tiistaina 10. marraskuuta 2020

Korona halkoo työelämää – nyt tarvitaan vahvaa yhteistä tahtoa

Koronapandemia koskee meitä kaikkia. Erityisen kovaa se koettelee kolmen toimialan henkilöstöä, mutta kutakin omalla tavallaan.

Eurofoundin tuore tutkimus “Living, Working and COVID-19” osoittaa, että koronapandemian vaikutukset kohdistuvat työelämässä eri toimialoihin ja niiden ammatteihin ja tehtäviin hyvin eri tavoin.

Koronan myötä on syntynyt aivan uudenlaisia jakolinjoja työssä käyvien keskuuteen. Jakolinjat koskevat erityisesti työhön liittyviä terveysriskejä, pandemian aikaan saamaa henkistä työkuormitusta ja työmarkkina-aseman haavoittuvuutta.

Työhön liittyvä terveysriski kohdistuu voimakkaimmin terveydenhuollossa työskenteleviin. Valtaosa heistä ei työnsä luonteen vuoksi pysty tekemään etätyötä. Monet alalla työskentelevistä ovat myös suorassa fyysisessä kontaktissa virukseen sairastuneiden kanssa.

Pandemia on kuormittanut alan henkilöstöä muutenkin. Eurofoundin selvityksen mukaan juuri terveydenhuollon henkilöstö kokee muita useammin olevansa henkisesti lopussa (emotionally drained) työpäivän päätyttyä.

Toinen ryhmä, johon koronavirus on iskenyt kovaa, ovat työvoimavaltaisilla palvelualoilla, kuten kaupassa sekä majoitus-, matkailu- ja ravitsemustoimessa, työskentelevät. Myös heistä vain harvoille on etätyö mahdollista, ja monet asiakastyötä tekevistä ovat alttiina merkittäville terveysriskeille. Päinvastoin kuin terveydenhuollossa, ovat monet näillä aloilla työskentelevistä joutuneet myös työttömiksi tai lyhentämään työaikaansa kohdaten ansionmenetyksiä.

Kolmantena ryhmänä ovat teollisuudessa työskentelevät. Myös teollisuudessa etätyön tekeminen onnistuu tyypillisesti vain osalle toimihenkilötehtävissä olevista. Koronaviruksen aiheuttamat terveysriskit eivät ole samaa luokkaa kuin edellä mainituilla aloilla, mutta monien teollisuustuotteiden kysyntä on hiipunut koronaviruspandemian myötä.

Vaikka lyhyellä aikavälillä koronaviruksen isoimmat työmarkkinavaikutukset ovatkin kohdistuneet työvoimavaltaisille palvelualoille, voivat epidemian merkittävimmät vaikutukset pidemmällä aikavälillä näkyä kuitenkin teollisuudessa.

Epidemian päättyminen ja paluu uuteen normaaliin todennäköisesti elvyttävät suurimman osan palvelujen kysynnästä. Toimintansa mahdollisesti lakkauttavien yritysten tilalle nousee uusia. Teollisuudessa näin ei välttämättä tapahdu. Uusien yritysten synty ja toiminnan käynnistäminen uudelleen vaativat tyypillisesti enemmän pääomaa ja riskinottovalmiutta. Tehdas ja tuotanto, joka kerran ajetaan alas, ei välttämättä enää käynnisty uudelleen eikä välttämättä enää samalle paikkakunnalle.

Koronavirus kohtelee työelämässä olevia hyvin eri tavoin. Vaikutukset ovat olleet äkillisiä. Ei voi ajatella, että kukaan olisi pystynyt varautumaan niihin ennakolta. Tästä syystä nyt tarvitaankin erityisen vahvaa yhteiskunnallista yhteisymmärrystä sille, etteivät pandemian aiheuttamat haitat jää vain joidenkin toimialojen ja niillä työskentelevien kannettaviksi.

Toiset alat ja niillä työskentelevät tarvitsevat nopeita toimia tuekseen. Toisten tueksi taas tarvitaan pitkäjänteisempiä strategisen tason keinoja. Talkoot koskevat joka tapauksessa meitä kaikkia.

10.11.2020