keskiviikkona 17. elokuuta 2016

Irti rutiineista ja ripaus luksusta – työpäivä toimistohotellissa

Työn tekemisen tavat, paikat ja ajat muuttuvat. Joustavat työnteon muodot ja tilat puhuttavat. Joissakin skenaarioissa fyysiset työpaikat ovat tulevaisuudessa jopa harvinaisia. Jo nyt vaeltavat ammattilaiset valtaavat kantakaupungin valoisia kahviloita.

Samaan aikaan Meilahdessa, virastorakennuksen hämärän käytävän varrella, kirjoitan työn vapautuvan ajasta ja paikasta. Jostain syystä tekstini tuntuu paperiselta.

Kuin tilauksesta kollegani AikaJärjestys asiantuntijatyössä -hankkeesta ehdottaa, että kokeilisimme työskentelyä toimistohotellissa. Hyvä idea, osallistuvaa havainnointia! Varaamme saman tien päiväpassit yhteen Helsingin keskustan työtiloja tarjoavista kohteista.

35 eurolla* saamme päiväksi käyttöömme työtilat höysteineen (wifi, tulostusmahdollisuus, videotykki jne.). Hintaan kuuluu myös aamiainen, lounas ja mielin määrin kahvia.

Kaupunki kylpee aamuauringossa ja tunnelma poikkeaa miellyttävällä tavalla normaalista, kun astelen toimistohotelliin. Sen kaunis ja avara tila virittää mielen kevyelle taajuudelle. Aamiaisbuffet tuntuu ylelliseltä, croissantit ja vastapuristettu tuoremehu täydentävät mannermaista vaikutelmaa. Saattaisin tottua tähän.

Kollegani saapuvat ja virkistävän aamiaistuokion jälkeen asetumme työhön. Työtilamme on lasiovilla varustettu huone ravintolasalin vieressä, olemme sen ainoita käyttäjiä. Työrauhaa häiritsee hiukan salista kuuluva musiikki, mutta se vaimennetaan pyynnöstä. Näpyttelemme menemään, työ sujuu ainakin yhtä hyvin kuin toimistolla. En tietenkään tiedä miten olisi keskittymisen laita, jos huone olisi täynnä aitoja nomadeja. Epäilen että se ei haittaisi, tuntevat varmasti yhteistilojen käyttäytymiskoodiston.

Joitakin luettuja artikkeleita ja editoituja tekstinpätkiä myöhemmin on lounasaika. Lounas ei vedä aivan vertoja aamiaiselle, tosin joukkomme kasvissyöjä iloitsee kasvis- ja kalapainotteisesta menusta. Tunnelma on mukavan vapautunut ja jopa hivenen ylellinen, olemme kuin ladies and a gentleman who lunch.

Kuva: Minna Toivanen

Keskustelu koskettelee vähän tavanomaista yksityisempiä asioita, johtuneeko siitä että ympärillämme eivät ole työpaikkaruokalan seinät. Kollega kertoo esimerkiksi suunnitelmistaan nikkaroida kesämökillä penkkiin jalat. Toiveissa on, että ne menevät ristiin. Pidämme suunnitelmaa varsin kunnianhimoisena – ja tiedämme hänestä vähän enemmän. **

Iltapäivällä työ jatkuu yläkerran suuressa työhuoneessa, se on tyylikkäästi sisustettu. Tosin tuolien ergonomia ei ole optimaalinen. Olemme jälleen tilan ainoita käyttäjiä. Työ sujuu ja kahvia riittää. Ei valittamista.

Työpäivä toimistohotellissa oli onnistunut ja vakituisessa työpisteessä työskentelevälle virkistävä (toisin voisi olla, jos vaeltelisi kaduilla päivittäin etsien työtilaa). Rahalla tietysti saa mitä vaan, ja ehkä investoimme kokemukseen uudestaankin, mielen virkistämiseksi ja iloisen yhteishengen kasvattamiseksi.

* Maksoimme summan omasta pussista.
** Kuvassa kesälomalla valmistunut penkki – tavoite saavutettu!

Kirsi Yli-Kaitala

Kirjoittaja on Työterveyslaitoksen tutkija, joka on mukana AikaJärjestys asiantuntijatyössä -tutkimushankkeessa. Hankkeessa kehitetään ratkaisuja asiantuntijatyöhön liittyviin ajankäytön haasteisiin.

17.8.2016