joilla empatiaa on pyritty mittaamaan.

Yhtäkään niistä ei ole kehitetty erityisesti vanhusten parissa työskentelevien tutkimiseen. Katsauksessa läpikäydyt työkalut vievät empatian mittaamisen hieman käsien heiluttelua pidemmälle, mikä on hyvin toivottavaa ja myös sovellettavissa hoidon laadun kehittämiseen.

Etähoiva tuo uusia tapoja osoittaa empatiaa

Hankkeemme blogisarjassa on aiemmin kirjoitettu hoivatyön muutoksesta. Muutoksen myötä uutta teknologiaa tulee osaksi hoivatyötä enemmän ja enemmän. Tätä teknologiaa käytetään jo nyt paljon osana etähoivaa, ehkä kasvokkain kohtaamisen kustannuksella.

On mahdollista, että osana uutta hoivaa tulee oppia uusia tapoja olla empaattinen. Uusia tapoja viestiä teknologiavälitteisesti toiselle ymmärrys siitä, että sinut on kohdattu tunnetasolla. Uusia tapoja osoittaa myötätuntoa.

Suurten muutosten äärellä palaamme hoivatyön perusteisiin. Turvaan. Empatiaan. ”Minä ymmärrän, miltä sinusta tuntuu” on ajatonta. Jotain, jonka toivoo luovan turvaa sekä hoivaajalle että hoivattavalle myös teknologisoituvassa hoivatyössä.

Suomalaisia hoivatyön ammattilaisia laajasti tavoittavissa kyselyissä ei ole vielä kartoitettu empatiaa tai sen ilmaisemisen mahdollisuuksia. Ehkä viimein olisi aika järjestää asiat niin, että hoivatyöntekijäkin voisi mittauttaa empatiakykynsä ja sen, onko hänen arjessaan aikaa empatialle.

Lisätietoja:

Enemmän aikaa empatialle? -hankkeessa tutkimme teknologiavälitteisen viestinnän vaikutuksia vanhustyön hoitajien työhyvinvointiin ja mahdollisuuksiin kokea empatiaa. Haastattelemme ja havainnoimme vanhustyön hoitajia sekä kotihoidossa että tehostetussa palveluasumisessa. Havaintojemme pohjalta pyrimme myös tuomaan työkaluja empatian mittaamiseen hoivatyössä.

Hong H. & Han A. (2020): A systematic review on empathy measurement tools for care professionals. Educational Gerontology, 46:2, 72-83,

Rodriguez, A.M. & Lown, B.A. (2019): Measuring compassionate healthcare with the 12-item Schwartz Center Compassionate Care Scale. PLoS ONE 14(9): e0220911.

Winter R., Issa E., Roberts N., ym. Assessing the effect of empathy- enhancing interventions in health education and training: a systematic review of randomised controlled trials. BMJ Open 2020;10:e036471.

3.6.2021