keskiviikkona 08. toukokuuta 2019

Kaikki työikäiset tarvitsevat tasa-arvoiset terveyspalvelut

”Mikä se sellainen työttömien terveystarkastus on? Olen kiinnostunut, jos tallainen mahdollisuus on olemassa.” – 52-vuotias työtön mies

”Se oli hyvä semmonen perustarkastus, tuli käytyä kaikki perusasiasiat läpi. En olis varmaan vieläkään menny lääkäriin, jos tätä mahdollisuutta ei olis ollu. Sain omia asioita eteenpäin terveystarkatsuksen kautta” – 21-vuotias työtön mies

Työikäisten terveyspalvelujen epätasa-arvo on todellista Suomessa

Työssä olevilla ja työttömillä on Suomessa eritasoiset terveyspalvelut. Työssä olevat henkilöt ovat pääasiassa työterveyshuollon piirissä, ja heillä on etuoikeus mm. palvelun maksuttomuuteen.

Tosin työterveyshuoltopalveluissakin on eroja. Pienet yritykset järjestävät yleensä vain lakisääteisen työterveyshuollon eikä laajempaa sairaanhoitoa kuulu palvelupakettiin. Isoissa yrityksissä saatetaan maksaa laajasti erikoislääkärikäynneistä. Näin toimitaan erityisesti Etelä-Suomen kaupungeissa.

Työttömien terveyspalvelujen järjestämisvastuu on lakisääteisesti kunnalla. Kehittämis- ja tutkimustyössäni olen törmännyt jatkuvasti siihen, että palveluissa on suuria eroja kuntien ja kaupunkien kesken. Monta kertaa taustalla on alueen päättäjien ja työntekijöiden tahtotila – hyvä tai huono:

  • Joissakin kunnissa palvelun kehittämiseen on satsattu ja alueella on rakennettu erittäin toimivia malleja.
  • Toisaalla saatetaan järjestää maksuton terveystarkastus satunnaisesti, ja jatkokäynti lääkärillä on maksullinen.
  • Monessa kunnassa palveluun pääsee vain toisen viranomaisen lähetteen kautta.
  • Palvelun olemassaolosta ei välttämättä tiedoteta tai tietoa ei löydy yleisistä kanavista, kuten kunnan terveyspalvelujen internetsivuilta.

Työttömyys on suuri terveysriski, johon tarvitaan aktiivista puuttumista

Työttömyys voi sattua kenen tahansa kohdalle. Kolmen kuukauden työttömyys alkaa vaikuttaa terveyttä heikentävästi. On muistettava, että työttömät ovat potentiaalista työvoimaa, ja heidän terveydestään ja työkyvystään täytyy pitää huolta kuten työssäkäyvienkin terveydestä.

Kun työttömyys on jatkunut pitkään, ongelmat yleensä kasautuvat. Monella pitkään työttömänä olleella on taustalla terveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia. Viimeisestä terveydenhuoltokäynnistä saattaa olla aikaa useita vuosia, ja varsinaiset terveyspalvelutarpeet ovat jääneet tunnistamatta.

Teimme vastikään tutkimuksen, jonka mukaan nimenomaan kaikkein pisimpään työttömänä olleet käyttävät terveyspalveluja vähiten. Tarvitaan riittävän varhaista palvelutarpeen tunnistamista ja signaaleja työkyvyn alenemisesta, jotta ihmistä saadaan autettua eteenpäin.

Mitä työikäisten terveyspalveluille pitäisi tehdä?

Vaikka suosituksia työttömien terveydenhuollosta ja työkyvyn arvioinnista on tehty, erityisesti lääkäreiden osaamisessa on suurta vaihtelua. Työttömien terveyspalvelut eivät ole riittävät, eikä heille ole tarjolla ehkäisevää terveydenhuoltoa samalla tavalla kuin työssä oleville.

Työterveyshuollon ammattilaisten osaaminen pitäisi yhdistää perusterveydenhuollon osaamisen kanssa, mm. kuntoutustoimien osalta, sillä työttömillä kuntoutustoimet ovat vähäisempiä kuin työllisillä. Pitkään työttömänä olleille myös kynnys hakeutua hoitoon voi olla korkea. Tarvitaan alueen toimijoiden sitkeää kehittämistahtoa, jotta saadaan matalan kynnyksen palvelupisteitä, jotka on todettu kentällä toimiviksi.

Työikäisten terveydenhuollossa eritasoinen osaaminen pitäisi yhdistää nykyistä paremmin. Tarvitaan myös monitieteistä tutkimusta, jossa arvioidaan vaikuttavuutta esim. panos-tuotos lähtökohdista käsin. Hyviä alueellisia malleja, joita on otettu käyttöön, pitäisi arvioida vaikuttavuus-näkökohdista käsin.

Työikäisten terveydenhuolto pitäisi huomioida palvelukokonaisuutena rakennettaessa mahdollista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamiskokonaisuutta. Palvelukokonaisuuden pitäisi kattaa sekä työssä olevat että työttömät. Keskeisin tavoite on tasa-arvoisten terveyspalvelujen tuottaminen kaikille työikäisille henkilöille. Myös yksilöllinen kohtaaminen ja rinnalla kulkeminen sekä todellisten asiakastarpeiden, kuntoutustarpeiden sekä motivaation huomioiminen kokonaisvaltaisesti tukevat asiakasta kohti työllistymistä tai osallisuutta.

Lähteet

Kerätär R. (2016) Kun katsoo kauempaa, näkee enemmän. Monialainen työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviointi pitkäaikaistyöttömillä. Väitöskirja. Lääketieteellinen tiedekunta, Oulun yliopisto.

Lappalainen K., Mattila-Holappa P., Yli-Kaitala K., Hult M., Räsänen K. Longest unemployed use primary healthcare services the least. Finnish Medical Journal. 2018: 42 (73) 2421 – 2428.

Lappalainen, K. Supporting preparedness for work life among the unemployed – focus on health care and network communities. University of Eastern Finland, Faculty of Health Sciences. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Health Sciences 410. 2017.

Oivo, T. & Kerätär R. (2018). Selvityshenkilöiden raportti. Osatyökykyisten reitit työllisyyteen -etuudet, palvelut, tukitoimet. Sosiaali- ja terveysministeriö. Helsinki.

Osatyökykyisille tie työelämään (OTE). Sosiaali- ja terveysministeriö. http://stm.fi/hankkeet/osatyokykyisyys. Luettu 25.4.2018.

8.5.2019