torstaina 02. huhtikuuta 2020

Kenen tarinaa valitsemasi kuva kertoo?

Hymyileviä työntekijöitä valoisassa toimistossa. Kauniita, nuoria, vammattomia ja useimmiten valkoisia ihmisiä jakkupuvuissa. Kuvapankeista löytyy monenlaisia työelämäaiheisia kuvia, joita myös media hyödyntää kuvastossaan.

Eri aloja ja ammatteja kuvaavissa kuvissa naiset ja miehet esitetään usein stereotyyppisesti. Mallikuvien ongelma on, etteivät ne näytä todellisilta, eivätkä ne välitä kuvaa todellisuudesta.
Visuaalisen ilmeen valinta on tärkeä osa hankkeen viestintää. Etsimme sopivaa hankekuvaa myös uudessa Moninaisesti parempi -hankkeessa. Kuvan tuli ilmentää hankkeemme tavoitetta edistää työelämän monimuotoisuutta.

Täydellisistä kuvakulmista otetut virheettömät valokuvat muistuttivat liikaa mainoskuvia eivätkä tutkimuslaitoksen tai muun työyhteisön arkea. Halusimme viestiä kuvituksellamme, että työelämän monimuotoisuus on aitoa.

Suomeen muuttaneista työikäisistä naisista 43 prosenttia on korkeasti koulutettuja

Mediassa toistuu tarina kotona lapsia hoitavasta kouluja käymättömästä ”maahanmuuttajanaisesta”. Usein myös maahanmuuttajataustaisia naisia haastatellaan mediassa koulutukseen ja työhön perustuvan asiantuntijuuden sijaan kokemusasiantuntijoina. Todellisuudessa 43 prosenttia Suomeen muuttaneista työikäisistä naisista on korkeasti koulutettuja. Työnantajien asenteet ja erityisesti ennakkoluulot ovat merkittävä työllistymisen este.

Stereotypiat kaventavat ja ohjaavat niin työnhakijoiden kuin työnantajien valintoja. Kotoutumisen kokonaiskatsauksesta ilmeni, että korkeakoulutus lisää naisten työllisyyttä vain vähän ja moni työskentelee koulutustaan vastaamattomissa töissä. Hankkeemme tavoitteena on edistää erityisesti Suomeen muuttaneiden korkeasti koulutettujen naisten urakehitystä ja asiantuntijuuden hyödyntämistä.

Asiantuntijuus on kuvastoa moninaisempaa

On suomalaisen työelämän etu saada maassamme oleva osaaminen ja asiantuntijuus hyötykäyttöön. Haluamme avartaa kuvaa asiantuntijuudesta, jotta Suomeen muuttaneilla naisilla on paremmat mahdollisuudet koulutustaan vastaaviin töihin ja että he näkyvät mediassa asiantuntijoina. Samaistuttavilla kuvilla ja tarinoilla on merkitystä.

Ratkaisu hankekuvaa koskevaan ongelmaan löytyi läheltä: kuvasimme Moninaisesti parempi -hankkeeseen kolmea THL:n ja Työterveyslaitoksen asiantuntijaa. Kasvonsa moninaiselle asiantuntijuudelle antoivat THL:n tutkija Idil Hussein ja tilastotutkija Ulrike Baum sekä vanhempi tutkija Työterveyslaitokselta.

Kuvavalinnoilla voi purkaa haitallisia normeja

Aitojen työelämätilanteiden kuvaaminen on yksi keino edistää sukupuolitietoista viestintää. THL:n Sukupuolella väliä? -hanke tekee yhteistyötä Moninaisesti parempi -hankkeen kanssa ja tarjoaa tukea sukupuolitietoisen viestinnän edistämiseen ja järjestää koulutusta toimittajille. Sukupuolitietoinen kuvaviestintä purkaa haitallisia normeja.

Kiinnitä kuvissa tietoisesti huomiota siihen, että kuvaat sukupuolen ilmaisultaan moninaisia, eri-ikäisiä ja erikokoisia ihmisiä. Ole kriittinen naisten ja miesten stereotyyppistä esittämistä kohtaan. Esimerkiksi Suomeen muuttaneista naisista käytetään helposti sanoja ja kuvia, joista heijastuu sekä seksismi että rasismi. Kuvissa rooleja ja valta-asemia voi purkaa kiinnittämällä huomiota siihen, keneen kuva on tarkentunut ja kuka on kuvassa aktiivinen tai etualalla. Tietoisilla valinnoilla kuvilla voi haastaa haitallisia normeja, niiden toistamisen sijaan.

Kirjoittajat: Barbara Bergbom, Shadia Rask ja Mia Teräsaho


Lisätietoja:

Moninaisesti parempi -hanke (Työterveyslaitoksen sivuilla)
Sukupuolella väliä? -hanke (THL:n sivuilla)
Monikulttuurinen työelämä (Työterveyslaitoksen sivuilla)
Moniosaa! Työpaikkaosaamisen kehittämisen malli monikulttuurisille työpaikoille -opas (Työterveyslaitoksen sivuilla)
Media voi tukea nuoren ammatinvalintaa sukupuolitietoisella viestinnällä (blogikirjoitus THL:n sivuilla)

 

 

2.4.2020