torstaina 18. marraskuuta 2021

Hyvinvointialueiden johtamiseen tarvitaan tutkittua tietoa henkilöstöstä

Työhyvinvointi on ratkaisevassa asemassa sosiaali- ja terveysalan työvoiman riittävyyden ja siten koko sote-uudistuksen onnistumisen kannalta. Jos työntekijät eivät jaksa, ei työvoimaa riitä ylläpitämään uusien hyvinvointialueiden palveluja, järjestettiin ne miten hyvin tahansa.

Sote-uudistuksen päämääränä on laadukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen tarjoaminen sekä hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen. Tavoitteen saavuttaminen vaatii riittävästi osaavia ja motivoituneita sote-työntekijöitä. Tällä hetkellä sote-alaa vaivaa kuitenkin yhä lisääntyvä työvoimavoimapula.

Monella sote-työpaikalla työ on myös todella kuormittavaa. Työterveyslaitoksen vuoden 2020 Mitä kuuluu? -kyselyssä noin 40 prosenttia sote-työntekijöistä koki, että heiltä edellytetään kohtuutonta työmäärää.

Lähes joka kolmas työntekijä kärsi psyykkisestä rasittuneisuudesta, joka kertoo ahdistuneisuus- ja masennusoireista. Vain 40 prosenttia työntekijöistä kertoi palautuvansa hyvin työpäivän aiheuttamasta rasituksesta. Kyselyyn vastasi 24 500 työntekijää 12 sote-kuntayhtymästä eri puolelta Suomea.

Tutkimuksista tiedetään, että liikaa kuormittava työ lisää sairauspoissaoloja. Sairauspoissaolot ovat sote-alalla yleisiä, ja ne lisäävät kollegoiden työmäärää monin tavoin. Uhkana on työntekijöiden loppuunpalaminen, alanvaihto ja ennenaikainen eläkkeelle siirtyminen.

Työhyvinvointi on ratkaisevassa asemassa sote-alan työvoiman riittävyyden ja siten koko sote-uudistuksen onnistumisen kannalta. Jos työntekijät eivät jaksa, ei työvoimaa riitä ylläpitämään uusien hyvinvointialueiden palveluja, järjestettiin ne miten hyvin tahansa.

Työhyvinvointikysely kertoo työn kuormituksesta ja voimavaroista

Työntekijöiden hyvinvointi ja jaksaminen vaativat kolmea asiaa: työn kuormituksen vähentämistä, työn voimavarojen lisäämistä sekä hyvinvoinnin jatkuvaa ja luotettavaa seurantaa.

Laadukas, vuosittain toteutettava työhyvinvointikysely antaa seurantatietoa ja ohjaa työhyvinvoinnin kehittämistä oikeisiin kohtiin. Se paljastaa organisaatioiden ja työyksiköiden kehittämiskohteet sekä asiat, jotka auttavat jaksamaan.

Sote-alalla työssä on nimittäin myös paljon voimavaratekijöitä. Vuoden 2020 Mitä kuuluu? -kysely kertoi esimerkiksi, että kaksi kolmasosaa sote-työntekijöistä piti työyksikön yhteistyötä toimivana ja 73 prosenttia piti esihenkilön toimintaa oikeudenmukaisena. Kaksi kolmasosaa työntekijöistä koki myös työnsä mielekkääksi.

Hyvinvointialueille tarvitaan luotettavalla tiedolla johtamista

Jotta hyvinvointialueet voivat parantaa kansalaisten palveluja ja hyvinvointia, tarvitaan luotettavaa tietoa henkilöstön jaksamisesta.

Luotettavaa tietoa saadaan ennen kaikkea työhyvinvointikyselyistä, joiden vastausprosentti on suuri ja joissa kyselylomake perustuu tutkimuksissa käytettyihin mittareihin. Tärkeää on myös, että kyselyn tulokset ovat helposti saavutettavassa ja hyödynnettävässä muodossa.

Laadukkaalla tiedolla ei kuitenkaan tee mitään, jos sitä ei hyödynnetä oikein. Hyvinvointialueilla on tärkeää panostaa tiedolla johtamiseen: alueiden johdon pitää ymmärtää työhyvinvointitiedon merkitys strategisessa johtamisessa ja panostaa tiedon keräämiseen ja leviämiseen organisaation sisällä.

Johdon pitää myös resursoida ja organisoida työ ja työhyvinvoinnin kehittäminen kerätyn tiedon perusteella. Päämääränä tulee olla työntekijöiden jaksaminen ja onnistuminen työssään.

Lisätietoja:
Mitä kuuluu? – Hyvinvointikysely sote-alan henkilöstölle

18.11.2021