perjantaina 13. lokakuuta 2017

Kokonaiskuva työelämästä on tärkeä työn murroksen vuoksi

Työelämää on aina kehitetty tiedolla. Kehittämistoimenpiteitä varten on tarvittu tietoa esimerkiksi työtapaturmista, työkyvyttömyydestä, työhyvinvoinnista, työterveydestä sekä altistumisesta erilaisille kuormituksille ja riskeille. Tietoa on kerätty ja analysoitu eri aikoina kunkin ajan nykyaikaisilla välineillä ja menetelmillä.

Digitaalisuus korostaa vielä entisestäänkin tiedon merkitystä. Tietoa voidaan kerätä uusista lähteistä, sitä voidaan hankkia nopeasti ja analysoida tehokkaasti. Teknologian näkökulmasta tiedon hyödyntämiseen on aikaisempaa paremmat mahdollisuudet.

Työelämätieto on pirstaloitunutta

Emme kuitenkaan vielä ole täysin valmiita digitaalisen ajan työelämän kehittämiseen. Yksi haasteista on tiedon pirstaloituminen.

Esimerkiksi yksittäisellä työnantajalla henkilöstöä koskeva tieto on hajallaan eri tahoilla. Tietoa saa HR-järjestelmästä, työterveyshuollosta, tapaturmavakuuttajalta, eläkevakuuttajalta ja muilta kumppaneilta. Kehityskeskustelujen yhteenveto saattaa myös tuoda relevanttia tietoa, samoin organisaatiossa tehdyt työhyvinvointikyselyt.

Tuloksellisen johtamisen ja vaikuttavan kehittämisen vuoksi tarvitaan kokonaiskuvan muodostamista. Se edellyttää kuitenkin eri tietolähteistä saatavan tiedon yhdistämistä.

Samanlainen hajanaisuus on nähtävissä koko yhteiskunnan tasolla. Työelämätieto on eri viranomaisten, asiantuntijaorganisaatioiden, sosiaaliturvan toimeenpanijoiden tai tutkimusprojektien hallussa.

Aineistoja kertyy eritahtisesti ja työelämää koskevia havaintoja ja johtopäätöksiä tehdään usein kapeasta työelämän osa-alueesta tai kohderyhmästä kerrallaan.

Työelämä on monisäikeinen ja laaja kokonaisuus

Yksi aineisto pystyy harvoin, jos koskaan, kertomaan työelämän vahvuuksista ja haasteista tarkasti vaikkapa julkisella ja yksityisellä sektorilla, eri toimialoilla tai pienissä ja keskisuurissa yrityksissä. On myös haastavaa saada samassa tutkimuksessa tietoa työelämän perinteisistä ja uusista ilmiöistä.

Tilannekuvan luominen yhdellä laajalla tutkimuksella on kallista ja hidasta. Mielekkäämpää ja nykyaikaan muutenkin paremmin sopivaa on kokonaiskuvan rakentaminen olemassa olevista tiedon lähteistä.

Palvellakseen työelämän kehittämistä, tiedon tulee olla kokonaisvaltaista, ajantasaista ja myös työelämän uusiin ilmiöihin pureutuvaa. Uusi aika edellyttää myös uusia avauksia, kuten suurten eri järjestelmiin kertyvien tietomassojen (big data) hyödyntämistä.

Pirstaloituneen työelämätiedon kokoaminen sekä uudentyyppisten aineistojen tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen voivat parhaimmillaan johtaa merkittäviin uusiin avauksiin työelämän kehittämisessä. Big datan luonteeseen kuuluu, että kaikkia aineistoihin liittyviä mahdollisuuksia ei edes ennakolta voida tietää.

Työelämän murros korostaa tiedon tarvetta

Työelämä muuttuu nopeasti erityisesti teknologian kehittymisen myötä. Robotisaatio etenee, tekoäly kehittyy ja työtä siirtyy erilaisille alustoille. Kokonaisten toimialojen toimintalogiikka muuttuu, olemassa olevia ammatteja katoaa, syntyy kokoaan uusia ammatteja ja osaamisvaatimukset muuttuvat laajasti. Turvan ja hyvinvoinnin tukipilarit ovat muutoksessa, eivätkä perinteiset työhön kytköksessä olevat hyvinvointivaltion turvaverkot enää välttämättä toimi samalla tavalla kuin aikaisemmin.

Valtioneuvoston viime kesänä julkaistussa tulevaisuusselonteossa nostetaan esiin, että työn murros on kenties suomalaisen yhteiskunnan suurin yksittäinen haaste. Työn murroksen ymmärtäminen ja muuttuvassa toimintaympäristössä menestyminen edellyttävät kokonaisvaltaista tietoa suomalaisen työelämän tilasta ja kehityksestä. Työterveyslaitos suunnittelee parhaillaan työelämätiedon kokoamista yhteen uudella kokonaisvaltaisella tavalla.

13.10.2017