perjantaina 10. syyskuuta 2021

Koronan monet kasvot palvelualalla

Koronavirukseen varautuminen on kohdellut palvelualan toimialoja eri tavoin. Samallakin toimialalla vaikutukset ovat vaihdelleet esimerkiksi sen mukaan, keitä asiakkaat ovat. Työmäärä on voinut lisääntyä tai vähentyä – tai työt ovat loppuneet kokonaan.

Selvitimme kyselyllä työkykyjohtamista neljässä suuryrityksessä. Meitä kiinnostivat muun muassa koronan vaikutukset työpaikalla ja niihin varautuminen.

Kysely tehtiin keväällä 2021, jolloin yrityksissä oli eletty reilu vuosi koronapandemian aikaa. Tutkimuksemme yritykset toimivat kiinteistöpalvelu- ja ravintola-alalla.

Vastausten perusteella yritysten välillä havaittiin sekä yhtäläisyyksiä että eroja. Yleistä oli, että työmäärä oli lisääntynyt erityisesti esihenkilöillä. He joutuivat normaalin työnsä lisäksi seuraamaan koronatilanteen kehittymistä ja suunnittelemaan toimintaa tilanteen mukaiseksi. Erityistä tukea esihenkilöille ei ollut juurikaan järjestetty.

Kyselyssä tuli esiin myös työntekijöiden työmäärän lisääntyminen. Se on saattanut johtua henkilöstön vähenemisestä, uusiin tehtäviin perehtymisestä tai koronan aiheuttamista lisätöistä, joita ovat tuoneet esimerkiksi uudet hygieniavaatimukset.

Riskinarviointia, viestintää ja huolien jakamista

Työntekijöitä lomautettiin kaikissa tutkimusyrityksissä. Koronaan varautuminen ja rajoitukset hankaloittivat tai estivät kokonaan palvelujen tarjoamisen ravintola-alalla.

Kiinteistöpalveluissa vaikutukset riippuivat siitä, millä aloilla asiakkaat toimivat. Jos asiakkaana olivat esimerkiksi ravintolat, hotellit tai laivat, normaalin laajuiselle siivoukselle ei ollut tarvetta.

Huolta aiheutti myös läsnätyö. Työpaikalle oli tultava, vaikka mielessä pyöri huoli niin omasta, työkavereiden kuin asiakkaiden terveydestä ja turvallisuudesta. Työpaikoilla tämä oli huomioitu muun muassa tekemällä riskinarviointeja, varmistamalla turvaetäisyyksiä ja välttämällä kontakteja.

Työpaikoilla annettiin ohjeistuksia ja hankittiin maskeja, suojavisiirejä ja desinfiointiaineita, mistä tuli osa työntekijöiden arkea. Yhteisen huolen jakamiseksi järjestettiin mahdollisuuksia vapaamuotoiseen keskusteluun ja lisättiin viestintää.

Sen sijaan yhteistyön ei koettu juurikaan lisääntyneen esimerkiksi työsuojelun tai työterveyshuollon kanssa.

Työkykyjohtamista tarvitaan

Koronapandemialla voidaan nähdä olevan myös pysyviä vaikutuksia. Työpaikoilla kehitettiin ja opittiin uusia toimintatapoja, joista osa jää kyselyyn vastanneiden mukaan elämään myös pandemian jälkeen.

Pandemialla on osansa myös paljon keskusteluissa olleeseen työvoimapulaan. Palkkojen nostaminen on usein mahdotonta jo valmiiksi talousvaikutusten kanssa kamppaileville yrityksille. Siksi työvoiman houkuttelemiseksi palvelualalle tarvitaan muita keinoja, kuten työolojen ja osaamisen kehittämistä työkykyjohtamisen avulla.

Koronapandemia sysäsi liikkeelle monia muutoksia alalla. Nyt on aika päivittää henkilöstön osaaminen tarvittavalle tasolle!

Työterveyslaitos lähetti työkykyjohtamisen kyselyn yrityksen työkykyjohtamisen käytännöistä selvillä oleville henkilöstöryhmille, kuten johdolle, esihenkilöille, HR-ammattilaisille ja työsuojeluväelle. Vastaajia oli kaiken kaikkiaan 254.

Lisätietoja:
Työhyvinvointia ja osaamista palvelualoilla (Työterveyslaitoksen tutkimushankkeen esittely)

10.9.2021