maanantaina 02. heinäkuuta 2018

Irrottaudu arjesta

Joutenolo on ihmiselle kuin seikkailupuisto, joka tuo sykkeen nousua, tunnekuohuja ja uutta luovuutta. Siitä seuraava luovuuden tila on parasta, mitä ihmisen kapasiteetissa on.

Kun mietin kesälomaa, muistan erään pappistuttavani. Yhtenä kesänä hän kertoi lähinnä istuneensa koko loman omassa puutarhassaan nauttien iltaisin pari lasia viiniä hyvän kirjan kera. Kesän jälkeen hän oli seesteisen tyytyväinen. Ymmärsin, että ihmisen ei aina tarvitse paeta arkeaan viidakkoseikkailuun, maailmanympärysmatkaan tai kesäfestareiden kiertämiseen. Arjesta voi irrottautua myös vaatimattomammin olemalla itsensä kanssa, eli kotoisemmin sanoen ”menemällä itseensä”.

Medialla on tapana kesälomakauden alkaessa pyytää asiantuntijoilta ohjeita lomalaisille. Niissä usein neuvotaan, että älä stressaa, älä ohjelmoi lomaasi, älä suorita. Hyviä ohjeita – tietysti. Ohjeista huolimatta monien ihmisten lomat sujahtavat ohitse tuttuja rutiineja toistaen. En ole törmännyt pappistuttavani kaltaiseen vinkkiin: ole itsesi kanssa.

Joutenolo on oikeastaan ihmiselle seikkailupuisto. Se altistaa hämmentäville kokemuksille:

Lämmittelyvaiheessa käynnistyvät keholliset tuntemukset, ihminen kuulee oman hengityksensä, sydämen sykkeen. Millaiset sormet minulla olikaan? Miten paljon nämä kädet tekevät työtä! Nyt ne saavat levätä aivan rentoina.

On aikaa itkeä ja nauraa

Kun joutenolo etenee, ihminen siirtyy vauhtiradalle, joka on kaikille yksilöllinen kokemus. Ajatukset syöksyvät päähän kohisten ja menneiden kuukausien tapahtumat sujahtavat vauhdikkaasti mieleen. Syke nousee. Mieli voi apeutua. Tuli taas hoidettua kiireessä vähän huonosti joku asia. Tuli puhuttua ikävästi toisesta ihmisestä. Voiko täältä lomalta soitella ja pyytää anteeksi? Joutenolon jatkuessa jopa lapsuuden muistot voivat läikähtää mielessä. Lomalla on aikaa vaikka itkeä. On aikaa myös nauraa makeasti. Nämä vaiheet on yleensä kuljettava läpi, jotta päästään juhlavaiheeseen eli vapaaseen joutenoloon.

Joutenolon juhlassa löytyy läsnäolo. Aistit terävöityvät. Tuoksut erottuvat. Silmät havaitsevat pieniä yksityiskohtia. Muurahainen kantaa kortta. Perhosella on hienot ilmakierteet. Äänet kuulostavat jännittäviltä. Lasten kasvot muuttuvat kiinnostaviksi. Elämänkumppania katsoo uudesta vinkkelistä. Ystävät muuttuvat ihmeellisen kauniiksi. Juhlien paras osa on, kun mieli synnyttää uusia luovia ajatuksia kuin monivärisiä palloja harmaata taivasta vasten. Ihmisellä on kirkas ja hyvä olla.

Tämä luovuuden tila on parasta mitä ihmisen kapasiteetissa on. Se ei synny pakottamalla. Se syntyy irrottautumisella, rentoudella ja joutenololla. Sitä kannattaa vaalia.

2.7.2018