keskiviikkona 08. maaliskuuta 2017

Ihmiset luovat uuden soten

Tuskin mitään julkisen sektorin uudistusta on Suomessa odotettu yhtä suurella hartaudella ja yhtä suurin toivein kuin sosiaali- ja terveydenhuollon reformia. Vuosien vieriessä odotukseen on sekoittunut epäilyksen ja myös turhautumisen tunnelmia ja sävyjä.

Käsillä olevan uudistuksen mittasuhteet ovat omaa luokkaansa. Sote-reformi on maamme historian suurin julkisten palvelujen uudistus. Samalla kyseessä on mittava organisaatiouudistus: se koskettaa suoraan 215 000 alalla työskentelevää ihmistä. Kuten muutokset aina, edessä oleva uudistus herättää monia kysymyksiä ja mietteitä.

Uudistuksen tavoitteisiin päästään vain hyvinvoivan henkilöstön avulla

Sote-uudistus on maailmanlaajuisestikin suurin naisvaltaista alaa koskeva organisaatiouudistus. Muutoksen ytimessä ovat sosiaali- ja terveydenhuollossa työtään tekevät ihmiset. Ilman heihin kohdistuvan muutoksen kunnollista huomioimista uudistuksen tavoitteet tuskin toteutuvat. Sote-uudistus on haasteellinen henkilöstön hyvinvoinnin näkökulmasta. Suuriin organisaatiomuutoksiin liittyy riskejä henkilöstön terveyden, työkyvyn ja motivaation osalta, mutta myös myönteisiä puolia ja mahdollisuuksia.

Muutos antaa tilaisuuden uudistua tai ohittaa tarjolla olevat uudet mahdollisuudet

Tavallisesti muutoksessa nähdään ensisijaisesti uhkakuvia ja mörköjä. Vanhasta luopuminen herättää tunteita. Tuttu ja totuttu tuovat arkeen rutiineja, jotka luovat elämään turvallisuuden ja hallinnan tunnetta. Muutos ravistelee kaavoja, pakottaa keskeneräisyyteen ja kohtaamaan uutta sekä saa kyseenalaistamaan omaa osaamista ja kykyjä. Siksi muutoksen tarjoamat mahdollisuudet jäävät usein huomaamatta tai ainakin vähemmälle huomiolle ja sivuun. Se on sääli, sillä muutoksella on aina kahdet kasvot.

Muutos on uhkista ja mahdollisuuksista koostuva kokonaisuus. Riippuu monista erilaisista ympäristöön, muutoksen kokijaan itseensä ja omaan elämäntilanteeseen liittyvistä seikoista millaiseksi myönteisten ja kielteisten tekijöiden suhde ihmisen mielessä rakentuu.

Muutoksen pyörteissä ihminen tarvitsee tukea, jossa huomioidaan muutosprosessin käsillä oleva vaihe ja muutoksen kohtaamiseen liittyvä ihmisten yksilöllinen erilaisuus. Muutostilanteissa työyhteisöissä ja organisaatioissa korostuu ihmisiin keskittyvän johtamistyön ja lähiesimiestuen merkitys. Johtajat ja esimiehet eivät ole sote-uudistuksen ulkopuolella. Muutos kohdistuu myös heihin itseensä. He tarvitsevat itsekin tukea ja lisäksi valmiuksia ja konkreettisia keinoja tukea alaisiaan muutoksessa.

Inhimillinen tekijä ratkaisee lopputuloksen

Sote-uudistus etenee vaiheittain. Tähän mennessä fokus on ollut rakenteissa, rahoituksessa ja valinnanvapaudessa. Ne ovat massiivista reformia kannattelevia tärkeitä tukipilareita. Selvää kuitenkin on, että sote-uudistuksella tavoiteltavia merkittäviä kustannussäästöjä, toiminnallista tehokkuutta ja palvelujen parempaa laatua ei saavuteta ilman ihmisiä.

Tavoitteisiin pääsemisen ytimessä on panostaminen sotessa työtään tekeviin ihmisiin. He ovat tukipilari, joka kannattelee sotea vähintään yhtä suuressa määrin kuin rakenteelliset, hallinnolliset ja rahoitukselliset järjestelyt. Viimeistään nyt on oikea aika ottaa huomion keskiöön sote-henkilöstö sekä myös sote-palvelujen käyttäjät. Ihmisillä on kyky yllättää. Ja halu olla mukana rakentamassa omalla osaamisellaan ja asiantuntemuksellaan parempaa sotea työntekijänä ja asiakkaana. Kannattaa kokeilla ja antaa ihmisille mahdollisuus olla osa muutosta myös muutoksen tekijän roolissa.

Päivi Husman @pivi_ttl

Kirjoittaja työskentelee Työterveyslaitoksella johtajana vastuualueinaan työelämän digitaalinen ja sosiotekninen murros sekä sote-uudistus.