maanantaina 12. lokakuuta 2020

Lähiesimiesten haasteet konkarityöntekijöiden johtamisessa – vinkkejä esimiesvalmennukseen

Viime viikkoina Suomessa on keskusteltu vilkkaasti ikääntyvien työntekijöiden työurista. Monissa puheenvuoroissa työpaikan konkarit nähdään haasteena – työntekijöinä, jotka tulevat kalliiksi ja jotka ”jäähdyttelevät” työuransa loppupuolella. Huomattavasti vähemmän puhutaan konkareiden vahvuuksista ja siitä, miten heidän osaamistaan voitaisiin hyödyntää paremmin.

Lähiesimiehillä on keskeinen mutta samalla myös haastava rooli ikääntyvien työntekijöiden työurien tukemisessa. Tässä tehtävässä moni esimies tarvitsee lisää tukea.

Millaisia haasteita lähiesimiehet sitten kohtaavat ikääntyvien työntekijöiden johtamisessa ja miten heitä voitaisiin tässä auttaa?

Lähdimme etsimään vastausta näihin kysymyksiin lähiesimiehiltä itseltään. Haastattelimme yhteensä 13:a eri-ikäistä lähiesimiestä eri organisaatioista ja eri toimialoilta. Olimme kiinnostuneita esimiesten kyvyistä kohdata ja tukea ikääntyviä (55+) työntekijöitä, esimiesten asenteista sekä heidän mahdollisuuksistaan tukea ikääntyviä työntekijöitä työssä.

Käytämme tässä kirjoituksessa termiä esimies, koska suomen kielessä ei vielä ole vakiintunutta sukupuolineutraalia termiä esimiehelle.

Lisää osaamista ikääntyvien työntekijöiden kohtaamiseen

Toistuvina teemoina haastatteluissa tulivat ilmi esimiesten haasteet ikääntyvien työntekijöiden tukemisessa ja onnistuneen vuorovaikutuksen luomisessa. Esimiehet kertoivat, että heidän on vaikea ottaa puheeksi muun muassa työkyvyn tuen tarpeita. Vuorovaikutushaasteet korostuivat etenkin vähemmän esimieskokemusta omaavilla lähiesimiehillä.

Esimiehet kaipasivat myös neuvoja siihen, miten mahdollistaa nykyistä paremmin ikääntyvien työntekijöiden osaamisen käyttö, miten saada eri ikäpolvien yhteistyöstä toimivampaa ja miten edistää eri-ikäisten osaamisen jakamista työyhteisössä.

Esimiehet kertoivat, että heillä on organisaationsa puolesta ”periaatteessa” hyvät mahdollisuudet tukea ikääntyvien työntekijöiden työkykyä erilaisilla käytännöillä, kuten työaikajoustoilla ja työn muokkauksella. Toisinaan niiden hyödyntämistä rajoittivat taloudelliset syyt ja pula työntekijöistä. Esimiehet toivoivat vertaistukea ja ratkaisuehdotuksia näistä haastavista tilanteista selviytymiseen.

Myönteisempää asennoitumista konkareita kohtaan

Lähiesimiesten suhtautuminen ikääntymiseen ja ikääntyviä työntekijöitä kohtaan vaikutti pääosin myönteiseltä. Esimiehet kertoivat arvostavansa konkareiden pitkää työ- ja elämänkokemusta ja pitivät heitä ahkerina, luotettavina ja sitoutuneina työntekijöinä.

Haastateltavien joukkoon mahtui kuitenkin esimiehiä, joiden mukaan ikääntyvillä työntekijöillä on usein nuorempia heikompi motivaatio ja kyky oppia uusia asioita sekä heikompi terveys ja työkyky.

Osa piti ikääntyville työntekijöille tyypillisenä ominaisuutena vastahakoista suhtautumista muutoksiin. Ikääntymiseen liittyvänä ”luonnollisena” ilmiönä kuvattiin myös sitä, että ikääntyvillä työntekijöillä olisi vain vähän ammatilliseen kehittymiseen ja uralla etenemiseen liittyviä tavoitteita.

Vaikka tulosten perusteella ei voi tehdä yleistyksiä, selvityksemme vahvistaa aiempien tutkimusten havainnot siitä, kuinka ikääntyviin työntekijöihin kohdistetaan työpaikoilla edelleen monia kielteisiä, paikkansapitämättömiksi osoitettuja stereotypioita.

Työntekijöiden voimavarat lähtökohdaksi

Tulkitsimme haastattelujen tuloksia niin, että osalla esimiehistä näyttäisi olevan hankaluuksia tukea ja kohdata ikääntyviä työntekijöitä. Heidän voi olla vaikea samaistua ikääntyvien työntekijöiden tilanteisiin, ymmärtää heidän ajattelutapaansa ja tunnistaa heidän vahvuuksiaan.

Haastavinta ikääntyvien työntekijöiden kanssa toimiminen vaikuttaisi näiden haastattelujen perusteella olevan vähemmän kokeneille ja vähemmän esimieskoulutusta saaneille esimiehille.

Näkemyksemme mukaan esimiehet voisivat hyötyä valmennuksesta, jossa vahvistettaisiin heidän kykyjään tukea ikääntyviä työntekijöitä sekä heidän myönteistä ja voimavarakeskeistä asennoitumistaan ikääntyviä työntekijöitä kohtaan.

Ratkaisukeskeinen valmennus voisi lieventää esimiesten kokemaa keinottomuutta ikääntyvien työntekijöiden johtamisessa ja edistää siten edelleen myös esimiesten omaa työhyvinvointia ja parempaa esimies-työntekijävuorovaikutusta.

Kirjoittajat: erikoistutkija Mervi Ruokolainen Työterveyslaitoksesta ja valtiotieteiden maisteri Riika Kärkkäinen

Riika Kärkkäisen opinnäytetyö ”Ikääntyvä työntekijä – taakka vai voimavara. Lähiesimiesten näkemyksiä ikääntyvien työntekijöiden johtamiseen liittyen” on tulossa arvioitavaksi Savonia ammattikorkeakoulussa marraskuun alussa 2020.

12.10.2020