keskiviikkona 25. toukokuuta 2016

Kotouttamisesta kotiutumiseen

Olemme saaneet Suomeen viime vuosina uusia tulijoita Euroopan lähialueilta. Miten tänne muuttavat löytävät paikkansa suomalaisessa yhteiskunnassa? Maahanmuuttajien kotouttaminen on puhututtanut niin politiikassa kuin arjessa.

Kotouttamiseen panostaminen on tärkeää. Kuitenkin se pitää sisällään ajatuksen siitä, että joku toinen kotouttaa. Kotouttamisella tarkoitetaankin niitä yhteiskunnan toimia, jotka auttavat maahamuuttajaa kotoutumaan eli tulemaan yhteiskunnan täysivaltaiseksi jäseneksi. Entä tänne tulevan henkilön toiveet ja haaveet? Huomioimmeko kotouttamisen ja kotoutumisen lisäksi kotiutumisen? On vähän sama asia, jos nostamme esiin uimisen riemun sen rinnalle, että puhumme uimaopetuksesta tai uimisesta uimaopetuksen myötä syntyneenä taitona. Varmasti myös sinä haluat nauttia uimaretkistä kesäisellä järvenselällä.

Myös sinulla on kokemusta kotiutumisesta. Olet ehkä muuttanut uuteen kotiin saman kaupungin sisällä, tai uudelle paikkakunnalle. Vaikka siirryt vain toiseen kaupunginosaan, sinun täytyy etsiä uusi lähikauppa, kirjasto ja ne mukavimmat lenkkipolut. Myös vaihtaessasi työpaikkaa menee hetken aikaa ennen kuin kotiudut. Tutustut työpaikan tapoihin ja työkavereihin, opit uudet työtehtäväsi ja havaitset miten voit hyödyntää omaa osaamistasi.

Jos olet kasvanut Suomessa, sinun on helppoa toimia uudessa ympäristössä ja uudella työpaikalla: osaat kielen ja tunnet suomalaiseen kulttuuriin liittyvät tavat toimia. Mitäpä jos näin ei olisi?

Maahanmuuttajilla kotiutuminen uuteen ympäristöön ja uudelle työpaikalle vie vähän enemmän aikaa. Työ on keskeinen osa kotiutumusta tarjoten rutiineja, sosiaalisia kontakteja sekä merkityksellisyyttä. Toisaalta, jos suomen kielen taito on vielä kehittymässä, voi olla vaikea tuoda esille omaa osaamistaan tai päästä kiinni työpaikalla tapahtuviin muutoksiin.

Olen keskustellut työssäni monikulttuurisilla työpaikoilla toimivien esimiesten ja maahamuuttajataustaisten työntekijöiden kanssa. Keskusteluissa on noussut esiin kielitaito ja siihen liittyvät haasteet arjen työssä. Uusien työtehtävien oppiminen ja uralla eteneminen on vaikeampaa, kun ei voi käyttää työssään omaa äidinkieltään. Työpaikoilla onkin monia hyviä käytäntöjä, esimerkiksi kuvitetut ohjeet, joilla kielitaidon haasteita on pyritty ylittämään.

Kotiutumisessa työpaikalle ei ole kuitenkaan kyse ainoastaan siitä, että työntekijä oppii työpaikan tavat ja oman työtehtävänsä. Keskeistä on myös se, että voi antaa oman panoksensa yhteisen työn ja organisaation kehittämiseen.

Suomalaisilla työpaikoilla olisi paljon opittavaa maahanmuuttajataustaisilta työntekijöiltä. Heidän kulttuurinen osaamisensa jää monesti hyödyntämättä tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä kansainvälistyville markkinoille. Miten siis luomme työpaikoille sellaisen tavan toimia, että kaikki voivat antaa panoksensa yhteiseksi hyväksi?

Entä miten sinä, esimiehenä tai työkaverina, voit tukea muualta tulleen kollegan kotoutumista ja ennen kaikkea kotiutumista työelämään? Auttaa niin toiveiden, haaveiden kuin ideoiden esilletuomisessa yhteisessä työssä.

Anna-Leena Kurki

Kirjoittaja on Työterveyslaitoksen tutkija, joka on mukana Työsuojelurahaston rahoittamassa Osaaminen ja työn yhteensopivuus monikulttuurisilla työpaikoilla -hankkeessa. Hankkeessa tuotetaan tietoa maahanmuuttajataustausten työntekijöiden osaamisesta ja luodaan käytännön työkaluja monikulttuurisisten työpaikkojen osaamisen kehittämisen tueksi. 

25.5.2016